Inflaatio eli hintojen nousu huolettaa noin joka viidettä suomalaista. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan hintojen nousu on kuitenkin jo laskusuunnassa.
Myös elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan pahimmat huiput hintojen nousussa ovat jo takana päin: ”Inflaatio tulee kiihtyvällä vauhdilla alaspäin lähikuukausien aikana.”
Hänen mukaansa laskuun vaikuttaa muun muassa maailmanmarkkinoiden tasoittuminen Venäjän hyökkäyksen jäljiltä. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan noin vuosi sitten.
”Energian ja ruuan hinnat pomppasivat pilviin tuolloin, mutta nyt kummatkin ovat selkeässä laskussa. Huhtikuussa niiden kummankin hinnat ovat noin 20 prosenttia viime vuotta halvemmat. Ruuan maailmanmarkkinahintojen lasku näkyy Suomen kauppojen hyllyillä pienellä viiveellä”, Kangasharju kertoo.
”Oikeastaan ainut tekijä, joka pitää inflaatiota yllä, on koronan jäljiltä kasvanut palvelujen kysyntä. Se nostaa niiden hintoja, sillä ihmisillä on varaa kuluttaa ja palveluyrittäjät kattavat koronasta aiheutuneita menetyksiään nostamalla hintoja.”
Kangasharju näkeekin, että etenkin kuluttajien kannalta kevät on toivoa täynnä. ”Nyt kun palkkojakin nostetaan, voi olla, ettei ihmisten ostovoima enää heikkene. Köyhtyminen saattaa siis loppua tähän.”
Rahapolitiikan keskiössä
Taloustieteen yliopistonlehtori Matti Hovi Tampereen yliopistosta ei näe tilannetta aivan yhtä valoisana.
”On todella vaikea ennustaa lähikuukausien tarkkoja inflaatiolukuja, mutta selvää on, että Euroopan keskuspankki (EKP) koettaa saada meitä uskomaan tulevaisuudessa madaltuvaan inflaatioon. Inflaation ja inflaatio-odotusten laskeminen on tällä hetkellä harjoitettavan rahapolitiikan keskiössä, minkä viime aikoina nähdyt korkojen nostot ovat osoittaneet. EKP:n uskottavuuden kannalta on keskeistä, että inflaatio laskee, sillä muutoin siirrymme maailmaan, jossa valuutan arvoon on vaikeampi luottaa.”
Hovin mukaan inflaation kehityskulkua on erityisen vaikeaa ennustaa silloin, kun inflaatio on korkealla. ”Mitä korkeammalla se on, sitä vaihtelevampaa se myös on. Esimerkkinä toimii nyt vaikkapa Turkki, jossa vuotuinen inflaatio on ollut lähellä 100:aa prosenttia, mutta luku myös heilahtelee paljon.”
Hänen mukaansa lähivuosina on kuitenkin ennustettavissa palkkaneuvotteluiden myötä nousevia hintoja. ”Työntekijät vaativat korkeampia palkkoja, sillä heillä ei ole samanlaista ostovoimaa kuin ennen. Tämän seurauksena yritysten kustannukset nousevat, mikä yleensä heijastuu hintoihin.”
