Suomen Nato-jäsenyys ja mahdollinen tukikohdan rakentaminen voisi olla suurin onnenpotku Itä-Suomen asuntomarkkinoille jopa 50 vuoteen, arvioi Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.
Suomen Kiinteistönvälittäjät ry on kiinteistönvälityksen verkosto, joka koostuu lähes 500 paikallisesta toimistosta ja 1 700 välittäjästä ympäri Suomen.
Tukikohdan perustaminen vastaisi asuntomarkkinoiden kannalta suuren tehdaskeskittymän rakentamista alueelle, Mannerberg sanoo.
Se olisi piristysruiske kuntien elinvoimaisuudelle, kun infrastruktuuriin tehtäisiin todennäköisesti panostuksia ja palveluiden tarve alueella kasvaisi. Tämä toisi myös työpaikkoja itäiseen Suomeen.
Vastaavaa muutosta havaittiin Mannerbergin mukaan vuoden 2004 jälkeen, kun Baltian maat liittyivät Natoon.
Hän arvelee, että asuntomarkkinat voivat piristyä todennäköisesti Kouvola–Lappeenranta–Joensuu–Kajaani-akselilla. Mahdollinen tukikohta olisi lottovoitto jollekin tai joillekin alueille, Mannerberg toteaa.
Vastaavaa piristysruisketta ei Mannerbergin mukaan ole nähty itäisessä Suomessa kymmeniin vuosiin – ehkä jopa 50 vuoteen.
Mannerbergin mukaan nopeiten kysynnän kasvu voisi heijastua vuokra-asuntomarkkinoihin, sillä asuntokanta on Itä-Suomessa vanhaa.
Hän uskoo, että piristys asuntomarkkinoissa näkyy heti, kun päätös mahdollisesta tukikohdan perustamisesta tehdään.
”Nyt on ensimmäinen kerta todella pitkään aikaan, että siellä on mahdollisuus erittäin hyviin uutisiin itärajan tuntumassa.”
Asuntomarkkinoiden piristyminen ei vaadi suoraan, että Nato-tukikohtaa perustettaisiin. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, joten Naton raja Venäjän kanssa kasvaa Suomen jäsenyyden seurauksena merkittävästi.
Tämä vahvistaa tehtäviä itärajan tuntumassa, Mannerberg sanoo.
Itäisen Suomen asuntomarkkinat ovat olleet vuosia haastavassa tilanteessa, sillä työpaikat ovat siirtyneet muualle. Useat paikkakunnat ovat kärsineet muuttotappiosta.
Kokoomuksen Kai Mykkänen esitti viime kesänä, että Suomeen voitaisiin sijoittaa Naton pysyviä monikansallisia toimintoja, kuten alueellinen komentokeskus tai arktisen alueen osaamiskeskus.
Nato ei perinteisesti ole aktiivisesti pyrkinyt sijoittamaan pysyviä toimintoja uusiin jäsenmaihinsa.
Esimerkiksi Baltian mailta ja Puolalta vei yli kymmenen vuotta ennen kuin ne saivat ajettua itselleen Natossa läpi vuonna 2016 nykyiset maissa kiertävät sotilasosastot.
Tammikuussa uutisoitiin, että lähes puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista vastustaa pysyvän Nato-tukikohdan perustamista Suomeen. Asia selvisi MTV:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Pysyvää Nato-tukikohtaa kertoi kannattavansa noin kaksi viidesosaa vastaajista.
Viime kesänä Yle uutisoi, että Lappeenrannan poliittiset päättäjät ja virkamiehet toivovat, että Nato-jäsenyyden myötä kaupunkiin voitaisiin perustaa jopa Nato-tukikohta.