Paavo Arhinmäkeä haukutaan juopon näköiseksi, mutta taustalla on yleinen ihosairaus – Ruusufinni puhkeaa usein vasta keski-ikäisenä

Ihotautilääkäri varoittaa ihottumiin yleisesti käytetystä voiteesta, joka usein pahentaa ruusufinnin oireita.

Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) kertoo saavansa sosiaalisessa mediassa jatkuvasti kommentteja sairaudestaan. Ruusufinni aiheuttaa kasvojen punoitusta ja toisinaan myös näppylöitä.

18.12.2022 19:00

Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kertoi vastikään, millaisia kommentteja hän sai ulkonäöstään sen jälkeen, kun hänestä oli julkaistu rento kuva Facebookissa.

”Osaltani kommentit täyttyivät jälleen kerran arvostelua painostani ja juopoksi haukkumista, koska naamani punoittaa.”

Tämän kaltainen kommentointi on Arhinmäen mukaan lähes jokapäiväistä. Hän kertoi, että kasvojen punoitukseen on olemassa terveydellinen syy: ihosairaus nimeltä ruusufinni.

Ruusufinni on Suomessa yleinen sairaus, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu.

Suvi-Päivikki Sinikumpu

Se on krooninen eli pitkäaikainen talirauhasperäinen tulehdustauti, jossa kasvojen verisuonet usein laajenevat, mikä johtaa kasvojen punoitteluun. Puhutaan myös couperosa-ihosta.

”Osalle tulee kasvoille näppylöitä eli pustuloita. Joillakin kasvot lehahtavat punaisiksi silloin tällöin. Tavallista on esimerkiksi se, että iho lehahtaa punaiseksi kun juo jotain kuumaa, kuten kupillisen kahvia”, Sinikumpu sanoo.

Monet hänen potilaistaan ovat kertoneet, että esimerkiksi mausteiset ruuat, sauna, alkoholi, viima tai pakkanen voivat pahentaa ruusufinnin oireita.

Tyypillistä on Sinikummun mukaan se, että ruusufinni puhkeaa stressaavassa elämäntilanteessa.

Arhinmäkikin kertoo ruusufinnin puhjenneen hänelle vuoden 2015 eduskuntavaalien yhteydessä. ”Siitä lähtien kasvoissani on ollut välillä voimakkaampi ja välillä heikompi punoitus”, Arhinmäki kirjoitti Facebookissa.

Maailmanlaajuisesti ruusufinniä esiintyy Sinikummun mukaan 2–20 prosentilla väestöstä. Yleisin tauti on Skandinaviassa. Perintötekijät, vaalea iho ja siniset silmät lisäävät sairastumisen riskiä.

Ruusufinniä sairastavat juurikin keski-ikäiset. Naisille se ilmaantuu yleensä 30–50-vuotiaana, miehille hiukan vanhempana.

Pohjoissuomalaisessa tutkimuksessa ruusufinniä on tavattu 15 prosentilla 46-vuotiaista.

Miehillä esiintyvyyden huippu on myöhemmin kuin naisilla, vasta noin 70 vuoden iässä. ”Yli 70-vuotiaista pohjoissuomalaisista ruusufinniä diagnosoitiin 25 prosentilla”, Sinikumpu kertoo.

Hän kertoo, että monissa sairaala-aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa ruusufinniä on ollut enemmän naisilla kuin miehillä. Omissa väestötason tutkimuksissaan Sinikummun tutkimusryhmä on kuitenkin osoittanut, että ruusufinniä on kummallakin sukupuolella.

”Taustalla voi olla se, että miehet hakeutuvat huonommin hoitoon ruusufinnin vuoksi. He mieltävät sen ehkä vain kosmeettiseksi asiaksi”, hän toteaa.

Liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että ruusufinniin liittyy usein silmäoireita.

Apua ruusufinniin kannattaa hakea. ”Tautiin on olemassa hyviä hoitoja ja valtaosaa potilaista pystytään auttamaan”, Sinikumpu sanoo.

Ruusufinni voi aiheuttaa hyvin ikäviä oireita. Iho tuntuu pistelevältä ja polttelevalta.

Erityisesti miehillä ruusufinni voi aiheuttaa niin sanotun ”juopon nenän”. Se tarkoittaa nenän talirauhasten ja sidekudoksen liikakasvua eli rinofyymaa, jolloin nenä muuttuu paksuksi ja muhkuraiseksi ja punottavaksi.

Liian vähälle huomiolle on Sinikummun mukaan jäänyt se, että ruusufinniin liittyy usein silmäoireita, jotka voivat aiheuttaa silmien kuivuutta, roskan tunnetta ja rähmimistä. ”Lääkäreiden tulisikin aina muistaa ottaa ruusufinnipotilaan kanssa puheeksi myös mahdolliset silmäoireet”, hän muistuttaa.

Ruusufinni voi olla joskus vaikeaa erottaa aknesta, jota esiintyy etupäässä teineillä ja nuorilla, mutta myös keski-ikäisillä.

Sinikumpu muistuttaa, että aknessa näppylöiden eli finnien sisällä on talia, kun taas ruusufinnin pustuloissa on tulehdussoluja. Aknefinnit voivat sijaita missä tahansa kasvoilla tai vaikka selässä, mutta ruusufinnin pustulat ilmaantuvat yleensä kasvojen kuperiin osiin, kuten leukaan, nenään ja poskipäihin.

Ruusufinnin perimmäistä syytä ei täysin tunneta.

”Ruusufinnin tautimekanismi on monitekijäinen”, Sinikumpu sanoo.

Tiedetään, että ruusufinnipotilaan kasvojen verisuonissa verenvirtaus on vilkastunut, mistä seuraa laajentuneita verisuonia ja punastelutaipumusta. Ruusufinnistä kärsivien iholla on myös enemmän talipunkkeja kuin muilla.

”Jostakin syystä potilaan oma luontainen puolustusjärjestelmä aktivoituu, mistä seuraa tulehduksellisia näppyjä eli pustuloita tai pusteleita. Jotain neurologistakin mekanismia on mukana, sillä iho on herkistynyt lämpöaistimuksille ja esimerkiksi migreenin riski on suurentunut. Joillakin ruusufinni pahenee raskauden aikana, joten hormonaalisillakin tekijöillä voi olla osuus”, Sinikumpu sanoo.

Taustalla ovat myös perintötekijät.

Ruusufinnipotilailla on myös suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä suolistotulehduksiin.

”Kortisonivoide usein pahentaa ruusufinnin oireita.”

Sinikumpu painottaa, että ruusufinniin on olemassa monia, tehokkaita hoitoja.

Hän varoittaa kuitenkin yhdestä ihottumiin yleisesti käytetystä voiteesta, kortisonivoiteesta. ”Kortisonivoide usein pahentaa ruusufinnin oireita.”

Paikallishoidoista uusin ja tehokkain pustulaiseen, tulehdukselliseen ruusufinniin on Sinikummun mukaan ivermektiini-emulsiovoide. Myös muun muassa metronidatsoli­voidetta käytetään.

”Voiteet vähentävät ihon tulehdusta. Hankalaan, lehahtelevaan punoitukseen voidaan käyttää brimonidiini­geeliä, joka supistaa ihon pintaverisuonia”, hän sanoo.

Jos esimerkiksi jännittävät tilanteet laukaisevat ihon punoituksen, verenpainelääke beetasalpaaja voi pienellä annoksella olla hyödyllinen. Laajentuneita suonia voidaan taas hoitaa niin sanotulla pulssivärilaserilla.

”Jos paikallishoito ei riitä, voidaan ruusufinnin pustulaiseen muotoon käyttää muutaman kuukauden kestävää tetrasykliini­antibioottikuuria”, Sinikumpu kertoo.

Laajentunutta, ”juopon nenää” eli rinofyymaa voidaan Sinikummun mukaan hoitaa ihotautilääkärin määrämillä isoretinoiini­tableteilla.

”Lääke estää talirauhassolujen lisääntymistä. Lisäksi ylimääräistä ihokudosta voidaan poistaa hiilidioksidilaserilla”, hän sanoo.

Tärkeää on myös välttää tekijöitä, jotka lisäävät oireilua.

Yksi merkittävimmistä on auringon ultraviolettisäteily. ”Monilla tauti oireilee pahimmin kesällä. Silloin on tärkeää suojata iho korkean suojakertoimen aurinkovoiteella”, Sinikumpu sanoo.

Ihoa on hyvä kosteuttaa perusvoiteella.

Sinikumpu muistuttaa, että ruusufinniä sairastavan iho on usein herkkä, joten sopivan tuotteen löytämisessä joutuu usein näkemään vaivaa. ”Esimerkiksi tuoksulliset voiteet eivät useinkaan sovi ruusufinnipotilaille”, Sinikumpu sanoo.

Sairautta ei pidä väheksyä eikä jättää hoitamatta, koska sillä on Sinikummun mukaan havaittu olevan yhteys myös masennukseen ja ahdistukseen.

”Ruusufinni on näkyvä sairaus. Jos ihminen häpeää kasvojaan, hän saattaa helposti vetäytyä, mikä johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Asiakastyötä tekevällä ruusufinnipotilaalla voi olla joskus myös kynnys lähteä töihin”, Sinikumpu sanoo.

Kaikille ei onneksi käy niin.

”Onneksi minulla on ruusufinnistä huolimatta paksu nahka. Näillä henkilöön käyvillä kommenteilla ei minua hiljennetä”, sanoo Paavo Arhinmäki Facebook-julkaisussaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut