Tutkimus selvitti, miten merikotkat rajoittavat merimetsokantaa – Syövät sekä munia että poikasia, ja vaikutukset voivat olla dramaattisia

Tuore tutkimus kokoaa yhteen, miten ravintoketjun huippupeto merikotka vaikuttaa kalaa syövien merimetsojen pesintään.

Tältä näytti Vähä-Järviluodon saari Raumalla tammikuussa. Saaressa pesi vuonna 2021 Suomen suurin merimetsoyhdyskunta.

3.8. 18:46

Merikotkalla on uuden tutkimuksen mukaan yhä merkittävämpi rooli merimetsokannan rajoittajana, kertoo Suomen ympäristökeskus tiedotteessa. Tutkimus kokoaa yhteen, miten ravintoketjun huippupeto merikotka vaikuttaa kalaa syövien merimetsojen pesintään.

Merikotkat syövät merimetsojen munia ja poikasia. Ne voivat myös varastaa merimetsojen pyydystämiä kaloja. Lisäksi merikotka pelottaa aikuisia merimetsoja pesiltään, jolloin merimetson munat ja poikaset jäävät alttiiksi saalistaville lokeille ja varislinnuille.

”Merikotkan vaikutus näkyy jo merimetsojen haudontavaiheessa. Suomenlahden ja Saaristomeren merimetsoyhdyskunnissa, joissa nähtiin merikotkia, oli vähemmän munia kuin yhdyskunnissa, joissa kotkien ei nähty vierailevan”, kertoo tiedotteessa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Arkistokuvassa aikuinen ja vaaleavatsainen nuori merimetso.

Merimetsoyhdyskunnan poikastuotto voi jäädä merikotkien vaikutuksesta jopa nollaan.

”Vuodesta toiseen jatkuva saalistus on muutamassa vuodessa johtanut jopa parin tuhannen pesän suuruisen yhdyskunnan pesintöjen loppumiseen”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen tiedotteessa.

Merimetsoyhdyskunnat ovat muuttaneet useissa Euroopan maissa pesimäpaikkaansa kotkien voimakkaan saalistuksen myötä. Suomessa ulkosaariston merimetsoyhdyskunnat ovat vähentyneet voimakkaasti ja pesinnät painottuvat yhä enemmän sisäsaaristoon.

Arkistokuvassa merikotka.

Valtaosa merimetson Suomen pesimäkannasta on 2010-luvulta alkaen keskittynyt suuriin, yli 500 parin yhdyskuntiin. Suuressa yhdyskunnassa osa linnuista voi onnistua pesinnässään kotkien saalistuksesta huolimatta. Kotkat eivät myöskään aiheuta merimetsoyhdyskunnille tappioita kaikilla pesimäpaikoilla.

Merimetson heikentynyt poikastuotto vaikuttaa pesimäkannan kokoon parin kolmen vuoden viiveellä, kun sukukypsyysiän saavuttaneita merimetsoja palaa entistä vähemmän synnyinseuduilleen. Suomen merimetsokanta ei ole kasvanut vuoden 2015 jälkeen, ja aivan viime vuosina kanta on ollut lievässä laskussa.

Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Ardea-tiedesarjassa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut