Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n uusi raportti antaa synkän kuvan valtionyhtiö Finnfundin toiminnasta.
Finnfund on valtio-omisteinen sijoitusyhtiö, jonka tarkoitus on edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä köyhissä ja kehittyvissä maissa. Finnfund tarjoaa kehitysmaissa toimiville yrityksille rahoitusta monin tavoin: suorin osakesijoituksin, lainarahoituksella ja erilaisten sijoitusrahastojen kautta.
Tarkastuksessa VTV selvitti, millaiset edellytykset Finnfundilla on saavuttaa sille asetettuja tavoitteita ja onko sen riskienhallinta riittävällä tasolla. Lisäksi VTV selvitti, miten ulkoministeriön omistajaohjaus on toiminut.
VTV:n raportti asettaa kyseenalaiseksi niin Finnfundin tavoitteet, vaikutukset kuin yhtiön käyttämät mittarit. Koko Finnfundin toiminnan idea vaikuttaa VTV:n raportin perusteella epämääräiseltä:
”Valtio-omistaja on asettanut Finnfundille lavean lakisääteisen tavoitteen edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tarkastuksessa havaittiin, että Finnfund ei ole täsmentänyt tavoitetta siten, että se kertoisi, millaista kehitystä yhtiö tavoittelee. Koska yhtiö ei täsmennä vaikuttavuustavoitteitaan, ei tarkastuksessa voida ottaa kovin täsmällisesti kantaa siihen, onnistuuko se edistämään taloudellista ja sosiaalista kehitystä kehitysmaissa tahtomallaan tavalla.”
Lisäksi VTV löysi parannettavaa Finnfundin omistajaohjauksesta. Sekin käy ilmi selvityksestä, että Finnfundin sijoitustuotot ovat jääneet vaatimattomiksi.
Tarkastusvirasto näkee Finnfundin toiminnassa veronmaksajien näkökulmasta useita riskejä.
Finnfund on suurelle yleisölle varsin tuntematon valtion sijoitusyhtiö, mutta yhtiö pyörittää suuria rahoja. Finnfundin sijoitettavat varat olivat vuoden 2021 lopulla 657 miljoonaa euroa ja yhtiö tekee vuosittain 200–250 miljoonan euron edestä uusia sijoituksia.
Finnfund on kasvanut nopeasti. Vielä vuoden 2013 lopussa yhtiön sijoitusomaisuuden arvo oli 250 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuus on siis lähes kolminkertaistunut kahdeksassa vuodessa.
Finnfundin kasvu ei johdu hyvistä sijoitustuotoista. Valtio on asettanut Finnfundille tuottotavoitteen, mutta Finnfund ei ole saavuttanut tavoitetta kymmeneen vuoteen, VTV kertoo.
Heikoista tuotoista huolimatta valtio on antanut Finnfundille lisää varoja vuosi toisensa jälkeen, ja siten Finnfundin sijoitettavat varat ovat paisuneet.
Valtiontalouden tarkastusvirasto näkee Finnfundin toiminnassa useita riskejä valtiontalouden ja veronmaksajien kannalta.
Valtio on antanut Finnfundille vuosittain kymmenen miljoonaa euroa. Summa on kattanut karkeasti Finnfundin oman toiminnan kulut. Yhtiöllä on noin 90 työntekijää.
Kymmenen miljoonan euron vuotuisen perusrahoituksen lisäksi Finnfund on saanut suuria yksittäisiä rahoituspaketteja valtiolta.
Esimerkiksi vuonna 2020 Finnfund sai valtiolta 60 miljoonan euron ylimääräisen sijoituksen.
Lisäksi valtio on antanut Finnfundille kaksi satojen miljoonien arvoista vaihtovelkakirjalainaa, ensimmäisen vuonna 2016 ja toisen vuonna 2019. Näiden vaihtovelkakirjojen arvo on yhteensä 340 miljoonaa euroa, eli ne vastaavat puolta Finnfundin nykyisestä sijoitusomaisuudesta.
Vaihtovelkakirja on laina, jonka voi muuttaa osakkeiksi. Valtion antamaa vaihtovelkakirjalainaa itse omistamalleen yhtiölle voi pitää poikkeuksellisena järjestelynä. Syy vaihtovelkakirjojen käyttöön on ilmeisesti se, että Finnfund on saanut niiden avulla valtionrahoitusta valtion perinteisten menokehysten ohi, VTV arvioi.
Päätös kanavoida Finnfundille rahaa juuri vaihtovelkakirjoilla oli ”poliittinen linjaus vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen” eli sen teki Juha Sipilän (kesk) hallitus, selviää ulkoministeriön lausunnosta.
”VTV on huolissaan, että tämänkaltainen kirjaus valtio-omistajalta tarkoittaa ”piilevää ehdollista vastuuta” eli toisin sanoen veronmaksajien avointa piikkiä Finnfundille.
Valtion antaman rahoituksen lisäksi Finnfund on hakenut rahoitusta myös yksityisiltä markkinoilta. Tällä hetkellä Finnfund on ottanut lainoja muilta kuin valtiolta yhteensä 122 miljoonalla eurolla. Lainaa on tarkoitus ottaa jatkossa yhä enemmän.
Valtion ja ulkoministeriön tavoitteena on kasvattaa Finnfundia myös jatkossa. Käytännössä mikään laki ei aseta rajoja Finnfundin kasvulle tai velkaantumiselle.
Nykyisessä vuonna 2019 laaditussa Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmassa viitataan Finnfundin toimintaedellytysten ”varmistamiseen” ja Finnfundin kaltaisten finanssisijoitusten jatkamiseen kehitysrahoituksessa.
VTV on huolissaan, että tämänkaltainen kirjaus valtio-omistajalta tarkoittaa ”piilevää ehdollista vastuuta” eli toisin sanoen veronmaksajien avointa piikkiä Finnfundille.
”Vaikka piilevän ehdollisen vastuun realisoitumisen todennäköisyys ei olisi suuri tai vaikka riskin toteutumisen ajankohtaa ei ole mahdollista ennakoida, valtio voi silti joutua yllättäen lisärahoittamaan yhtiötä sen toimintaedellytysten turvaamiseksi”, VTV kirjoittaa.
Valtion vastuita lisäävät entisestään valtion antamat takaukset tietyille Finnfundin projekteille.
Tarkastusvirasto suosittaa, että ulkoministeriö laatii arvion Finnfundin sijoitustoiminnasta valtiolle syntyvistä riskeistä ja muista mahdollisista vastuista. VTV toivoo, että ulkoministeriö määrittelisi, missä tilanteissa Finnfund tarvitsee tai ei tarvitse valtion rahoitusta.
Lisäksi VTV suosittaa, että ministeriö tarkentaa Finnfundille annettuja tehtäviä ja määrittelee ”millaisia kehitysvaikutuksia Finnfundin sijoitustoiminnalla ensisijaisesti tavoitellaan”.
Finnfundin omistajaohjauksesta vastaava ulkoministeriö on osittain eri linjoilla VTV:n kanssa. Ulkoministeriö katsoo, että Finnfundia pitää kasvattaa entisestään, koska Suomi on sitoutunut kasvattamaan kehitysmäärärahojaan nykyisestä. Ministeriö ei halua myöskään rajata Finnfundin toimintaa liian tarkasti.