Suomalainen vuonna 2020 perustettu tuulivoimarakentaja Myrsky Energia on tehnyt tanskalaisen sijoitusrahaston Copenhagen Infrastructure Partnersin (CIP) kanssa yhteistyösopimuksen isoista maatuulivoimainvestoinneista. Yritysten on tarkoitus rakentaa yhteistyössä noin 2,3 miljardilla eurolla tuulivoimaa. Rahoitus tulee kokonaisuudessaan CIP:ltä.
Rahalla saisi noin 1 800 megawattia tuulivoimaloita. Suunnitelman mittaluokkaa voi verrata siihen, että viime vuonna tuulivoimaa rakennettiin Suomeen yli 2 000 megawattia, ja tällä hetkellä sitä on yhteensä 5 700 megawattia.
Investointien aikataulua yhtiöt eivät määrittele, mutta selvää on, että ne toteutuvat vähitellen vuosien mittaan hanke kerrallaan. Yhden hankkeen kehittäminen kestää tyypillisesti vähintään 5–7 vuotta.
Myrsky Energian verkkosivujen mukaan sillä on tuulivoimahankkeita ”työn alla” noin 5 000 megawatin edestä ja lisäksi aurinkoenergiahankkeita noin 2 000 megawattia.
Myrskyn hallituksen puheenjohtajan ja perustajan Tuomas Candelin-Palmqvistin mukaan CIP ei ole mukana kaikissa hankkeissa.
Hankkeista muutama on kaavoitusvaiheessa, mutta suuri osa vasta varhaisemmassa selvitysvaiheessa. Ensimmäiset Myrskyn voimalat rakennetaan vuonna 2025. Candelin-Palmiqvistin mukaan ulkopuolista sijoittajaa haettiin, jotta hankekehitykseen saadaan vauhtia.
Tuulivoimalle sopivista rakennuspaikoista käydään monin paikoin kovaa kisaa eri yhtiöiden välillä, joten kaikki työn alla olevat hankkeet tuskin toteutuvat. Tyypilliset tuulivoimahankkeet ovat noin 50–100 megawatin kokoisia. Myrsky laskee, että 1 800 megawatin rakentaminen tarkoittaa noin 300 tuuliturbiinia.
CIP rahoittaa hankkeita jo varhaisessa kehitysvaiheessa eli yhteistyö alkaa välittömästi.
Suomi on tällä hetkellä Euroopan edullisimpia paikkoja rakentaa tuulivoimaa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut tuulivoimakapasiteetin kasvavan hyvin nopeasti ainakin seuraavien vuosien ajan.
Candelin-Palmqvist luettelee Suomen eduiksi muun muassa tuulisuuden, tasaisen maan, kovan maaperän ja suuren alueen.
Suomeen mahtuu vielä tuulivoimaa. Esimerkiksi 85 miljoonan asukkaan Saksassa on jo noin 30 000 tuulivoimalaa ja uusille on hyvin vaikea saada lupia. Alueeltaan suurin piirtein saman kokoisessa Suomessa on vasta noin 1 400 tuulivoimalaa ja huomattavasti vähemmän asutusta.
CIP:n johtaja Rowan Parkhouse kiittelee myös Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin asennetta.
”Monissa muissa maissa voimaloiden liittäminen verkkoon voi tuottaa ongelmia. Suomessa näin ei ole. Myös hankkeiden luvitus on Suomessa hyvin ennakoitavaa”, Parkhouse sanoo.
Sähkön hinta on ollut pari viime viikkoa lähellä nollaa ja keskiviikkona Suomen aluehinta oli päivälläkin negatiivinen, vaikka jopa ydinvoimalat ovat laskeneet tehoja. Onko varmaa, että investoiminen tuulituotantoon on Suomessa enää ylipäätään kannattavaa?
Parkhousen mukaan järjestelmää kannattaa miettiä jo suurempana kokonaisuutena. Sähköä tullaan käyttämään vedyn tuotantoon ja esimerkiksi vihreän teräksen tuotantoon. Se kasvattaa kysyntää ja vaikuttaa sitä kautta hintaan.
”Sähkön hinta on totta kai tärkeä tekijä. Siinä pitää löytyä tasapaino.”
Myrsky suunnittelee, kehittää, rakentaa ja operoi itse rakentamiaan voimaloita. Yhtiön perustaja ja pääomistaja on Tuomas Candelin-Palmqvist. Mikko Leppäsen ja Tatu Mäkimartin perustama sijoitusyhtiö Korpi Capital omistaa vähemmistön yhtiöstä.
Vuonna 2012 perustettu CIP hallinnoi kymmentä rahastoa, joihin se on tähän mennessä kerännyt noin 20 miljardia euroa investoitavia varoja. Rahastoihin on sijoittanut satakunta institutionaalista sijoittajaa eri puolilta maailmaa. Sijoittajana on myös Euroopan investointipankki.
Yhtiöllä on toimistoja ja sijoituksia uusiutuvan energian projekteissa ympäri maailman.