Asuntolainojen korkotaso lähentelee tällä hetkellä huippua, sanoo OP-ryhmän pääanalyytikko Antti Saari. Hänen mukaansa on todennäköistä, että vuoden päästä korot ovat jonkin verran matalammalla kuin nyt.
Saari sanoo, että ennuste perustuu siihen, että keskuspankkien koronnostojen on uskottu päättyvän kesään mennessä. Hän kuitenkin uskoo, että lasku ei ole suurta, koska inflaatio ei nujerru helposti.
Jos asuntovelallista kiinnostaa korkojen tulevaisuus tarkemmin, kannattaa tällä hetkellä tarkkailla varsinkin inflaatiolukemia ja sitä, mitkä keskuspankkien suunnitelmat korkojen suhteen ovat, Saari sanoo.
Talouden tahti hyytymässä
Länsimaiden talouksilla on edessään vaikeat vuodet, sanoo Antti Saari. Euroalueen talouskasvu jää ennusteiden mukaan tänä vuonna nollan tuntumaan ja globaali talouskasvu on pitkälti kehittyvien maiden, kuten Intian harteilla. Kehittyvissä maissa talous kasvaa tänä vuonna ennusteiden mukaan lähes neljä prosenttia.
”On selvää, että tahti hyytyy voimakkaasti siitä, mihin olemme tottuneet. Länsimaissa tullaan joko vajoamaan taantumaan tai sen kynnykselle.”
Kehittyneissä maissa talouskasvu on OP:n ennusteen mukaan heikointa sitten 1980-luvun alun, jos finanssikriisiä tai koronapandemian vuosia ei oteta huomioon. Saaren mukaan taloudessa ollaan nyt omillaan, sillä keskuspankkien ja valtioiden kädet on sidottu inflaation ja ison velkataakan takia. Rahaa ei voi enää painaa lisää ja odottaa, että talous lähtee nousuun.
Saaren mukaan tämä heijastuu myös osakekursseihin, heiluntaa on luvassa jatkossakin. ”Pitkäjänteisesti ajateltuna on kuitenkin hyvä asia, että nyt opitaan taas siihen, että osakkeilla on tietty arvostustaso, rahalla on hintansa eikä taloudenpito voi olla täysin holtitonta.”
Tausta
Talousennuste 2023
BKT:n muutosennuste prosenteissa vuonna 2023: OP-ryhmä -0,5 prosenttia, Handelsbanken -0,2 prosenttia, Nordea 0,0 prosenttia, Hypo -1,0 prosenttia.
Nordean mukaan talouden näkyvät ovat tälle vuodelle kaksijakoiset: Kuluttajien luottamus talouteen on alamaissa ja ostovoima edelleen koetuksella korkotason pysyessä korkeana. Toisaalta inflaatiopaineet helpottavat ja energiahinnat kääntyvät laskuun.
OP:n mukaan näköpiirissä ei ole Suomen rivakkaa elpymistä. Tänä vuonna yritysten tilanne alkaa heikentyä kustannusten noustessa ja kysynnän huonontuessa. Vienti supistuu hieman.
Erilainen talouden notkahdus
Käsillä oleva talouden notkahdus poikkeaa Saaren mukaan edeltävistä: yleensä teollisuus sakkaa ja kotitaloudet pitävät pintansa. Nyt kotitaloudet vetävät taloutta alas. Teollisuuden tilanne ei ole heikentynyt dramaattisesti, ja tilauskirjat eivät ole tyhjentyneet täysin. Teollisuuden on tukenut muun muassa Kiinan avautuminen koronasulusta, globaalien toimitusketjujen ongelmien sekä komponenttipulan hellittäminen ja pelättyä lievempi energiakriisi, Saari sanoo.
Suomen talouskasvu hidastui viime vuoden lopulla, kun energiahintojen ja korkojen nousu heikensi yksityistä kulutusta ja vientikysyntää. OP-ryhmä ennustaa, että Suomen bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia tänä vuonna. Nordean kasvuennuste on nolla prosenttia.
Inflaation huippu nähty
Euroopan keskuspankki (EKP) nosti helmikuun alussa kaikkia ohjauskorkoja 0,5 prosenttiyksiköllä ja ennusti, että korkoja joudutaan todennäköisesti nostamaan vielä saman verran maaliskuussa.
Vaikka inflaation huippu on Antti Saaren mukaan todennäköisesti nähty, on poikkeuksellisen korkeista luvuista vielä pitkä matka vaikkapa tavoiteltuun kahden prosentin inflaation. Tämä vaikuttaa myös korkoihin.
”Toinen kysymys on tietysti se, että missä kohtaa korkoa päästään laskemaan. Se ei välttämättä tapahdu heti. Kannattaa varautua siihen, että korot tulevat pysymään eri tasolla kuin mihin olemme tottuneet.”
Inflaation laskuun vaikuttaa muun muassa öljyn ja sähkön halventuminen, mutta kun tilanne niiden suhteen helpottaa, on edessä toinen haaste.
”Meillä alkaa tulla vastaan se, että palkankorotukset ovat kiihtyneet ja palkat nousevat huomattavasti normaalia enemmän. Se vaikeuttaa keskuspankkien tavoitetta kahden prosentin inflaatiosta.”
Ruokkivatko Suomen palkankorotukset myös inflaatiota?
”Ilman muuta, mutta se on vähän kaksipiippuinen juttu. Totta kai palkankorotukset parantavat ostovoimaa, mutta toisaalta ne pahentavat inflaatiotilannetta ja pitkittävät ongelmaa. Se on syy, miksi uskon, että keskuspankkien on saatava aikaiseksi talouden viilentyminen tai lievä taantuma, että työmarkkinat viilentyisivät.”
Jos asuntovelallista kiinnostaa ennustaa korkojen kehitystä tarkemmin, kannattaa hänen tarkkailla varsinkin inflaatiolukemia ja sitä, mitkä keskuspankkien suunnitelmat korkojen suhteen ovat, OP:n Antti Saari sanoo.
Katse Yhdysvaltoihin
Merkittävin maa taloustilanteen kehityksen kannalta on Yhdysvallat, jonka tilanne heijastuu suoraan globaaliin tilanteeseen. Maan työttömyys on pysynyt todella matalana ja tammikuussa palkattujen työntekijöiden määrä kasvoi maassa 517 000:lla. Määrä oli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin joulukuussa.
Saaren mukaan varsinkin Yhdysvaltojen työmarkkinoiden viilentyminen olisi tärkeää, jotta palkat eivät nousisi niin paljoa. Kun työvoimaa on saatavilla niukasti, työntekijöitä houkutellaan palkkojen avulla.
”Muuten voi käydä niin, että inflaatio tekee kaksi huippua. Ensimmäisen laskun jälkeen inflaatio voi nousta uudestaan, jos palkat nousevat liian paljon.”
Saaren mukaan myös Yhdysvalloissa kuluttajat ovat vaikeuksissa, mutta ongelmat eivät ole yhtä suuria kuin energiahintojen, Ukrainan sodan ja heikentyneen ostovoiman kanssa painiskeleva Eurooppa.
Yhdysvaltojen tammikuun inflaatio oli 6,4 prosenttia. Lukema jäi ennusteita korkeammalle.
