Nuoret taloustietäjät neuvovat: nämä asiat jo yläkoululaisen olisi hyvä ymmärtää raha-asioista

Lempäälä

Lempäälän Hakkarin koulun oppilaat alkavat olla Pirkanmaan virallisia talousneroja. Viime vuonna valtakunnallisen 8.-luokkalaisten Taloussankari-kilpailun voitto meni Hakkarin koulun joukkueelle. Koulu on selvinnyt finaaliin ennenkin, ja myös tänä vuonna lempääläläiset kisaavat finaalissa Suomen kymmenen kovimman joukkueen joukossa.

Finalistijoukkueeseen kuuluvat Oona Ojanen ja Iida Majaus antavat osan kunniasta historianopettajalleen Pate Nikulaiselle, mutta toteavat, että ainakin heidän kohdallaan kiinnostus talousasioihin on lähtenyt jo kotoa. ”Nuorten taloustaidot riippuvat paljon siitä, miten rahasta omassa perheessä puhutaan”, Majaus sanoo.

Esimerkiksi hänelle on opetettu jo lapsena, että rahan eteen pitää tehdä töitä. Hänellä on myös pienestä asti ollut oma säästötili ja osakesäästötili. ”Kolmen viime vuoden aikana olen alkanut itsekin kiinnostua OST-sijoittamisesta”, hän sanoo.

Myös Ojasen kotona rahasta ja sen arvosta on aina puhuttu lasten kanssa. Lapsilisät ja lahjarahat on laitettu säästötilille. Viikkorahaa Ojanen alkoi saada 8-vuotiaana. ”Aluksi olin kyllä aika huono budjetoija. Kaikki rahat menivät heti karkkiin”, hän sanoo.

”Ei 8-vuotiaan kuulukaan vielä osata kovin hyvin budjetoida”, Majaus lohduttaa.

Kaikkea ei pidä tuhlata

Mutta mitä yläkouluikäisten nuorten sitten pitäisi raha-asioista Majauksen ja Ojasen mielestä ymmärtää?

”Ainakin kannattaa kartoittaa, mihin omat rahat menevät, ja pitää huoli siitä, että ei tuhlaa kaikkea. Itse pidän huolen siitä, että käyttötililläni on aina vähintään sata euroa, jos tulee jokin yllättävä meno”, Majaus sanoo.

”Budjetointia on tärkeää harjoitella nuoresta asti, että rahaa oppii käyttämään turvallisesti”, Ojanen sanoo.

Majaus kertoo, että budjetoi itse vaatteisiin, meikkeihin ja omiin huveihin viisikymmentä euroa kuussa. Lisäksi ratsastusharrastukseen liittyviin valmennuksiin menee joka toinen kuukausi viisikymppiä. ”Kaikki perusmenot menevät tietysti vielä vanhempien rahoista.”

Myös Ojanen on budjetoinut omiin huveihinsa viisikymmentä euroa kuussa. ”Rahaa kuluu lähinnä, jos lähdemme kavereiden kanssa kaupungille. Jos menemme vanhempien kanssa vaateostoksille, silloin vanhemmat maksavat.”

Tavoitteena huoleton elämä

Ojasen viikkoraha on kasvanut iän myötä samalla, kun rahankäyttötaidot ovat karttuneet. Aluksi hän sai rahaa omaan käyttöönsä viikossa neljä euroa, nyt 8–10 euroa. Isommilla kotitöillä, kuten saunan pesemisellä, voi hankkia lisäksi vielä ylimääräistä.

Majauksella ei ole kiinteää viikkorahaa. Kun rahalle tulee tarvetta, hän neuvottelee vanhempiensa kanssa, mitä summan eteen pitää tehdä. ”Jos tarvitsen esimerkiksi kymmenen tai kaksikymmentä euroa, voimme sopia, että ulkoilutan koiran viisi kertaa ja lisäksi imuroin tai tyhjennän tiskikonetta.” Omia palkkatuloja Majaus on jo ehtinyt hankkia sekä kesätöistä kaupasta että näyttelemisestä.

Säästämiseen Ojasella on konkreettinen tavoite ”Suunnitelmani on lähteä lukiosta vuodeksi vaihtoon. Siihen menee aika paljon rahaa.”

Majauksella sen sijaan ei ole mitään tiettyä säästökohdetta. ”Haluan vain vaikuttaa jo nyt siihen, että minulla on tulevaisuudessa mahdollisimman hyvä taloudellinen tilanne. Tavoitteeni on, etten joutuisi jatkuvasti laskemaan, mihin rahat riittävät.”

Iida Majaus ja Oona Ojanen ovat saaneet kilpailua varten talousasioista koulussa tukiopetusta. He vinkkaavat, että ainakin zaldo.fi-sivustolta löytyy ilmaiseksi lapsille ja nuorille suunnattua materiaalia talousasioiden opiskeluun. Kuva: Maaria Koskelo

Puolet säästöön puolet käyttöön

Taloussankari-kilpailuun valmistautuvat kahdeksasluokkalaiset ovat saaneet talousasioista ylimääräistä tukiopetusta. ”Hyvä konkreettinen vinkki oli, että viikkorahoista kannattaisi laittaa puolet säästöön ja käyttää vain puolet”, Majaus sanoo.

Ojanen jakaa opetukseen kuuluneet sijoitusvinkit: ”Sijoitukset kannattaa hajauttaa moneen eri kohteeseen ja niiden kanssa pitää malttaa olla kärsivällinen. Viikossa tai vuodessakaan ei kannata odottaa isoja tuottoja. Sitäkään ei pidä säikähtää, jos sijoitusten arvo välillä laskee.”

Konkreettisten neuvojen lisäksi kilpailumenestykseen tähtäävässä tukiopetuksessa on käyty läpi muun muassa sitä, mitä inflaatio tai Euribor-korko tarkoittavat.

”Ei meidän ikäistemme nuorten välttämättä näitä käsitteitä vielä tarvitsisi ymmärtää, mutta niiden oppiminen on auttanut esimerkiksi uutisten tulkitsemista”, Majaus sanoo. Häntä itseään uutiset ja niissä käytetyt käsitteet ovat kiinnostaneet pienestä asti niin paljon, että hän on usein kysellyt myös esimerkiksi vanhemmiltaan, mitä jokin asia tarkoittaa.

Majaus ja Ojanen tiedostavat, että kaikilla nuorilla ei ole kotona yhtä hyviä mahdollisuuksia keskustella talousasioista omien vanhempien kanssa. He vinkkaavat kyselemään raha-asioista koulussa asiasta kiinnostuneelta opettajalta. Hyvää tietoa ja harjoituksia löytyy myös taloustaitojen opettelusta kiinnostuneille lapsille ja nuorille suunnatulta Zaldo.fi-sivustolta. ”Siellä on muun muassa pelejä ja muuta mieluisaa hommaa”, Majaus kertoo.