Elimistön vedentarve vaihtelee valtavasti – kokeen perusteella se voi olla litrasta kuuteen litraan päivässä

Koehenkilöitä oli vauvaikäisistä lähes satavuotiaisiin 23 maassa. Heidät pantiin juomaan vettä, jonka vetyatomeja oli korvattu deuteriumilla eli raskaalla vedyllä.

Veden tarve vaihtelee ihmisillä riippuen esimerkiksi fyysisestä aktiivisuudesta ja ilman lämpötilasta.

17.1. 21:00

Puolentoista litran nyrkkisääntö on liian yksinkertainen vastaus kysymykseen, kuinka paljon ihmisen pitäisi juoda päivässä.

Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että veden tarve riippuu hyvin voimakkaasti fyysisestä aktiivisuudesta ja ilman lämpötilasta.

Keskimääräinen kulutus vaihteli koehenkilöillä peräti litrasta kuuteen litraan päivässä.

Yhden keskiarvon esittäminen ei siis ole kovin hyödyllistä, sanoo Wisconsin-Madisonin yliopiston ravitsemustieteen emeritusprofessori Dale Schoeller tutkimustiedotteessa. Hän osallistui tutkimuksen tekemiseen.

Ihmisestä poistuu vettä virtsana, hikenä, uloshengityksessä vesihöyrynä, iholta haihtumalla ja ulosteen mukana. Jano ja nälkä ajavat korvaamaan vajauksen juomalla ja syömällä.

Täydennys on elinehto, sillä pitkällinen nestehukka altistaa lämpöhalvaukselle, munuaissairauksille sekä sydämen ja verenkiertoelimistön pettämiselle.

Ihminen selviää juomatta hengissä vain kolmisen päivää.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka paljon vettä ihmiset todella tankkaavat erilaisissa oloissa. Aiemmat arviot ovat perustuneet pääasiassa koehenkilöiden omaan raportointiin.

Nyt tutkimusryhmä otti selvää yli viidentuhannen ihmisen vedenkulutuksesta harvinaisen tarkalla menetelmällä.

Koehenkilöitä oli vauvaikäisistä lähes satavuotiaisiin 23 maassa. Heidät pantiin juomaan desilitra vettä, jossa vetyatomeja oli korvattu deuteriumilla eli raskaalla vedyllä.

Deuteriumin asteittainen häviäminen virtsasta kertoi, mitä tahtia kehon nesteet olivat korvautuneet uudella vedellä.

Koehenkilöiltä mitattiin kehonkoostumus ja energiankulutus, ympäristöstä ilman lämpötila ja kosteus.

Voimakkaimmin veden kulutusta selitti fyysinen aktiivisuus. Seuraavaksi eniten vaikuttivat sukupuoli, ikä ja asuinmaan elämänlaatua mittaava inhimillisen kehityksen indeksi.

Kun muut tekijät olivat samat, miehet kuluttivat puoli litraa enemmän nestettä vuorokaudessa kuin naiset. Urheilija tarvitsi litran enemmän kuin ei-urheilija.

Kulutus oli miehillä suurinta 20–30-vuotiaana ja naisilla 25–60-vuotiaana. Kehossa olevan veden määrään nähden kierto oli nopeinta pikkuvauvoilla.

Alhaisen kehitysasteen maissa vettä kului enemmän. Kehon koko ja ulkoilman lämpötila vaikuttivat köyhissä maissa veden kulutukseen voimakkaammin kuin maissa, joissa ihmiset viettävät istuvaa elämää ilmastoiduissa sisätiloissa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2023.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut