Punkin iholta yllättävällä tavalla paljastava borrelioosirokote kehitteillä, puutiaisaivokuume leviämässä uusille alueille – Asiantuntija ennustaa, millainen punkkikesä on odotettavissa

Punkkeja on yhä pohjoisemmassa, ja aivokuumetta levittävät punkit valtaavat alaa uusilta alueilta. Kokosimme tähän juttuun viisi tärkeää faktaa punkeista juuri nyt.

Ilmastonmuutos on lisännyt punkkien ja niiden kantamien taudinaiheuttajien määrää Suomessa.

14.5. 11:30

Kylmä kevät ja vielä huhtikuussa tulleet lumisateet ovat tänä vuonna hieman hidastaneet punkkien mönkimistä esiin. Puutiaistutkija Jani Sormunen Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä kuitenkin vakuuttaa, että punkit ovat vain odotelleet maaperässä ja karikkeen alla. Niiden määrä ei varmaankaan jää tänä vuonna edellisvuosia vähäisemmäksi.

”Ei tässä keväällä ole ollut kovia pakkasia, joten ei ole odotettavissa, että säällä olisi mitään vaikutusta puutiaisten määrään”, Sormunen sanoo.

Punkit ylipäätään lisääntyvät ja niiden kantamien taudinaiheuttajien määrät ovat kasvussa. Kahtena edellisvuotena Suomessa on todettu ennätysmäärä punkkien levittämiä puutiaisaivotulehdustapauksia (TBE). Myös borrelioositapauksia oli viime vuonna enemmän kuin aikaisempina vuosina.

Tässä viisi tärkeää faktaa punkeista:

1. Punkkien elinkierto nopeutuu ilmastonmuutoksen myötä

Kun lämmin jakso keväästä syksyyn kestää kauemmin, on punkeilla pidempi aika löytää isäntäeläin. Monin paikoin myös punkkien veriateriointiin sopivien eläinten, kuten jänisten, supikoirien ja peurojen määrä on lisääntynyt.

”Korkeammat lämpötilat vaikuttavat myös suoraan puutiaisten kehitysnopeuteen”, Sormunen kertoo.

Mitä lämpimämpää ylipäätään on, sitä nopeampaa on puutiaisen yksilönkehitys. Ja mitä nopeampi yksilönkehitys, sitä nopeampi elinkierto ja siten lisääntymisnopeus.

"Aiemmin yleinen ajattelumalli on ollut, että puutiaiset käyvät läpi täällä pohjoisessa yhden kehitysvaiheen vuodessa: ensimmäisenä vuotena toukka, sitten nymfi ja viimeisenä vuonna aikuinen. Jokaisessa vaiheessa se tarvitsee yhden veriaterian joko linnusta, matelijasta tai nisäkkäästä, joskus ihmisestä. Ihmisessä ruokailevat puutiaiset tosin harvoin saavat veriaterian päätökseen.

On mahdollista, että lämpimimmillä alueilla puutiaiset ehtivät käydä läpi kaksi kehitysvaihetta, kun esimerkiksi toukokuussa veriaterian saanut toukka ehtii lämpimän kesä- ja heinäkuun aikana kehittyä nymfiksi, joka ehtii vielä elo-syyskuussa löytämään seuraavan veriaterian. Puutiaisen kolmivuotisesta vuodenkierrosta tulee joillakin alueilla vain puolentoista vuoden mittainen.

”Näiden asioiden varma toteaminen on luonnossa hankalaa, mutta myös puutiaisten levittäytyminen yhä pohjoisemmaksi on vahvasti yhdistetty ilmastonmuutokseen”, Sormunen sanoo.

Reilu vuosi sitten avattuun kansalaisten punkkiliveen tuli viime vuonna Rovaniemen seudulta noin 140 punkkihavaintoa siinä missä esimerkiksi 2015 tehdyssä punkkikeräyksessä siellä tehtiin vain yksittäisiä punkkihavaintoja.

2. Punkeista tarttuva aivotulehdus leviää uusille alueille

Suomessa ihmisiin kiinnittyviä punkkeja eli puutiaisia on kahta lajia, puutiaisia ja taigapunkkeja. Molemmat punkkilajit levittävät Suomessa samoja ihmiseen tarttuvia tauteja eli borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Borreliabakteeria esiintyy kaikkialla, missä on puutiaisia, mutta puutiaisaivotulehdusvirusta esiintyy laikuittain tietyillä maantieteellisillä alueilla.

Nämä laikut ovat viime vuosina lisääntyneet. Taudin määrä on nyt ennätyslukemissa, kun Suomessa todettiin tartuntatautirekisterin mukaan viime vuonna 151 puutiaisaivotulehdustapausta. Vuonna 2020 tapauksia havaittiin 91.Tähän TBE-viruksen aiheuttamaan tautiin on saatavilla tehokas rokote. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa taudin tapausmääriä ja antaa sen mukaan rokotesuosituksia.

”Noin 20 prosenttia puutiaisista kantaa borreliabakteeria, joten kun punkkien määrä lisääntyy, on odotettavissa, että myös borrelioositapausten määrä lisääntyy."”, Sormunen sanoo.

Tartuntatautirekisterissä borrelioositapausten määrä on pysynyt aika vakiona, kun tapauksia rekisteröitiin viime vuonna noin 2 300, mutta avohoidon tapausmäärät ovat lisääntyneet noin 4 000 tapauksesta 6 000:een.

”Tällä tarkoitetaan avohoidossa lähinnä borrelioosille tyypillisen rengasihottuman perusteella diagnosoituja tapauksia”, Sormunen sanoo.

Ihmiset ovat koronaepidemian aikana liikkuneet paljon luonnossa, kun eivät ole päässeet muihin harrastuksiinsa. Kaikki eivät tiedosta punkkiriskiä.

3. Kehitteillä oleva rokote paljastaisi punkin iholta kutinan avulla

Rokote myös borrelioosia vastaan on osoittautunut eläinkokeissa lupaavaksi. Se toimii niin, että rokotteen vasta-aine tunnistaa punkin kiinnittymisen ihoon. Rokotteen saanut ihminen tuntisi sen punoituksena ja kutinana.

”Kutina paljastaa ihmisille, missä puutiainen on kiinni”, Sormunen sanoo.

Punkin ehtii silloin irrottaa ennen kuin borreliabakteeri tarttuu ihmiseen. Riski tartunnan saamiseen nousee merkittävästi, kun punkki on ollut kiinnittyneenä ihoon yli 24 tuntia.

Rokotetta aletaan seuraavaksi tutkia laajemmin ihmisillä. Sormusen mukaan rokotetutkimusten ongelma on, että niitä tutkitaan ja kehitetään lähinnä Yhdysvalloissa, jossa tavataan eri puutiaislajeja ja osittain eri taudinaiheuttajia kuin meillä Euroopassa.

Sormunen itse hakee tutkimusrahoitusta hankkeelle, jossa kehitetään punkeille biologista torjuntakeinoa. Suomesta on Seilin saarelta havaittu pistiäislaji Ixodiphagus hookeria, joka loisii vain puutiaisissa. Jos näitä pistiäisiä voisi kasvattaa massoittain laboratorio-olosuhteissa ja sitten istuttaa jollekin rajatulle alueelle, kuten puistoon kaupungissa, ne voisivat mahdollisesti rajoittaa puutiaiskantaa tehokkaasti.

”Täysin punkkeja ei voi luonnosta kuitenkaan poistaa”, Sormunen sanoo.

4. Punkkitarkastus on edelleen tehokkain tautien torjuntakeino

Luonnossa tai puistossa liikkumisen jälkeen on hyvä tarkasta iho huolellisesti punkkien varalta. Suojaavat vaatteet ovat hyvä keino, mutta on hyvä muistaa, että pienen pienet punkit pääsevät iholle helposti myös hihan- ja lahkeensuista.

Punkki kannattaa aina heti poistaa iholta.

Sormunen itse ei juurikaan itse käytä punkkikarkotteita. Hänen mukaansa karkotteiden ohella jotkin eteeriset öljyt tai vastaavat tuotteet voivat kyllä estää punkkien tarttumisen ihoon, mutta niiden teho kestää lähes poikkeuksetta vain 2–3 tuntia. Lisäksi puutiaiset yleensä tarttuvat juuri vaatteisiin eivätkä iholle, jolloin etenkin iholle levitettävien karkotteiden vaikutus voi olla vähäinen.

5. Punkkihavaintonsa voi nyt ilmoittaa punkkiliveen

Punkkien levinneisyyden seuraamiseen on perustettu Punkkilive.fi-palvelu, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa punkkihavaintonsa. Sillä halutaan kannustaa luonnossa ja puistoalueilla liikkuvia raportoimaan omista havainnoistaan. Se onnistuu helposti ja nopeasti puhelimen avulla. Palvelusta voi myös helposti seurata, onko vaikkapa omalla mökkipaikkakunnalla paljon punkkeja.

Verkkopalvelu on Turun yliopiston ja lääkeyritys Pfizerin toteuttama.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut