Atooppinen ihottuma voi kuormittaa elämää ja terveyttä monin eri tavoin.
Tuore kansallinen rekisteritutkimus osoittaa, että atooppisen ihottuman vaikeusasteen kasvaessa sen rinnalla esiintyy myös enemmän erilaisia liitännäissairauksia, kuten infektioita, autoimmuunisairauksia, mielenterveysongelmia tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Atooppinen ihottuma on Suomen yleisin ihosairaus. Se on krooninen, kutiseva ja tulehduksellinen ihotauti, jonka oireita ovat kutinan lisäksi ihon kuivuminen, punoitus ja paikoin rikkoontunut iho. Se alkaa usein jo lapsuusiässä, mutta voi puhjeta missä iässä tahansa.
”Vain toinen atoopikko voi sanoa toiselle, että älä raavi”, sanoo Kariitta Korpela, 45.
Hän tietää omasta kokemuksesta, millainen riesa atooppinen ihottuma voi olla. Korpelalle tauti puhkesi parikymppisenä vuonna 2001, kun hän muutti takaisin Suomeen oltuaan vuoden ulkomailla opiskelijavaihdossa.
Kariitta Korpela.
Iho oli kipeä ja tulehtunut ja kutina välillä niin sietämätöntä, että yöksi oli pakko teipata käsiin puuvillahanskat. Ilman niitä Korpela olisi voinut raapia ihonsa verille unissaan.
Nukkuminen oli välillä muutenkin vaikeaa, sillä iso osa sängyssä olemisesta meni raapimiseen tai sen ajattelemiseen.
"Jossain vaiheessa panin iltaisin rentouttavaa musiikkia soimaan ja mies meni nukkumaan olohuoneeseen. Makasin paikoillani ja yritin nukahtaa, etten raapisi eikä iho tulisi sen jälkeen kipeäksi”, Korpela sanoo.
Hän on vuosien varrella ollut jatkuvan kutinan takia päivisin todella väsynyt. Sitä on helposti seurannut kierre: kun ei nuku kunnolla, iho menee entistä huonompaan kuntoon. Stressi lisää kutinaa ja tulehdusoireita iholla, ja sen vuoksi Korpela pyrkii elämään säännöllistä elämää.
””Rekistereissä näkyi järjestelmällisesti, että vaikea atooppinen ihottuma vaikuttaa koko kehoon.”
Ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski on ollut mukana juuri julkaistussa suomalaisessa rekisteritutkimuksessa, johon on koottu tietoa suomalaisten atopiaa sairastavien ihottuman vaikeusasteesta ja siihen liittyvistä muista sairauksista.
Vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavien riski sairastua erilaisiin liitännäissairauksiin näkyy rekisteritiedoissa Kiisken mukaan selvästi.
Vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavilla on tutkimuksen mukaan keskimääräistä enemmän psyykkisiä sairauksia, kuten masennusta, ahdistusta ja alkoholiriippuvuutta. Lisäksi heillä on tavallista enemmän migreeniä, uniapneaa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, vyöruusua, herpestä, silmän sidekalvontulehdusta ja muitakin infektioita.
”Infektioiden lisääntyminen on sinänsä loogista, koska rikkinäisen ihon kautta bakteerit ja virukset pääsevät pääsevät herkästi vaikuttamaan”, Kiiski sanoo.
Hänen mukaansa yhteys sydän- ja verisuonitauteihin on ollut aiemminkin esillä, mutta se näkyi myös tässä suomalaisessa aineistossa. Myös erilaisia imukudossyöpiä eli lymfoomia sekä alopeciaa eli pälvikaljua todettiin tavanomaista enemmän niillä, joilla oli vaikea atooppinen ihottuma.
”Rekistereissä näkyi järjestelmällisesti, että vaikea atooppinen ihottuma vaikuttaa koko kehoon”, Kiiski sanoo.
Ruoka-aine- ja siitepölyallergiaa sekä astmaa esiintyy useammin samoilla ihmisillä kuin atooppista ihottumaa. Kiisken mukaan mitä vaikeampi ihottuma, sitä enemmän on myös astmaa, allergioita ja allergisia nenä- ja silmäoireita.
”Vaikea ja keskivaikea atooppinen ihottuma on kuitenkin selvästi ihan eri tauti kuin lievä atooppinen ihottuma, joka hoituu apteekista ostettavilla perus- ja kortisonivoiteilla”, Kiiski sanoo.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan vaikeaa tai keskivaikeaa atooppista ihottumaa sairastavia on Suomessa yli 70 000. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosilta 2005–2019 yhteensä 124 000 atooppista ihottumaa sairastavan suomalaisen aikuispotilaan tietoja.
Lievää tautia sairastavien määrää on vaikeaa arvioida tarkasti, sillä iso osa heistä ei koskaan hakeudu lääkärille ihottuman takia. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton arvion mukaan aikuisista noin 25–30 prosenttia on jossakin elämän vaiheessa sairastanut jonkinasteista atooppista ihottumaa.
Kiisken mukaan hoidot ovat kehittyneet paljon viime vuosina, ja tarjolla on perinteisten immuunipuolustusta lamaavien lääkkeiden lisäksi uudentyyppisiä, pistettäviä biologisia lääkkeitä sekä suun kautta otettavia tablettimuotoisia JAK-estäjiä, jotka ovat lähempänä täsmälääkkeitä ja ne on tarkoitettu vaikean atooppisen ihottuman hoitoon.
”Uskon, että jos atooppista ihottumaa hoidetaan alusta asti hyvin, jopa taudin vaikeusasteen suunta saataisiin käännettyä paremmaksi”, Kiiski sanoo.
”Korpela sai tukea muilta ihmisiltä, jotka tietävät, miltä ihon sietämätön kutina ja kihelmöinti voi tuntua.
Kariitta Korpela oli sairautensa alkuvaiheessa hoidossa Allergiasairaalassa ja sai kipeään ihoonsa muun muassa valohoitoa. Lisäksi hän on syönyt vuosien varrella useamman kortisonikuurin tabletteina.
”Välillä ihoni ja päänahkani hilseili niin, etten voinut pitää tummia vaatteita ollenkaan”, hän sanoo.
Nuorena opiskelijana häntä myös hävetti ja masensi välillä niin, että hän jätti menemättä sosiaalisiin tapahtumiin punoittavan ihonsa takia. Uimassa hän ei käynyt vuosiin, sillä rikkinäinen iho kihelmöi liikaa uimahallin klooripitoisessa vedessä.
"Jos ihottuma oli tosi paha, myös hikoilu esimerkiksi jumppatunnilla kirveli ikävästi”, Korpela kertoo.
Vuonna 2003 hän kuitenkin pääsi mukaan sopeutumisvalmennuskurssille Kanariansaarille. Iho voi paremmin auringossa ja Korpela sai tukea muilta ihmisiltä, jotka tietävät, miltä ihon sietämätön kutina ja kihelmöinti voi tuntua.
Vertaistuen kautta hän sai myös käytännön vinkkejä kutiavan ja punoittavan ihonsa hoitoon. Kuten sen, että suolakylpy helpottaa oloa.
Lisäksi Korpela käy avannossa säännöllisesti talvella, sillä lämpötilan vaihtelu iholla tuntuu vähentävän kutinaa ja kirvelyä. Hänen mukaansa ihottuma on jonkun verran helpottanut myös raskauksien myötä. Meikkivoidetta tai puuteria hän ei edelleenkään levitä kasvoillensa, sillä ne varisevat saman tien pois.
Muuten Korpela hoitaa ihoaan perusvoiteilla aina suihkun jälkeen. Keskimäärin kerran kuussa hän tarvitsee lisäksi lyhyen kortisonirasvakuurin. Eniten hänellä punoittavat ja kutisevat kyynärtaipeet, kaula ja silmäluomet.
”On minulla nytkin iho vähän rikki vasemman ranteen kohdalta, kun raavin pari viikkoa sitten ihoa saunassa, mutta se on pientä”, Korpela sanoo.
Hän viettää parhaillaan hiihtolomaa Levin laskettelurinteissä, jossa aurinko paistaa ja lämmittää ihanasti. Korpela huomaa sen kuitenkin pian myös kihelmöintinä kaulalla, jonne hiki alkaa nousta.
”Pitää pian päästä lämpimään suihkuun, jonka jälkeen rasvaan ihon.”
