Suomi on matkalla kohti hiilineutraaliutta, mutta sovitut päästövähennykset eivät riitä varmistamaan ilmastotavoitteen toteutumista.
Suomen ilmastopaneeli laati suuntaviivat ilmastotoimien tehostamiseksi. Ne kattavat laajan kirjon toimia puun energiakäytön vähentämisestä ja öljylämmityksestä luopumisesta aina nautojen ilmastorehuun ja kasvispainotteiseen ruokavalioon sekä helleaallot huomioon ottavaan työsuojeluun.
Paneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan fossiilisten päästöjen vähentämisen osalta tulevaisuus näyttää lupaavalta. Päästöt vähenevät jopa ennakoitua nopeammin päästökaupan, kivihiilen kiellon ja suurten laitosten investointisuunnitelmien kautta.
Sen sijaan maankäytön hiilinielujen romahtaminen vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista. Päästövähennysten lisäksi tarvitaan hiilinieluja ja pysyviä hiilivarastoja. Niiden kerryttämisessä avainroolissa ovat metsät ja niiden käyttö.
”Nettonielukuilu on suuri. Lisätoimia tarvitaan”, Ollikainen toteaa.
Kustannustehokkaimpia keinoja vähentää päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja ovat Ollikaisen mukaan maankäytön muutosmaksu, turvepeltojen vettäminen, suometsien käsittely ja hakkuiden supistaminen.
Siirtymää vähäpäästöiseen energiaan tulee Ollikaisen mukaan tukea, sillä lämmityksen kasvihuonekaasuista irtautuminen on osoittautunut energiasektorin suurimmaksi haasteeksi.
Ratkaisuja tarjoavat polttoon perustumattomat energiat, kuten teolliset lämpöpumput, hukkalämmön talteenotto, maalämpö ja vedyn tuotannon sivutuotteena saatava lämpö.
Kehitystä voidaan jouduttaa turpeen energiakäytön alasajolla vuoteen 2030 mennessä poistamalla kaikki turpeen veroedut.
Puunpoltolle ilmastopaneeli esittää erityistä veroa. Se asetettaisiin puupohjaisen biomassan ensisijaisesta poltosta vapautuvalle hiilidioksidille suurille polttolaitoksille, joiden teho on 20 megawattia tai sitä suurempi.
Veron avulla puu ohjattaisiin nykyistä tarkemmin metsäteollisuuden käyttöön ja pieniin polttolaitoksiin.
Viime aikoina turvetta ja kivihiiltä on korvattu laajalti etenkin puupolttoaineilla. Puun käyttö on lisääntynyt lämpövoimaloissa, ja jopa yli puolet Suomessa käytettävästä puusta päätyy energiaksi.
Tämä on vähentänyt energiasektorin päästöjä, mutta niissä lisääntyneen puunkäytön kääntöpuoli ei näy. Se näkyy maankäytön päästöissä hiilinielujen pienenemisenä.
Hiilinielujen vahvistamiseksi ilmastopaneeli esittää erityisen muutosmaksun määräämistä metsämaan raivaamiselle rakentamiseen.
Metsäkatoa tulisi minimoida tekemällä pellonraivaus luvanvaraiseksi sekä välttämällä liian voimakkaita puuston harvennuksia ja aikaisia uudistamishakkuita.
Lisäksi ilmastopaneeli suosittelee siirtymistä peitteiseen metsänkasvatukseen suometsissä avohakkuiden sijaan.
Metsien hiilinielu on heikentynyt viime vuosina muun muassa laajojen hakkuiden vuoksi. Metsiä on hakattu ennätyksellisen paljon metsäteollisuuden käyttöön ja energiaksi.
On kuitenkin selvinnyt, että puusto ei kasvakaan niin nopeasti kuin aikaisemmin on arvioitu, vaan kasvu on hidastunut. Hakkuissa on kaadettu entistä nuorempaa metsää.
Nielukuilun vähentämiseksi ilmastopaneeli esittää hakkuiden määrän säätelemistä.
Puheenjohtaja Ollikaisen mukaan vuoteen 2030 mennessä tavoitteena pitäisi olla alhaisempi hakkuutaso kuin viime aikojen ennätyshakkuut.
Paneeli on hyvin varovainen hakkuita koskevissa lausunnoissaan. Muistion mukaan hakkuiden muutokset voidaan toteuttaa joko soveltamalla tarjontaa supistavia keinoja tai kysyntää sääteleviä keinoja.
Tarjontaa supistaisivat metsälain muutokset ja positiiviset muutokset kiertoajan pidentämiseksi. Kysyntää sääteleee muun muassa puunkäytön hiilidioksidivero. Myös valtion ja metsäteollisuuden väliset vapaaehtoiset sopimusjärjestelyt ovat mahdollisia.
”Mikäli nämä toimet eivät riitä ja Suomen metsien hakkuut säilyvät jatkuvasti nykyisillä korkeilla tasoilla, tulisi harkita mahdollisuuksia vaikuttaa hakkuiden tasoon erilaisin keinoin”, ilmastopaneeli toteaa muistiossaan. Keinoja olisivat rajoitteet ja kannustimet.
Ruuantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on niin ikään tarpeen. Ruuan hiilijalanjälki on Suomessa merkittävä.
Maatalouden päästöjen vähentämiseksi ilmastopaneeli suosittelee turvepeltojen vettämistä ja kosteikkoviljelyä laajoilla alueilla.
Naudoille tulisi syöttää rehujen osana ravintolisää, joka vähentää nautojen aiheuttamia metaanipäästöjä. Vähennyt voi olla parhaimmillaan jopa 20–30 prosenttia.
Ilmastolle hyväksi olisi kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen. Siihen kannustamalla voidaan ilmastopaneelin mukaan jouduttaa päästövähennyksiä ja edistää positiivisia terveysvaikutuksia.
Kuluttajien valintoja helpottaisi se, että ruokatuotteisiin ja muihin päästöjen kannalta tärkeisiin kuluttajatuotteisiin merkittäisiin hiilijalanjälki. Kuluttajien aktiivisia valintoja tulisi tukea liikenteen ja asumisen päästöjen vähentämiseksi.
Ilmastopaneelin mielestä Suomi on tehnyt aivan liian vähän kuluttajien ilmasto- ja ympäristötietoisten valintojen mahdollistamiseksi.
Ilmastonmuutokseen tulee myös varautua, ilmastopaneeli muistuttaa. Sopeutumista edellyttävät erityisesti sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot tai rankkasateet ja tulvat.
Paneelin mukaan tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kansanterveyteen.
Työsuojelu tulee tarkentaa vastaamaan helleaaltojen ja laajemmin ilmaston lämpenemisen tuomiin vaateisiin. Viilennystarpeet puolestaan tulee sisällyttää osaksi energiamurrosten suunnittelua suurissa kaupungeissa.
