Tänä syksynä flunssavirukset jylläävät todennäköisesti pahemmin kuin vuosiin, ja yksi syy siihen on käsidesi

Flunssakaudesta voi tulla tänä syksynä erityisen raju. Asiantuntija muistuttaa käsien saippuapesusta, koska kaikkiin flunssaviruksiin ei käsidesi tehoa.

Aikuisenkin flunssaoireet voivat tänä syksynä olla poikkeuksellisen rajuja, koska emme ole korona-aikana kohdanneet tavallisia flunssaviruksia.

17.9. 16:11

Flunssakausi on taas täällä. Moni lähitöihin palannut kertoo sairastaneensa tänä syksynä sitkeää nuhakuumetta, joka kestää ja kestää.

Vaikeat koronavirusinfektiot ovat selvästi vähentyneet, mutta sairastumisia aiheuttavat nyt muut tavanomaisemmat flunssavirukset, kuten rino-, adeno- ja rs-virukset sekä erityisesti lapsiperheissä pyörivä raju enterovirusepidemia.

”Kaikkia tavallisia flunssavirustyyppejä on nyt liikkeellä”, kertoo Asiantuntijamikrobiologiayksikön päällikkö Carita Savolainen-Kopra Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Tavanomaiset flunssavirukset ovat koronaepidemian aikana uinuneet ja ovat taas tekemässä paluuta.

Mistään yksittäisestä viruksesta ei työikäisten sairastamien flunssien taustalla Savolainen-Kopran mukaan varmastikaan ole kyse, vaan tavanomaiset flunssavirukset ovat koronaepidemian aikana uinuneet ja ovat taas tekemässä paluuta. Lähestymme tavanomaisia koronaa edeltäviä syksyjä, jolloin liikkeellä on hyvin moninainen kirjo erilaisia flunssaoireita aiheuttavia viruksia.

Tänä syksynä on vielä esimerkiksi viime vuotta rajumpi tilanne, koska moni on palannut lähitöihin, ihmiset matkustavat enemmän ja ovat ylipäätään liikkeellä.

”Tapahtumat ovat avautuneet ja on taas ihmisten välisiä kohtaamisia, mitkä ovat juuri niitä tilanteita, joissa virukset leviävät”, Savolainen-Kopra sanoo.

"Tunnemme yli 200 erilaista hengitystieinfektioita aiheuttavaa virusta.”

Esimerkiksi laboratoriotestein todettua adenovirusta, joka voi aiheuttaa hyvin monenlaisia oireita, on THL:n tartuntatautirekisteriin kirjattu tänä vuonna jo 580 tapausta, kun koko viime vuonna tapauksia oli noin 440. Ennen koronaa luvut olivat vielä paljon isompia. Suurimpina epidemiavuosina tapauksia on kirjattu yli 1200.

Savolainen-Kopran mukaan esimerkiksi adenovirusinfektion oireet ja kesto ovat hyvin yksilöllisiä. Sillä on kuitenkin varmasti vaikutusta, ettei koronaepidemian aikana ole juurikaan sairastettu muita infektioita.

"Kun tulee ensimmäinen jonkun muun viruksen aiheuttama infektio, oireet voivat olla voimakkaammat tai kestää kauemmin. Elimistö ei ole tottunut siihen, että muita flunssia taas tulee”, Savolainen-Kopra sanoo.

On paljon sellaisia viruksia, joihin alkoholi ei pure samalla tavalla kuin korona- ja influenssavirukseen.

Ollaan siis pikku hiljaa palaamassa koronaa edeltävään aikaan. Savolainen-Kopra toivoo, että koronavirusta vastaan opetellut keinot otettaisiin nyt tehokkaasti käyttöön muidenkin virusten ehkäisyssä.

Varmaa on, että pelkkä käsidesi ei riitä, Savolainen-Kopra sanoo.

Hän muistuttaa, että on paljon sellaisia viruksia, joihin alkoholi ei pure samalla tavalla kuin korona- ja influenssavirukseen. Siksi kädet pitäisi muistaa pestä myös vedellä ja saippualla.

”Koronavirukseen käsidesi tehoaa, mutta esimerkiksi juuri adenoviruksella ei ole rasvavaippaa ympärillä eikä se tuhoudu alkoholilla, vaan se vaatisi ihan sen mekaanisen vesi-saippuapesun”, Savolainen-Kopra kertoo.

Korona-aikana totuttiin siihen, että käsihygieniasta huolehdittiin nimenomaan alkoholia sisältävän käsihuuhteen avulla.

Toinen tärkeä asia Savolainen-Kopran mukaan on, ettei liikenteeseen pidä lähteä sairaana tai oireisena. Vaikka ei olisikaan koronavirustartuntaa, nuhaisena ja yskivänä pitäisi jäädä kotiin sairastamaan. Lisäksi muulloinkin pitäisi hänen mukaansa huolehtia siitä, ettei yskitä toisia päin, vaan hihaan tai nenäliinaan.

”Toivon, että nämä olisi korona-ajasta opittu”, Savolainen-Kopra sanoo.

Käsienpesulla ei tietenkään voi hänen mukaansa täysin estää infektioiden leviämistä, mutta riskiä voidaan sillä merkittävästi vähentää.

”Heti kun influenssarokotuksia tulee saataville, se kannattaa ottaa.”

Syksyn ja talvikauden aikana tullaan Savolainen-Kopran mukaan varmasti näkemään lähes kaikkien hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten paluu.

"Esimerkiksi influenssakauden ajoittumista ei tällä hetkellä osata ennustaa. Uskoisin, että myös influenssaa tulee olemaan tänä vuonna enemmän kuin mitä koronan aikana nähtiin”, hän sanoo.

Kansainvälisesti on Savolainen-Kopran mukaan jopa esitetty mahdollisuutta, että influenssakausi alkaisi meillä tavallista aikaisemmin, mutta se jää nähtäväksi.

”Heti kun influenssarokotuksia tulee saataville, se kannattaa ottaa”, Savolainen-Kopra sanoo.

Tällä hetkellä minkään tavallisen flunssaviruksen sairastavuus ei juurikaan näy aikuisten sairaalakäynteinä.

Koronavirustakin on löydetty viime viikkojen ajan koko ajan vähemmän jätevesistä.

"Se kertoo, että koronaa vastaan on hyvin rokotussuojaa juuri nyt. Välttämättä ei enää korkeita koronaviruspiikkejä nähdä, mutta sekin jää sitten nähtäväksi, kuinka tilanne kehittyy. Loppuvuodesta tullaan näkemään, kuinka hyvä suoja koronaa vastaan on syntynyt ja minkälaisia uusia tyyppejä kenties muodostuu”, Savolainen-Kopra sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut