Migreenilääkkeiden saatavuusongelmat ovat jatkuneet jo puoli vuotta.
Tällä hetkellä esimerkiksi migreenilääke Migardia ja sen rinnakkaislääke Frovaptania ei ole saatavilla tukusta, ja ne ovat loppuneet kaikista apteekeista, kertoo Apteekkariliiton viestintäfarmaseutti Taru Vanhala. Migardia käytetään erityisesti hormonaalisen migreenin hoidossa.
Suomen migreeniyhdistyksen arvion mukaan Suomessa noin joka viides kärsii migreenistä. Saatavuusongelmat koskettavat monia.
”Migreeni on todella yleinen vaiva ja Migard paljon käytetty lääke”, Vanhala toteaa.
Tukun arvion mukaan Migardia saapuu Suomeen syyskuun lopussa viikolla 39. Frovaptanin saapumisesta tukulla ei ole tietoa. Vanhala kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on arvio, jonka toteutumisesta ei voida olla varmoja.
Jo keväällä uutisoitiin, kuinka migreenilääkkeiden saatavuus oli ajautunut ongelmiin. Vanhalan mukaan ongelmat alkoivat maaliskuussa Migardin saatavuushäiriöillä.
Migardin ja sen rinnakkaisvalmisteen saatavuusongelmat johtivat Vanhalan mukaan dominoefektiin. Kun lääkkeitä tarvitsevat joutuivat turvautumaan toisiin migreenilääkkeisiin, myös niiden saatavuus heikkeni kysynnän kasvaessa äkillisesti.
”Migreeni on sairaus, joka ei poistu. Lääkkeen käyttäjät olivat pakotettuja hakemaan lääkäriltä reseptiä toiselle lääkkeelle. Tapahtui hyvin tyypillinen ketjureaktio: kun yksittäisen lääkeaineen saatavuushäiriö pitkittyy, häiriö leviää, kun haetaan apua toisista lääkkeistä”, Vanhala sanoo.
””Saatavuushäiriöt ovat erityisen haastavia niille, jotka ovat monien kokeilujen kautta löytäneet itselleen sen yhden sopivan migreenilääkkeen.”
Migreeniä sairastavat ovat huolissaan saatavuushäiriöistä, kertoo Suomen migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.
”Saatavuushäiriöt ovat erityisen haastavia niille, jotka ovat monien kokeilujen kautta löytäneet itselleen sen yhden sopivan migreenilääkkeen. Kaikille eivät sovi rinnakkaisvalmisteetkaan”, Hietaranta sanoo.
Osa on joutunut turvautumaan siihen, että lääkkeen ollessa loppu ja migreenikohtauksen pitkittyessä apua on joutunut hakemaan päivystyksestä, Hietaranta kertoo. Kohtaus on tärkeää saada katkaistua, sillä jos sitä ei saada poikki, migreeni alkaa kroonistua ja kohtaukset uusiutuvat entistä helpommin.
Kun itselle tärkeän lääkkeen saaminen on epävarmaa, se aiheuttaa huolta ja stressiä. Stressi puolestaan voi lisätä migreenikohtauksia, kun koko ajan pitää jännittää lääkkeen saamista, Hietaranta toteaa.
”Olemme saaneet myös pettyneitä yhteydenottoja siitä, kuinka lääkettä ei olekaan saapunut apteekkiin arvioidussa ajassa”, Hietaranta kertoo.
Kun apteekissa migreenipotilaan tarvitsemaa lääkettä ei olekaan tarjolla, hän saattaa joutua aloittamaan pitkän prosessin. Ensin on otettava yhteys lääkäriin, jos lääkkeelle ei ole tarjolla rinnakkaisvalmistettakaan.
Jo lääkäriin pääsy voi vaatia ponnisteluja. Jos migreenikohtaus pääsee iskemään päälle, se voi viedä voimat.
”Tai jos asuu pienemmällä paikkakunnalla, ainoa vaihtoehto päästä lääkäriin on terveyskeskus, johon voi olla pitkät jonot. Tällöinkin lääkäriin pääsy voi olla vaikeaa”, Hietaranta toteaa.
Lääkäriin pääsyn jälkeen itselle sopivan lääkkeen löytyminen voi vaatia aikaa. Migreeni on harmillisen monimuotoinen sairaus, jossa lääkärikään ei aina pysty ennustamaan, mikä lääke migreenipotilaalle sopisi, Hietaranta toteaa. Ainoa keino on kokeilla.
Hietaranta kertoo, että osa migreeniä sairastavista on oppinut varautumaan lääkkeiden saatavuushäiriöihin. He ovat esimerkiksi pyytäneet lääkäriltä reseptejä muutamiin eri lääkkeisiin, jotta tietyn lääkkeen saatavuushäiriössä voi heti alkaa kokeilla toista lääkettä.
Hietaranta kehottaa myös ennakointiin niin, että pyrkisi huolehtimaan siitä, että lääkettä on kotona pidemmälle ajalle varattuna.
Migardissa ja Frovaptanissa vaikuttava aine on frovatriptaani. Triptaanit ovat migreenin akuuttihoidossa käytettyjä lääkkeitä, täsmälääkkeitä migreeniin.
Tällä hetkellä myös muiden eri triptaaneja sisältävien lääkkeiden saatavuudessa on häiriöitä. Lääkkeet eivät ole kokonaan loppu Suomesta, mutta saatavuudessa on apteekkikohtaisia eroja, Apteekkariliiton Vanhala kertoo.
Lääkehaku-sivustolla voi tarkistaa lääkkeiden saatavuuden apteekkikohtaisesti.
Lääkkeiden saatavuushäiriöiden syyt johtavat usein Aasiaan, kertoo Vanhala. Vanhalan mukaan erityisesti rinnakkaislääkkeiden valmistus on hyvin keskittynyttä, jolloin tiettyä lääkeainetta saattaa valmistaa vain pari tehdasta.
”Jos lääkeainetta valmistavalla tehtaalle tulee jokin häiriö, se vaikuttaa useiden lääkkeiden valmistukseen”, Vanhala sanoo.
Yksittäisten saatavuushäiriöiden syyt ovat kuitenkin vaikeita selvittää, sillä tehtaan häiriö näkyy Suomessa vasta viiveellä, Vanhala toteaa.
”Saatavuushäiriöiden yleistyessä on herännyt keskustelu siitä, pitäisikö Euroopassa lisätä omavaraisuutta lääkkeiden tuotannossa.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina.
”Mutta ei-oon myyminen ei ole jatkuvaa. Se korostuu silloin, jos paljon käytetty lääke on tukusta loppu”, Vanhala huomauttaa.
Vanhalan mukaan Apteekkariliiton keväällä tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että apteekkien toimitusvarmuus on edelleen 98 prosenttia.
”Eli vain kahteen reseptiin sadasta reseptistä ei ole saman tien pystytty antamaan apteekin tiskiltä lääkettä”, Vanhala selventää.
Vanhalan mukaan saatavuushäiriöiden yleistyessä on kuitenkin herännyt keskustelu siitä, pitäisikö Euroopassa lisätä omavaraisuutta lääkkeiden tuotannossa.
”On myös keskusteltu siitä, pitäisikö EU-tasolla perustaa oma velvoitevarastointijärjestelmä, jotta kriisitilanteissa elintärkeiden lääkkeiden saatavuus turvattaisiin. Meillä Suomessahan tällainen järjestelmä jo on”, Vanhala toteaa.
Suomessa laki velvoittaa lääkevaraston ylläpitämiseen poikkeusolojen varalta.