Joka kolmas voi sairastua tammikuussa – näin omikronmuunnoksen aiheuttama tauti eroaa koronaviruksen aiemmista versioista - Tiede - Satakunnan Kansa

Joka kolmas voi sairastua tammikuussa – näin omikron­muunnoksen aiheuttama tauti eroaa korona­viruksen aiemmista versioista

Pirjetta Sinkkonen sairasti omikronmuunnoksen aiheuttaman koronainfektion ensimmäisten suomalaisten joukossa.

Lemmikkikoirat hoitivat Pirjetta Sinkkosta koronataudin aikana pötköttelemällä hänen kanssaan sängyssä. Sinkkonen jaksoi ulkoiluttaa koirat itse.

6.1. 19:04

Jos omikronmuunnos leviää pandemiamallien mukaan, jopa kolmannes suomalaisista saattaa saada koronatartunnan tammi–helmikuun aikana. Näin arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Syynä tahtiin on koronaviruksen valtamuunnokseksi noussut omikronvariantti, joka tartuttaa kansaa ennen näkemättömällä nopeudella.

Omikronmuunnos poikkeaa monella tapaa aiemmista koronaviruksen versioista. Miltä sen sairastaminen tuntuu?

Yhden tarinan kertoo suuhygienisti Pirjetta Sinkkonen, joka oli Suomen ensimmäisiä tiedossa olevia omikronpotilaita.

Sinkkonen altistui virukselle työpaikallaan Porolahden hammashoitolassa keskiviikkona 8. joulukuuta. Altistuksen lähde oli työtoveri.

”Söimme nopean lounaan yhdessä. Olimme saman pöydän ääressä ilman maskeja vain 15 minuuttia, mutta se riitti”, Sinkkonen kertoo.

Tehokkaampi tartuttavuus on omikronmuunnoksen selkein ero aiempiin virusvariantteihin. Siihen on ainakin kaksi syytä.

Ensinnäkin viruksen itämisaika on lyhyt, eli se sairastuttaa ihmiset nopeammin. Tämä johtunee yksinkertaisesti siitä, että omikronmuunnos lisääntyy ylähengitysteissä aiempia variantteja tehokkaammin.

Toiseksi omikronmuunnos infektoi tehokkaasti nimenomaan ylähengitystiet, kuten nielun ja nenäontelot. Niissä virus tuottaa kopioita itsestään. Hengityksen mukana nämä kopiot leviävät ympäristöön tartuttamaan lähellä olevia.

Nopea itäminen toteutui Sinkkosen kohdalla. Oireet alkoivat äkisti noin kahden vuorokauden päästä altistuksesta, puolitapäivin perjantaina 10. joulukuuta.

”Vielä aamulla olo oli hyvä, ja menin töihin. Pian töihin tulon jälkeen minulle soitettiin ja käskettiin kotiin karanteeniin. Puolenpäivän aikaan olo alkoi heiketä.”

Oireet olivat päänsärkyä, kuumetta, kurkkukipua ja räkäisyyttä. Kotiin tultuaan Sinkkonen lähinnä lepäsi vuoteessa koiriensa kanssa.

Pandemian alussa nenän tukkoisuus ja kurkkukipu eivät kuuluneet koronataudin tyypillisimpiin oireisiin. Nyt on päinvastoin. Räkäisyys johtuu ylähengitysteiden infektiosta. Yleisimpiin koronaoireisiin alussa kuuluneet jatkuva kuiva yskä ja haju- sekä makuaistin menetys sen sijaan liittyvät nyt tautiin harvemmin.

Pandemian alussa nenän tukkoisuus ja kurkkukipu eivät kuuluneet koronataudin tyypillisimpiin oireisiin. Nyt on päinvastoin.

OmikroNMUUNNOS pystyy muuntumisen ansiosta tarttumaan myös ohi rokotteiden. Kun kahden rokoteannoksen suoja edellistä deltamuunnosta vastaan oli puolen vuoden päästä rokotteesta noin 64 prosenttia, omikronmuunnosta vastaan se oli vain 33 prosenttia, selvisi Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa. Suoja vakavaa tautia vastaan näyttää kuitenkin säilyvän hyvin, ja kolmas annos vielä terästää suojausta.

Sinkkonen oli tartuntahetkellä kahdesti rokotettu. Hän sairastui siitä huolimatta mutta lievästi.

”En esimerkiksi tarvinnut missään vaiheessa särkylääkettä. Koiratkin sain ulkoilutettua ihan itse.”

Koronataudin vaikeassa muodossa sairaus yleensä vahingoittaa pahasti keuhkoja. Useiden tutkimusten valossa näyttää siltä, että omikron leviää aiempia muunnoksia selvästi heikommin ylähengitysteistä keuhkoihin.

Kasvaneet tartuntaluvut eivät ole lisänneet vakavien tartuntojen tai sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrää samassa suhteessa kuin ennen. Britanniassa tehdyn analyysin mukaan omikrontartunnasta alkunsa saanut tauti näyttäisi tarvitsevan sairaalahoitoa 50–70 prosenttia harvemmin kuin aiempien muunnosten aiheuttamat.

On vielä epäselvää, missä määrin ero johtuu rokotesuojasta tai siitä, että toistaiseksi tauti on edennyt lähinnä työikäisissä ja nuoremmissa ikäryhmissä. Järvinen pitää rokotteiden roolia keskeisenä.

”Omikronmuunnoksen tehokkuudella tarttuva virus on monella tapaa pahin mahdollinen pandemiatilanteessa. Onni onnettomuudessa on, että se tuli vasta, kun riskiryhmät ja suurin osa muistakin oli saatu rokotettua.”

Lauantaina, vain vuorokauden sairastamisen jälkeen, suurin osa Sinkkosen oireista alkoi hellittää. Kuume, kurkkukipu ja päänsärky katosivat. Räkäisyys jatkui tiistaihin asti.

”Arvioisin, että tauti oli kohdallani lievempi kuin tyypillinen flunssa. Yleensä olen saanut muutaman kerran vuodessa flunssan, joka on vienyt vuoteenomaksi noin viikoksi. Nyt tunsin oloni hyväksi jo toisena päivänä.”

Sinkkosen tauti ei siis ollut kummoinen, mutta on hyvä muistaa, että hän ei 52-vuotiaana kuulu ikänsä puolesta riskiryhmään eikä hänellä ole vaaralliselle tautimuodolle altistavia perussairauksia.

Vaikka omikronmuunnos näyttäisi aiheuttavan taudin vakavaa muotoa harvemmin kuin aiemmat variantit, kasvaa myös vakavien tapausten määrä tartuntojen lisääntyessä.

Sinkkonen asuu yksin eikä tietääkseen tartuttanut ketään. Pojan sovittu vierailu äidin luona peruttiin.

Tartuntojen välttäminen on tärkeää myös tautihuipun loiventamisen vuoksi. Sinkkonen oli poissa töistä perjantaipäivän lisäksi koko seuraavan viikon, aina lomansa alkuun saakka. Hoitoa vaille jäi pelkästään hänen sairastumisensa vuoksi yli 50 potilasta, kun koko pieni hammashoitola jouduttiin sulkemaan kolmeksi päiväksi.

Peruspalveluiden ylläpito alkaa jo pääkaupunkiseudulla hankaloitua sairastumisten vuoksi. Mitä useampi on sairaana samaan aikaan, sitä haastavampaa yhteiskunnan toiminnasta tulee.

Omikronmuunnos leviää nyt sellaisella vauhdilla, että Järvinen arvioi tautihuipun koittavan jo tammikuun aikana.

”Tämä tietysti riippuu rokotteiden tehosta, rokotekattavuudesta ja sulkutoimista”, hän huomauttaa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut