Masennus: moni sairastaa tietämättään, huomioi heti ensioireet - Terveys - Satakunnan Kansa

Moni sairastaa masennusta tietämättään, koska sairastumista ei ole helppo tunnistaa – Kiinnitä huomiota näihin ensimmäisiin oireisiin

Kun Finla-työterveyden vastaavan työterveyslääkärin Aulikki Juntusen pyytää nimeämään yhden aikamme sairastuttavan ilmiön, hän nimeää riittämättömyyden tunteen.–Miten ihminen voisi oppia siihen, että hän on kyllin hyvä? Ei tarvitse olla sitä, tätä ja tuota. Lisäksi pitäisi oppia näkemään, mistä asioista nauttii ja huomaamaan hyvät asiat elämässään. Ei pidä katsoa, mitä muilla on, sillä heillä on myös omat ongelmansa, joista ei voi tietää.

28.7.2018 17:30 | Päivitetty 28.7.2018 19:14

On tavallista, että masentunut ihminen ei ymmärrä sairastavansa masennusta. Finla-työterveyden vastaava työterveyslääkäri Aulikki Juntunen sanoo, että usein perheenjäsenet, työkaverit ja pomot havaitsevat masennuksen ennen kuin masentunut itse. Oireilu alkaa pikku hiljaa useiden kuukausien aikana.

–Kuin kuminauhaa venyttäisi, Juntunen kuvaa olotilaa silloin, kun masennus on kehittymässä.

Hänen mukaansa masennusta ei ole helppo tunnistaa eikä myöntää, koska siihen liittyy usein voimakas häpeän ja syyllisyyden tunne. Kynnys hakea apua on korkea, koska masentuneella ei ole siihen tarmoa tai hän uskoo, ettei häntä voi kukaan auttaa. Juntunen kuitenkin sanoo, että mitä aiemmin masennukseen puututaan, sitä helpompi sitä on hoitaa.

–Masennus on sairaus, jota pitää ja voidaan hoitaa.

Juntunen kertoo, että monet masentuneet käyttävät paljon terveyspalveluja erinäisten fyysisten kipujen ja vaivojen vuoksi.

–Se ei tarkoita, etteikö esimerkiksi potilaan selkä olisi oikeasti kipeä, mutta usein taustalta löytyy masennus.

Oletko alavireinen ja voimaton? Testit auttavat tunnistamaan masennusoireita:

Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla DEPS-testillä

Mielenterveystalon sivuilla BDI-testillä

Univaikeudet ovat usein ensioire masennuksesta

Masennuksen ensimmäinen oire on usein univaikeudet. Illalla ei saa unen päästä kiinni tai jos saa, herää aamuyöstä. Joillain masennus taas voi oireilla niin, että hän nukkuisi alinomaa.

–Myös stressi saa monet heräilemään aamuyöstä, mutta se onkin yksi masennuksen riskitekijöistä.

Seuraava askel masennuksen kehittymisessä on usein mielihyvän ja mielenkiinnon menettäminen. Ihminen on aiemmin tykännyt esimerkiksi teatterista, lenkkeilystä ja muiden ihmisten seurasta, mutta nyt hän eristäytyy muista, teatteriliput jäävät tilaamatta eikä lenkille ole voimia. Alavireinen mieliala saa näkemään tulevaisuuden synkkänä.

Kun masennuksen oireet syvenevät lievästä keskivaikeaan masennukseen, sairaus alkaa vaikuttaa toimintakykyyn. Masentunut ei saa ryhdyttyä toimeen, hänen keskittymiskykynsä heikkenee, hän on ärtyisä.

–Hänellä voi olla monta projektia, mutta mikään ei oikein etene. Työtunteja kertyy, mutta valmista ei tahdo tulla, Juntunen kertoo.

Jos oireet pahenevat entisestään vaikeaan masennukseen, ihminen voi menettää arjen toimintakykynsä kokonaan niin, ettei pääse edes kauppaan.

Finla-työterveyden vastaava työterveyslääkäri Aulikki Juntunen sanoo, että masennusta ei ole helppo myöntää, koska yhteiskunnassa ihmisiltä odotetaan suorituskykyä.

Pitkäaikaissairaus ja kipu altistavat masennukselle

Masennukselle altistavia tekijöitä on monta. Sille voivat altistaa lapsuuden vaikeat tapahtumat, kuten hylkäämiskokemukset ja emotionaalinen kylmyys. Masennukseen voivat suistaa erilaiset kriisit, kuten avioero tai läheisen menettäminen. Myös krooniset sairaudet ja pitkäaikainen kipu altistavat masennukselle, samoin runsas alkoholin käyttö ja joskus myös perimä.

–Joskus kuormittavat tekijät voivat liittyä työhön, mutta eivät läheskään aina. Päinvastoin, työ voi suojata, kun yksityiselämässä on vaikeaa.

Juntusen mukaan lievästi masentuneelle voi olla hyväksi, että hän tekee töitä, mutta harva keskivaikeasti tai vaikeasti masentunut on enää työkykyinen.

–Jos ei ole moneen viikkoon saanut nukuttua ja keskittymiskyky on hävinnyt, työnteko voi joissakin töissä olla jopa turvallisuusriski.

Kolme neljästä toipuu

Masennushäiriöiden esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste -julkaisun mukaan (Niina Markkula ja Jaana Suvisaari, Duodecim 2017/133) vuonna 2011 masennushäiriö oli yhdellä kymmenestä suomalaisesta aikuisesta. Verrattuna vuoteen 2000 varsinkin naisten masennus oli lisääntynyt.

Yhdentoista vuoden seurannassa kolme neljästä masentuneesta oli toipunut.

Masennuksen uusimisen riskiä kasvattavat muun muassa naissukupuoli, nuori ikä, lapsuuden vastoinkäymiset ja lievät masennusoireet.

Masennus kaksinkertaistaa kuolemanriskin. Siitä vain osa selittyy fyysisillä sairauksilla ja ihmisen terveyskäyttäytymisellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastaa masennuksen elämänsä aikana.

Apua on tarjolla

Masennukseen on tarjolla kahdenlaista apua: lääkettä ja keskustelua. Juntunen rohkaisee masentuneita käyttämään masennuslääkkeitä, sillä niiden tehosta on näyttöä.

–Nykyaikaisten mielialalääkkeiden käyttö ei näy ulospäin eivätkä ne aiheuta riippuvuutta. Kuten astmaan otetaan astmalääkettä, masennukseenkin voidaan käyttää masennuslääkettä.

Keskusteluapua on tarjolla muun muassa työterveyshuollossa, mielenterveystoimistoissa ja monissa terveyskeskuksissa. Kelan kustantamana voi saada yksityistä kuntoutuspsykoterapiaa.

–Puhuminen ei poista esimerkiksi viinanhuuruista lapsuutta, mutta se voi muuttaa niitä ajatuksia ja tunteita, joita asia herättää.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: