AKT:n lakko hiljensi satamat – ”Taloudellinen tappio on päivä päivältä isompi”

Lakon arvioidaan näkyvän valmistavassa teollisuudessa kohtuullisen nopeasti, mutta Suomen huoltovarmuus ei ole uhattuna.

Merituuli Mussalon satamassa Kotkassa oli hiljaista keskiviikkoaamuna 15. helmikuuta, kun Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton lakko alkoi.

15.2. 17:02

Helsinki

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) lakko pysäytti suuren osan Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista keskiviikkoaamuna. Ahtausalan lakko alkoi satamissa aamukuudelta, ja se jatkuu toistaiseksi.

Satamien kautta kulkevan Suomen tavaraviennin ja -tuonnin arvo on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan 280 miljoonan euroa päivässä. Varsinaista hintalappua lakolle on silti vaikea arvioida.

”Jos lakko jatkuu, niin taloudellinen tappio on päivä päivältä isompi. Lisäksi Suomen uskottavuus sopimuskumppanina heikentyy oleellisesti”, sanoo johtaja Ilkka Oksala EK:lta.

Esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa yritysten tilannetta hankaloittaa Oksalan mukaan se, että yrityksillä ei nykyään ole suuria varastoja toisin kuin vaikkapa vielä parikymmentä vuotta sitten.

”Nykyään yritykset eivät ole ylläpitäneet isoja varastoja, koska isot varastot tarkoittavat, että on tuottamatonta pääomaa eli pääoma makaa varastoissa.”

Satamalakon mahdollinen alkaminen on kuitenkin ollut jonkin aikaa tiedossa, mikä on antanut yrityksille mahdollisuuden varautua siihen.

”Se tietenkin helpottaa tässä alkuvaiheessa. Mutta jos tämä jatkuu pitkään, mikään varautuminen ei tule poistamaan sitä, että vaikutukset alkavat kohta olla kohtuullisen kovat.”

Oksala muistuttaa, että niin kutsuttu yleisen linjan mukainen palkkaratkaisu on yksityisellä sektorilla tehty jo 400 000 palkansaajalle. Työnantajapuolella olisikin toivottu, että tämä olisi sopinut myös AKT:lle.

”Voi olla, että menetetään tilauksia”

Myös Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto korostaa, että lakon vaikutukset riippuvat yrityksestä.

”Satamat ovat kiinni, ja ei pystytä tuomaan raaka-aineita, eikä pystytä viemään tuotteita markkinoille. Riippuu yrityksestä, kuinka pian tästä alkaa olla merkittävää haittaa, mutta jollain aikavälillä joka tapauksessa haittaa on ja päivästä yksi alkaa syntyä miljoonavahinkoja.”

Aalto pitää merkittävänä lakosta aiheutuvaa mainehaittaa Suomelle.

”Voi olla, että menetetään tilauksia, voi olla, että menetetään asiakkuuksia. Voi olla, että niitä ei koskaan saada takaisin.”

Aallon mukaan maailmalla ei ymmärretä kovin hyvin suomalaista työmarkkinajärjestelmää lakkoineen.

”Me olemme vientiala ja olemme kovassa kansainvälisessä kilpailussa, niin kyllä tällä mainetekijällä on merkitystä ihan vanhojen asiakassuhteiden hoidossa. Ja sitten tietysti myöskin, kun kilpaillaan uusista asiakkaista.”

Ei akuutteja ongelmia

Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori kuitenkin arvioi, ettei AKT:n lakko aiheuta akuutteja ongelmia yhteiskunnan toiminnalle.

Etelävuori sanoo, että Suomi on yhteiskuntana varautunut hyvin kriittisten asioiden osalta. Lisäksi lakon osapuolten kanssa on pystytty sopimaan tietyistä poikkeuksista, kuten lääke- ja eläinrehukuljetuksista.

”On sovittu, että tiettyjä tuoteryhmiä pystytään käsittelemään vaikka lakko jatkuu. Ja asioista pystytään vielä osapuolten kanssa keskustelemaan, jos siellä tulee yhteiskunnan toimivuuden kannalta haasteita”, Etelävuori kertoo.

Lääkkeiden kohdalla tilannetta helpottaa se, että ne kulkevat nykyään pitkälti rekkakuljetuksina, joihin ahtaajien lakko ei vaikuta. Näissä kuljetuksissa siis kuljettaja ajaa auton alukseen ja sieltä pois.

Näkyy kauppojen hyllyillä

Etelävuori arvioi, että kansalaisille lakko alkaa näkyä puutteina kauppojen elintarvikevalikoimissa. Peruselintarvikkeista ei kuitenkaan tule pulaa.

”Kaiken näköiset energiakuljetukset ovat hyvin tärkeitä, mutta niidenkin kohdalla on varauduttu hyvin tässä maassa”, Etelävuori jatkaa.

Hänen mukaansa varautuminen on hyvää varsinkin fossiilisten polttoaineiden kohdalla. Sen sijaan varastoissa ei ole suuria määriä sellaisia biotyyppisiä polttoaineita, joiden säilyvyys ei ole kovin pitkä. Etelävuori ei kuitenkaan pidä tätä niin kriittisenä ongelmana, että sillä olisi ainakaan heti suurempia vaikutuksia.

Etelävuori kertoo, että eniten lakko vaikuttaa teollisuuden irtolasteihin, jotka ovat kokonaisia ja osittaisia laivalasteja.

”Niitä ei sitten pureta, ja vaikutus näkyy valmistavassa teollisuudessa kohtuullisen nopeasti.”

”En tällä hetkellä näe, että meillä olisi huoltovarmuuden kannalta tässä mitään kriisiä. Mutta kaiken kaikkiaan lakko on hyvin ikävä ja toivotaan, että osapuolet pääsevät sopuun. Kun lakko alkaa vaikuttaa niin, että joitain tehtaita joudutaan sulkemaan, niin kyllähän se yhteiskunnan toimivuutta alkaa haitata”, Etelävuori sanoo.

Käynnissä useampi AKT:n lakko

Keskiviikkona alkoivat myös AKT:n kuorma-autoalan, säiliöauto- ja öljytuotealan sekä terminaalialan lakko, koska AKT hylkäsi sovintoehdotukset tiistai-iltana. AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon mukaan ehdotukset olivat sekä tekstien että palkankorotusten osalta riittämättömiä.

Lakot koskevat kaikkiaan noin 9 000:ta työntekijää, joista satamien ahtaajia on noin 1 800. Ulkomaankaupan ohella lakot vaikuttavat laajasti moniin kuljetuksiin.

AKT antoi tiistai-iltana myös uusia varoituksia lakoista, jotka alkaisivat 1. maaliskuuta. Lakot koskisivat kuorma-autoalaa, huoltokorjaamoita, säiliöautoalaa, linja-autohenkilökuntaa, öljytuotealaa ja terminaalitoimintaa.

Valtakunnansovittelijan toimisto tviittasi sopimusehdotuksen kaaduttua, että työriidan sovittelua yritetään jatkaa lähipäivinä. Valtaosa AKT:n sopimuksista ja samalla työrauhavelvoite päättyi tammikuun lopussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut