Arja Ahtaanluoma menetti kätensä ja jalkansa pienen haavan takia – Asiantuntija kertoo, miten tämä on mahdollista

Kuka tahansa voi kantaa nielussaan tai ihollaan oireettomana A-streptokokki-bakteeria. Vakavat infektiot ovat silti hyvin harvinaisia.

Vain hyvin harva A-streptokokki-bakteerin aiheuttama infektio johtaa vakavampiin seurauksiin, kuten monielinvaurioihin ja sitä myöten raajan tai raajojen amputaatioon. Arkistokuva.

30.8. 18:52

Miten voi olla mahdollista, että etusormeen tullut mitättömän oloinen haava johtaa siihen, että terve keski-ikäinen aikuinen herää kuukautta myöhemmin teho-osastolta kädet ja jalat amputoituna?

Kerroimme turkulaisesta Arja Ahtaanluomasta, jonka etusormen haavasta elimistöön sisälle pujahtanut A-streptokokki-bakteeri aiheutti Ahtaanluomalle vaikean infektion ja monielinvaurion, joka johti lopulta neliraaja-amputaatioon.

Lue lisää: Arja Ahtaanluoma sai sormeensa pienen viiltohaavan – Henki säästyi, mutta käsiä ja jalkoja ei voitu pelastaa

A-streptokokin vakavia tautimuotoja väitöskirjassaan tutkiva infektiosairauksien erikoislääkäri Johanna Vilhonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks) ei kommentoi yksittäisen potilaan asioita vaan kertoo A-streptokokki-bakteerin aiheuttamista vakavista infektioista yleisellä tasolla.

”Taudin syntyyn ja kulkuun vaikuttavat monet tekijät. Merkittävässä roolissa tässä ovat ihmisen ominaisuudet sekä bakteerikanta.”

Tietyt bakteerit ovat hanakampia aiheuttamaan vakavia tautimuotoja. Toisaalta joillain ihmisillä infektio laukaisee erityisen voimakkaan tulehdusreaktion, mikä voi joskus johtaa monielinvaurioon ja myös amputaatioihin.

Maailmalla tunnetaan yli 200 erilaista A-streptokokki-bakteerin alatyyppiä. Suomessa näistä alatyypeistä neljä aiheutti Vilhosen mukaan yli puolet A-streptokokin aiheuttamista verenmyrkytyksistä vuonna 2021.

A-streptokokki voi aiheuttaa lieviä infektioita, kuten nielutulehdusta (angiinaa) ja ihon märkärupea. Toisaalta se voi aiheuttaa myös vakavia infektioita kuten verenmyrkytyksiä.

”Tiedetään, että tietyillä alatyypeillä on taipumus aiheuttaa useammin vakavia infektioita, joissa pahimmillaan esiintyy useamman elimen toimintahäiriö. Näin tapahtuu joskus myös nuorilla ja terveillä potilailla, joiden elimistön reaktio infektiolle on turhan raju.”

Arja Ahtaanluoma menetti jalkansa ja osan käsistään pienestä haavasta lähteneen vakavan A-streptokokki-infektion seurauksena.

Puolustusmekanismien liian raju aktivoituminen voi johtaa muun muassa vaarallisen voimakkaaseen verenpaineen laskuun ja esimerkiksi akuuttiin munuaisten tai maksan vajaatoimintaan.

Tällöin puhutaan toksisesta sokkioireyhtymästä. Siinä potilaalla on samanaikaisesti useamman elimen vakava toimintahäiriö.

Mahdollinen amputaatio liittyy Vilhosen mukaan siihen, että potilaan veren hyytymisjärjestelmä ei ole toiminut vaan aiheuttanut vakavia tukoksia ja kudoskuolioita.

Amputaatiotarpeeseen voi joskus johtaa myös A-streptokokin aiheuttama lihaskalvon tulehdus, jonka hoito on aina kirurginen.

Noin joka viides vakavan A-streptokokki-infektion saaneista potilaista joudutaan ottamaan hoitoon sairaaloiden teho-osastoille.

”Omassa tutkimuksessamme 16 prosenttia A-streptokokin aiheuttamaan verenmyrkytykseen sairastuneista potilaista kärsi toksisesta sokkioireyhtymästä. Amputaatiotarvetta emme tutkineet erikseen, mutta kliinisen kokemuksemme perusteella amputaatioiden tarve on huomattavasti tätä vähäisempi.”

A-streptokokin aiheuttamaan vakavaan verenmyrkytykseen voi myös kuolla. Bakteeri aiheuttaa Suomessa vuositasolla noin 200 vakavaa verenmyrkytystapausta.

Vilhosen mukaan joka kymmenes A-streptokokki-bakteerin aiheuttaman verenmyrkytyksen saanut potilas kuolee Suomessa.

Vilhosen mukaan joka kymmenes A-streptokokki-bakteerin aiheuttaman verenmyrkytyksen saanut potilas kuolee Suomessa.

”Kansainvälisten tutkimusten mukaan 10–30 prosenttia A-streptokokki-bakteerin aiheuttamista verenmyrkytyspotilaista kehittää toksisen sokkioireyhtymän monielinvaurioineen.”

Jos potilaalle kehittyy toksinen sokkioireyhtymä, kuolleisuusluvut ovat vielä korkeammat.

”Maailmanlaajuisesti jopa puolet toksisen sokkioireyhtymän saaneista potilaista kuolee. Omassa tutkimuksessamme 24 prosenttia toksiseen sokkioireyhtymään sairastuneista potilaista kuoli viikon sisällä sairastumisesta.”

Suomessa ilmenee vakavia A-streptokokki-infektio-epidemioita noin viiden–kymmenen vuoden välein.

Johanna Vilhonen sanoo, että viimeksi tällainen epidemia koettiin vuonna 2018.

”Tuolloin tautitapauksia oli vuoden–kahden verran normaalia enemmän, sitten epidemia alkoi sammua. Esimerkiksi meillä Tyksissä oli tuolloin lähemmäs 40 vakavaa infektiotapausta, kun määrä normaalisti on noin 10–15.”

Suomessa yksi aggressiivisimmista ja rajumpia infektioita aiheuttavista A-streptokokki-bakteerin alatyypeistä on ollut emm1- tyyppi. Tämä alatyyppi aiheutti edellisen epidemian, mutta viime vuonna sen osuus oli enää kolme prosenttia kaikista A-streptokokkiveriviljelylöydöksistä Suomessa.

”Epidemian syntymisen ja sammumisen tarkkoja syitä ei tiedetä"

Tällä hetkellä Suomessa ei tällaista epidemiaa ole käynnissä.

Kaikkia mikrobeja voi torjua hyvällä perushygienialla kuten pesemällä käsiä,.

A-streptokokki-bakteerit eivät kuulu ihmisen normaaliflooraan.

”Ihminen on ainoa A-streptokokin kantaja. Kuka tahansa ihminen voi olla pidemmän tai lyhyemmän ajan A-streptokokki-bakteerin kantaja. Sitä voi olla nielussa, joskus myös iholla. Tähän perustuu myös se, mistä A-streptokokkitaudit saavat syntynsä.”

Vilhosen mukaan vakava tauti voi saada alkunsa esimerkiksi siten, että ihmisen iho menee rikki, ja siihen kantautuu bakteeria sisältävä pisara omasta tai toisen ihmisen syljestä tai siitä, että rikkinäistä ihoa koskettaa likaisella kädellä.

”A-streptokokki voi olla myös oireeton. On siis periaatteessa mahdollista, että kuka tahansa meistä kantaa nielussaan oireettomana A-streptokokki-bakteeria.”

Lapsista noin 10–20 prosenttia kantaa bakteeria nielussaan, aikuisista noin viisi prosenttia.

Vaikka A-streptokokin aiheuttama infektio voi johtaa monielinvaurioon ja jopa kuolemaan, on tällainen vakava infektio silti hyvin harvinainen.

”Yksittäiselle bakteerille ei saa antaa liikaa sijaa ja pelkoa ajatuksissaan. Ihmisen nielussa ja elimistössä on paljon muitakin bakteereja. Huonolla tuurilla niistä voi lähteä infektio ja hyvin huonolla tuurilla se voi olla vakava.”

Vilhonen muistuttaa perusasioista, jotka liittyvät muihinkin mikrobeihin kuin A-streptokokkiin. Kädet on hyvä muistaa pestä wc-käyntien, yskimisen ja niistämisten jälkeen.

”Yksittäiselle bakteerille ei saa antaa liikaa sijaa ja pelkoa ajatuksissaan”

Haavat on hyvä puhdistaa heti puhtaalla vedellä tai puhdistusaineella ja peittää ne sen jälkeen puhtaalla laastarilla tai sidoksella.

”Jos haava alkaa punoittaa tai märkiä, niin tehosta puhdistusta. Jos se edelleen leviää, niin hakeudu arvioon. Jos haava-alue on poikkeuksellisen kipeä, on lääkärin arvioon syytä hakeutua nopeasti.”

Tärkeää on Vilhosen mukaan myös muistaa, että jos kuume nousee korkeaksi ja vointi heikkenee, niin kotiin ei saa jäädä liian pitkäksi aikaa, vaikka olisikin nuori ja terve.

”Läheisetkin voivat olla tarkkana. Jos heillä on huoli, että potilas on poikkeuksellisen väsähtänyt ja sekava, niin hoitoon tulee hakeutua. Tämä pätee yleisesti kaikkiin infektioihin.”

Hyvä uutinen äärimmäisen harvinaisuuden lisäksi on myös se, että A-streptokokki-bakteeri ei ole ainakaan vielä muuttunut vastustuskykyiseksi antibiooteille.

”Se on maailmanlaajuisesti yhä herkkä penisilliinille. Potilaan ennusteen kannalta on tärkeää, että hoito aloitetaan nopeasti antibiootilla ja mahdollisten elintoimintojen häiriöiden korjaamisella”, Vilhonen sanoo.

Juttua varten on haastateltu myös Tyksin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön erikoislääkäriä Harri Marttilaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut