Helsinki
Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvää dataa nykyistä tehokkaammin hyödyntämällä voisi saavuttaa jopa 770 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, sanoo Sitran tekemä selvitys.
Selvityksen on tehnyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin entinen tietohallintojohtaja Antti Larsio, ja siihen haastateltiin pariakymmentä alan asiantuntijaa.
Datan käytön tehostaminen voisi selvityksen mukaan vapauttaa 5 000 hoitajan ja 1 300 lääkärin työpanosta tehokkaammin hoitotyöhön sekä helpottaa koko ajan kasvavaa pulaa hoitoammattilaisista.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvällä datalla tarkoitetaan terveystietoja eli muun muassa potilas- ja lääkitystietoja, hoitotoimenpiteitä sekä sosiaalipalveluihin liittyviä tietoja.
Selvityksessä suositellaan muun muassa yksilökeskeisten, kansainvälisten tietomallien käyttöönottoa ja lainsäädännön uudistamista, jolla voitaisiin velvoittaa tekoälyn käyttöön paljon nykyistä laajemmin. Ihmisten tulisi selvityksen suositusten mukaan myös päästä henkilökohtaiseen dataansa nykyistä helpommin käsiksi, ja sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua pitäisi ylipäätään parantaa.
Säästöjä voisi ehkä saada nopeasti
Parannettavaa riittää erityisesti datan liikkumisessa ihmisten hoitopolkujen aikana. Esimerkiksi potilaan terveystiedot eivät selvityksen mukaan tällä hetkellä siirry terveysasemalta päivystykseen riittävän laajuisina eikä riittävän nopeasti. Potilaan hoitotiedot eivät aina välity eteenpäin hoitopaikan vaihtuessa toiseen. Lisäksi terveys- tai sosiaalihuollon asiakas ei voi itse välittää tietojaan sähköisessä muodossa muille hoitotahoille heidän käyttämäänsä tietojärjestelmään.
Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysdata olisi saatava liikkeelle hyvinvointialueen sisällä, tarvittaessa hyvinvointialueelta toiselle ja pitkällä tähtäimellä EU:n jäsenmaasta toiseen.
Sitran projektijohtajan Markus Kalliolan mielestä nopeimmin asiaan tarttuvat hyvinvointialueet voisivat saada säästöjä aikaan jo seuraavan neljän vuoden aikana.
”Suosituksemme eivät vaadi lisää budjettirahaa, vaan hyvinvointialueiden kannattaisi priorisoida suositusten mukaisia kehitystoimia. Asioiden tekeminen uudella tavalla vapauttaisi kehityspanoksia ja työvoimaa”, Kalliola sanoo tiedotteessa.
Sitran seitsemän toimenpide-ehdotusta
Sitra suosittelee selvityksen perusteella seitsemää toimenpidettä sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan käytön uudistamiseksi.
Ensinnäkin yksilön pääsyä häntä koskevaan reaaliaikaiseen dataan on helpotettava.
Toiseksi periaate ”kerää ja kirjaa sujuvasti kerran, käytä usein” tulee ottaa käyttöön.
Kolmanneksi sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulee parantaa. Datan tulisi olla riittävän kattavaa ja sisällöllisesti ymmärrettävää sen käyttäjälle.
Neljänneksi yksilökeskeiset, kansainväliset tietomallit tulee ottaa käyttöön. Yhteinen malli mahdollistaisi sote-datan siirron suoraan palveluntarjoajalta toiselle.
Viidenneksi lainsäädännön tulee mahdollistaa tekoälyn käyttö ja tehdä se velvoittavaksi. Tällä hetkellä tekoälyä käytetään jo esimerkiksi röntgenkuvien analysoinnissa. Sitran mielestä sen käyttö olisi mahdollistettava myös ennaltaehkäisyssä, riskiryhmien tunnistamisessa ja potilasryhmien analysoinnissa.
Kuudenneksi kansallinen ohjausmalli on uudistettava. Toisin sanoen tietojärjestelmäpalveluiden ohjausrakennetta ja tuottamisvastuita tulisi selkeyttää sekä hyvinvointialueiden palveluja yhdenmukaistaa.
Seitsemänneksi rahoitusta tulee suunnata suositusten toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä rahoitus sote-palveluntuottajille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin tulisi suunnata osaltaan datan laadun parantamiseen, yhteisen tietomallin käyttöönottoon ja tekniseen infrastruktuuriin.