Rauma
Kun Rauman Lukon SM-sarjapelaajien iskuryhmä lähti 70-luvun työkeikalle siivoamaan paikallista supermarketia, ryhmä tuskin ymmärsi, miten vahvasti oltiin raumalaisen jääkiekon menestystarinan alkulähteillä.
Jääkiekon kilpailuasetelma oli vähitellen alkanut koventua.
Raumalaisten tulevaisuus kaupunkilaisille rakkaassa lajissa herätti huolen ja vuonna 1968 perustettiin Raumalaiskiekkoilun tuki.
Se pyrki keräämään varoja, joilla niin edustuskiekkoilun kuin junioritoiminnan taso piskuisessa kaupungissa varmistetaan.
Matkan varrelle on mahtunut esimerkiksi kioskeja, bingo sekä konkurssiin mennyt kauppoja ja bensa-asemia pyörittänyt Elintarviketuki oy.
Mutta kultamunaksi ja Lukon menestystarinan kulmakiveksi nousi Rauman Teollisuus- ja Kiinteistöpalvelu, nykyiseltä nimeltään RTK-Palvelu oy.
Sen osakkaaksi ja myöhemmin pääomistajaksi Raumalaiskiekkoilun Tuki lähti 70-luvulla eikä Lukon nykyisestä menestystarinasta ole mahdollista puhua ilman RTK:n huomiointia.
”50 vuotta sitten on tehty viisaita päätöksiä. Silloin otsikko oli suunnilleen, että vanhukset ovat nuorten asialla”, kertoo Raumalaiskiekkoilun Tuen nykyinen puheenjohtaja ja Contineon hallituksen varapuheenjohtaja Rafael Eerola.
Eerolan mukaan ensimmäisenä toimintavuonnaan 70-luvun alussa RTK teki 100 000 markan liikevaihdon, josta jäi voittoa 3 000 markkaa.
Sieltä yritys on kasvanut kansallisesti merkittäväksi toimijaksi, jonka tämän vuoden liikevaihdon Eerola arvioi olevan noin 125 miljoonaa euroa.
Raumalla juhlittiin Suomen mestaruutta keväällä 2021.
Nykytilanteessa Lukon liigajoukkueen taustayhtiö, RTK-Palvelu ja RTK-henkilöstöpalvelu kuuluvat Contineo-konserniin. Se mahdollistaa Lukon saamat konserniavustukset.
Siviilityössään Oma Säästöpankin aluejohtajana työskentelevä Eerola muistuttaa silti, että yritykset toimivat bisnesmaailman ehdoilla rahaa ulos jakaessaan.
RTK:n menestys ruokkii raumalaista kiekkoa laajemminkin, sillä Contineon omistajana on raumalainen kiekkoyhteisö.
Raumalaisen jääkiekkoilun tuki on suurin omistaja 66 prosentilla. Muut omistajat ovat Lukko-säätiö ja Lukko ry.
”Liiketoimintaa tehdään näitä kahta varten”, sanoo Eerola ja osoittaa organisaatiokaaviossa Lukko ry:tä ja Lukko oy:ta.
””Meillä on noin 50 prosenttia halvempaa pelata kuin muualla, koska voimme tukea lähiseuroja, valmennusta ja jääaikoja.”
Konsernituen merkitys hahmottuu Lukon liigaseuran liiketappioista.
Viidessä edellisessä julkaistussa tuloksessa varsinaisen liiketoiminnan tappio on ollut 764 000 euron ja 2,4 miljoonan euron välillä. Yhteensä tappiota on kertynyt vuosina 2017–2021 hieman yli kuusi miljoonaa euroa.
Esimerkiksi vuonna 2006 tehty halliremontti olisi ollut hankala toteuttaa ilman taustalla olevaa vahvaa konsernia, vaikka kaupunkikin oli mukana hankkeessa.
”Ilman tällaisia järjestelyitä ei puhuttaisi Raumalla isoista investoinneista, eikä ehkä puhuttaisi liigakiekon pelaamisestakaan ainakaan tällä tasolla”, Eerola sanoo.
Tällä hetkellä Lukko pelaa puolivälieräsarjaa HIFK:n kanssa. Vastakkain on asukaslukujen ja talousalueen mittareilla kaksi ääripäätä.
Helsinki on tällä hetkellä Liigan ainoa joukkue Uudellamaalla.
Yli 660 000 asukkaan kaupunki, jonka suurimmat kaupunginosat Vuosaari ja Mellunkylä kutittelevat yksinään samaa 40 000 asukkaan määrää kuin Rauma.
Reilun 210 000 asukkaan Satakunnassa Lukko käy taistelua Porin Ässien kanssa. Eerola kertoo, että Rauman tilannetta on kuvailtu harpilla, jonka piirtämä ympyrä ulottuu 50 kilometrin päähän keskipisteestä.
””Liigajoukkueelle kotipeli on ansaintapaikka. Se on 30 peliä ja 30 päivää vuodessa ja pudotuspelit päälle. Vuoteen jää yli 300 vuorokautta hyödyntämättä.”
Pohjoisessa ollaan Porin torilla ja etelässä Mynämäellä, joka alkaa olla jo Turun Palloseuran aluetta. Lännessä vastassa on meri.
”Olemme Liigan pienimmällä talousalueella, mutta pidämme itseämme suurseurana. Olemme lopettaneet pienuudesta puhumisen, koska me emme ole pieni. Tavoitteet ovat seillä missä kaikilla muullakin. Ponnistamme sijoille 1–4”, Eerola sanoo.
Tulevia Lukko-tähtiä pitää koulia pienestä pelaajamäärästä. Tärkeä osa raumalaisen kiekkoyhteisön rahankäyttöä on junioripolkuun satsaaminen.
Jääkiekon pelaaminen onkin kaupungissa halpaa. Sama tilanne on säilynyt Eerolan mukaan yhä. Kahden ensimmäisen vuoden ajan kiekkokoulussa pelaaminen on ilmaista.
”Meillä on noin 50 prosenttia halvempaa pelata kuin muualla, koska voimme tukea lähiseuroja, valmennusta ja jääaikoja.”
Lukko ja HIFK taistelevat puolivälieräsarjassa jatkopaikasta.
Eerola sanoo, että Lukko haluaa päästä Liigassa kestomenestyjän asemaan.
Yksittäinen mestaruus ei sitä asemaa sinetöi. Tavoitteena on olla useita kertoja vuosikymmenen aikana mitalikolmikossa.
Lukko on ollut edelläkävijä kaukalon ulkopuolisissa bisnesmahdollisuuksissa, mutta muualla on seurattu perässä.
Ravintolatoimintaa on useammassa suunnassa, Oulun Kärpät omistaa osan Qstock-festareista ja HIFK on aloittanut oman tapahtumakonseptinsa jääkiekon ulkopuolisissa tapahtumissa.
”Liigajoukkueelle kotipeli on ansaintapaikka. Se on 30 peliä ja 30 päivää vuodessa ja pudotuspelit päälle. Vuoteen jää yli 300 vuorokautta hyödyntämättä. Olen sitä mieltä, että jokaisen on pakko tähyillä muualle. Seuroissa on ammatti-ihmisiä ja sitoutuneita kumppaneita, jotka käyttävät erilaisia palveluita. Siitä vaan ideoimaan ja miettimään, mitä voisi olla ja lähteä kokeilemaan”, Eerola sanoo.
Eerola muistuttaa silti, että jos yrittäminen olisi helppoa, kaikki olisivat yrittäjiä ja tahkoaisivat rahaa.
RTK:n kaltaista menestystarinaa ei synnytetä yhdessä yössä, mutta jääkiekkoilun tulevaisuuden vuoksi kiekkoseurojen pitää uskaltaa yrittää laajentaa bisnestään.
”Jotta pysymme kansainvälisenä huippumaana, tarvitsemme euroja. Ei ole oikotietä eikä saada jäädä kelkasta. Urheilutoiminnasta euroja ei loputtomasti saa, tulee seinä vastaan.”
Liigan neljäs puolivälieräottelu HIFK–Lukko pelataan Helsingin jäähallissa perjantaina alkaen 18.30.
Rauman Lukko juhli jääkiekon Suomen mestaruutta keväällä 2021.