Bryssel
Suomessa huolta ja kohua aiheuttanut EU-hanke rakennusten energiatehokkuuden kiristämiseksi on vastatuulessa monessa muussakin jäsenmaassa, etenkin Italiassa ja Puolassa. Näkyvissä ovat vahvat ennusmerkit siitä, että säätely ei tule menemään niin kireänä läpi kuin Suomessa on peloteltu.
Kun direktiivin lopullisesta sisällöstä neuvotellaan, EU-jäsenmaat aikovat ajaa useita muutoksia komission alkuperäiseen esitykseen, jota EU-parlamentti kiristi omassa kannassaan.
Nämä kolmikantaiset neuvottelut direktiivin kohtalosta alkavat ensi viikolla. Ne menevät loppuvuoteen, sillä Helsingin Sanomille kerrotun mukaan nykyinen puheenjohtajamaa Ruotsi ei ole ollut kovin innokas neuvotteluihin omalla kaudellaan, joka päättyy kesäkuun lopussa.
Myös Suomella on direktiivin viilauksissa paljon pelissä, sillä Sanna Marinin (sd) hallitus on ollut hyvin tyytymätön muun muassa siihen, että direktiivi pyrkii ottamaan EU-tasolle paljon päätösvaltaa jäsenvaltioiden rakennusten pakollisesta korjaamisesta. Hallituksen mielestä ne ovat asioita, jotka pitää säädellä kansallisella tasolla. Kriittinen kanta useisiin direktiivin yksityiskohtiin otettiin jo kesällä 2022.
Italian hallitus on ollut viime ajat sotajalalla suomalaisia äänekkäämmin. Italian eurooppaministeri Raffaelle Fitto kertoi parlamentille viime kuussa, että maan hallitus aikoo ajaa lopulliseen tekstiin paljon muutoksia muun muassa Italian vanhan rakennuskannan huomioon ottamiseksi.
Hallituksen ministereistä myös infrastruktuuri- ja liikenneministeri Matteo Salvini, oikeistopuolue La Legan johtaja, on toistuvasti parjannut direktiiviehdotusta ja luvannut hallituksen taistelevan sitä vastaan.
Komission esitys sai tukea ainakin Saksasta, Ranskasta ja Tanskasta. Esityksessä on otettu vaikutteita näiden maiden nykyisestä kansallisesta säätelystä.
Rakennusten energiatehokkuuden säätely on osa EU-komission laajaa Fit for 55 -ilmastopakettia. EU pyrkii säätelyn avulla siihen, että kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Rakennusten osuus energian kokonaiskulutuksesta EU-alueella on 40 prosenttia, ja niiden lasketaan tuottavan noin 36 prosenttia energiankäytön aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi komissio haluaa parantaa niiden energiatehokkuutta: tarkoitus on eristää, tiivistää ja ottaa käyttöön uusia teknologioita ja uusiutuvaa energiaa.
Jäsenmaat eivät vastusta periaatetta eli energiatehokkuuden parantamista, mutta ne vastustavat keskitettyä ja hyvin yksityiskohtaista teknistä säätelyä. Suomessa on puhuttu ”pakkoremonteista” eli vastustettu sitä, että remontti olisi tehtävä EU:n saneleman vuosiluvun mukaan jo ennen kuin esimerkiksi jokin rakennuksen osa on käyttöikänsä päässä.
Direktiiviehdotuksen mukaan uudisrakennusten pitää olla päästöttömiä: julkisten rakennusten vuoden 2027 alusta ja ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2030 alusta. Vanhojen rakennusten korjauksille tulee energiatehokkuuden vähimmäistasot sekä aikataulu siitä, miten eri tasoille pitää päästä. Energiatehokkuustodistusten sisältö muuttuu.
Hallituksen arvion mukaan 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta eli hieman yli puoli miljoonaa rakennusta pitäisi korjata, mikä maksaisi vajaat 14 miljardia euroa lähivuosina. Kohteista ylivoimainen osa eli yli 445 000 rakennusta on omakotitaloja.
Suomen eduskunnassa perustuslakivaliokunta älähti vuosi sitten siitä, että direktiiviesitys vaikuttaa puuttuvan olemassa olevien rakennusten yksityisten omistajien omaisuuden suojaan ongelmallisella tavalla.
Ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä sanoo, että sekä komissio että parlamentti ovat tiukkoina energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisesta ja aikatauluista.
”Suomessa ei ole vielä keskusteltu lainkaan siitä, että energiatodistusluokitus pitää muuttaa uusiksi ennen kuin nämä vaatimukset tulevat. Luokat ovat tiukempia kuin meidän nykyinen luokituksemme”, Haakana sanoo.
Energiatehokkuusluokat ilmaistaan A:sta G:hen etenevillä kirjaintunnuksella. Komission kaavailuissa korkein uusi luokka A vastaisi päästötöntä rakennusta. Matalin luokka G vastaisi jäsenvaltion energiatehokkuudeltaan heikointa 15 prosenttia rakennuskannasta.
Nykyisin Suomessa käytössä oleva luokitus laskee vain neljän prosentin rakennuksista kuuluvan G-luokkaan. Jos esitys menee läpi, nyt moni energiatehokkuudeltaan keskiverto rakennus putoaisikin kehnoimpaan luokkaan.
Komissio haluaa muutoksen vuoden 2025 loppuun mennessä, jäsenmaat sen sijaan lykkäisivät sitä vielä vuodella eivätkä puhuisi tarkoista prosenteista mitään.
Haakanan mukaan energiatodistusluokituksen muutos on esityksen huonoin kohta, ja toinen huono kohta koskee uudisrakentamista.
”Siellä puhutaan päästöttömistä rakennuksista. Komission ja parlamentin määrityksillä niissä ei ole mahdollista käyttää tavallista verkkosähköä, vaan ainoastaan uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöä. Suomen verkkosähköä tuotetaan ydinvoimalla, joka ei ole uusiutuvaa, joten tämä on meille vaikea asia”, Haakana sanoo.
Jäsenmaiden kanta on muotoiltu toisin: siellä ei puhuta uusiutuvasta vaan ”päästöttömästä” energiasta. Kolmikantaneuvotteluissa väännetään siis tästäkin.
Suomen hallitus ei pitänyt siitäkään, että komissio haluaa jäsenvaltioiden tarjoavan taloudellista tukea energiatehokkuuden parantamiseen. Se on tulkittu kansalliseen budjettivaltaan puuttumiseksi.