Suomalaisten säästöt ovat huvenneet. Viime vuoden lopulla kotitalouksien säästämisaste laski alimmalle tasolleen sitten vuoden 2006, ilmenee Tilastokeskuksen julkistuksesta.
Säästämisaste tarkoittaa säästöjen osuutta kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. Kun käytettävissä olevat tulot ovat menoja pienemmät, säästö on miinuksella.
Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä säästämisaste oli 3,5 prosenttia miinuksella.
Koko 2000-luvulla kotitalouksien säästämisaste oli korkeimmillaan koronapandemian alkuvaiheessa eli vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Korona-aikana säästöjen kertyminen on luonnollista, koska matkailu ei ollut mahdollista ja ravintolat sekä teatterit sulkivat ovensa.
”Harva osti niin paljon kodinelektroniikkaa, että kaikki säästöt olisivat menneet”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Viime vuonna säästöjen hupenemista vauhdittivat hintojen ja korkojen nousu. Monessa kodissa esimerkiksi sähkölasku kasvoi roimasti. Lisäksi pandemiarajoitusten aikana patoutuneen kysynnän purkautuminen jatkui.
Loppuvuonna suomalaisten menot kasvoivat selvästi nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot, joten säästämisaste pieneni edelliseen neljännekseen verrattuna.
Kuoppamäen mukaan suomalaisilla jäi korona-aikana jemmaan useita miljardeja euroja, joita on nyt käytetty elintason pönkittämiseen ja esimerkiksi väliin jääneisiin matkoihin, vaikka niiden kustannukset olisivat olleet nousussa.
Tilasto ei kerro siitä, kuinka paljon suomalaisilla on säästöjä jäljellä. Säästämisaste kertoo vain menojen olleen tuloja suuremmat.
”On eletty yli tulojen. Siellä on vielä rahaa jäljellä, mutta aika moni on jo käyttänyt suuren osan puskureistaan, mitä on kertynyt”, Kuoppamäki sanoo.