Työpöydällä on rasia, josta tulee päivän aikana napsittua yksi jos toinenkin pastilli.
Iltapäivällä rasia on tyhjä – taas. Sama tuntuu toistuvan usein.
Mistä tämä johtuu?
Laillistettu ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen sanoo, että taustalla voi olla fysiologinen selitys: imemisen aikaansaama mielihyvän tunne. Imemismekanismin tuottama hyvä olo juontuu varhaislapsuuden ensimmäisiin vuosiin, jolloin imeminen oli keino saada ravintoa.
”Siinä voi olla tosi vahva positiivinen tunneyhteys mukana, sillä ihmisellä on olemassa imemismekanismi jo vauvasta lähtien. On kyse myös imetyksessä syntyvästä tunneyhteydestä äitiin.”
Tapasyöminen voi Heinosen mukaan muodostua myös sijaistoiminnoksi toiselle tavalle. Jos on vastikään lopettanut tupakanpolton, sen saattaa korvata napostelulla. Tietty tilanne saattaa saada aikaan halun syödä jotakin pientä. Tällaisia voivat olla hetket, jolloin on yleensä polttanut tupakan.
Lisäksi jo makea maku itsessään tuottaa usein mielihyvää, mikä ylläpitää halua syödä, vaikka ei olisikaan nälkä, Heinonen sanoo.
Jos epäilee syövänsä jotakin vain tavan vuoksi, kannattaa Heinosen mukaan kiinnittää huomiota kyseisen elintarvikkeen käyttömääriin. Napostelun ollessa jatkuvaa voi olla kyse tapasyömisestä, Heinonen sanoo.
Se saattaa vaikuttaa päivän muuhun ruokailuun niin, että kylläisyyden tunne ja nälänsäätely häiriintyvät.
”Ei oikein tiedä, milloin on nälkä ja milloin kylläinen.”
Heinosen mukaan tavoista voi olla hankala päästä eroon, sillä ne voivat olla varsin pinttyneitä.
Se on kuitenkin mahdollista.
Tärkeintä on tiedostaa, että juuri pastillien syönti vaikuttaa omaan oloon, Heinonen sanoo.
Pastillit makeutetaan usein sokerilla tai sokerialkoholeilla, esimerkiksi ksylitolilla.
”Ksylitolissa on se ikävä puoli, että se voi aiheuttaa kaasuuntumisongelmaa. Jatkuvasti turvonnut olo tai ilmavaivat voivat olla merkki liiasta ksylitolinsaannista.”
Heinonen kuitenkin muistuttaa, että oman tapasyömisen pohtimiseen saattaa liittyä ylireagoinnin ja ylidiagnosoinnin vaara.
”Omaa syömistään ei myöskään kannata tarkkailla liikaa. Silloin tällöin napostelusta ei ole haittaa. Mutta jos esimerkiksi hammaslääkäri huomauttaa, että napostelu näkyy hampaissa, on se tietenkin yksi merkki siitä, että asialle pitäisi tehdä jotakin.”
””Jos pastilli on hapan, se saattaa aiheuttaa hampaan kiilteen liukenemista.”
Yliopistonlehtori Merja Laine Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta toteaakin, että hampaat joutuvat koetukselle, jos pastilleja syö tiuhaan.
”Jos pastilli on hapan, se saattaa aiheuttaa hampaan kiilteen liukenemista.”
Lisäksi kaikki pastillinsyöjät eivät Laineen mukaan malta imeä pastillia vaan pureskelevat sen. Jos suussa sattuu olemaan huonokuntoinen paikka, heikko hammas tai pastillia puree voimalla, hammas voi lohjeta.
Lohjenneen hampaan voi Laineen mukaan hoitaa kuntoon yleensä paikkaamalla, mutta jos hammas halkeaa, se voidaan joutua poistamaan.
Ratkaisevia seikkoja hammasterveyden kannalta ovat sokerin määrä ja se, kuinka kauan pastilli on suussa, Laine sanoo.
”Monien pastillien idea on juuri siinä, että niitä imeskellään ja niiden tarkoitus on liueta suussa ja vaikuttaa pitkään. Tällaiseen käyttöön on tarkoitettu esimerkiksi monet yskänärsytystä lievittävät kurkkupastillit. Jos pastillit sisältävät sokeria, sitä on suussa kauan.”
Runsaasta ja tiheästä sokerinkäytöstä hampaiden pinnoille alkaa kertyä plakkia. Runsas plakin määrä voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja saada aikaan ientulehduksen, Laine toteaa.
Jos sokeria syö koko ajan, ei hyväkään suuhygienia pysty aina estämään hampaiden reikiintymistä.
”Jos vertaa esimerkiksi suklaaseen, suklaan sokeri ei ehdi vaikuttaa hampaisiin niin pitkää aikaa kuin imeskeltävässä pastillissa oleva sokeri.”
Etenkin silloin, kun pastillinsyönnistä on tullut tapa, kannattaa Laineen mukaan valita pastilli, jota ei olla makeutettu tavallisella sokerilla.
Vaikka pastillissa olisi ksylitolin lisäksi muita makeuttajia, ksylitolin pitää Laineen mukaan olla pastillin pääasiallinen makeuttaja, jotta se estää happohyökkäyksen syntymisen.
Laineen mukaan ei ole kyse ainoastaan sokerista. Sen lisäksi moni muu asia vaikuttaa siihen, miten hampaat sietävät tiuhaan toistuvia happohyökkäyksiä: muun muassa perimä, oman hammashoidon aktiivisuus ja miten paljon sylkeä suuhun erittyy ovat hammasterveyteen vaikuttavia tekijöitä.
Etenkin syljeneritys vaikuttaa hampaiden kuntoon, sillä kuiva suu saattaa aiheuttaa lisäongelmia hampaille, Laine sanoo.
”Kuivassa suussa sylki ei puhdista hampaita. Sylki on kuin luonnon oma suuvesi, joka koko ajan huuhtelee hampaita. Niin sokeriakin huuhtoutuu pois.”
Laineen mukaan esimerkiksi lääkkeet voivat aiheuttaa suun kuivumista. Sekin on hänen mukaansa yksilöllistä: toinen ei välttämättä huomaa mitään ja toisen suu on todella kuiva.