Norjalla ovela energiastrategia: ostaa sähköä halvalla öisin ja myy päivällä kalliilla – Näin se toimii

Norjalaiset varastoivat vesivoimaa vesialtaisiinsa, ja sitä on varastoituna parhaimmillaan Suomen vuosikulutusta vastaava määrä. Norjan strategia hyödyttää myös muita maita sekä ympäristöä.

Suomessa on otolliset olosuhteet maatuulivoimantuotantoon, ja se lisääntyy tulevaisuudessa. Fingridin markkinakehitysjohtajan Juha Hiekkalan mukaan sen ja Olkiluoto 3:n valmistumisen myötä Ruotsiin ja sen kautta sen naapurimaihin päätyy yhä enemmän Suomessa tuotettua sähköä.

31.12.2022 8:24

Norjalla on erilainen taktiikka energian suhteen kuin Suomella, ja se on osoittautunut toimivaksi.

Vesivoima on Norjassa merkittävässä osassa. Uutistoimisto Reuters kertoi elokuussa, että maan sähköntuotannosta noin 90 prosenttia on vesivoimaa. Norjalaisten strategia onkin seuraava: Päiväsaikaan, kun muissa maissa sähkö on kalliimpaa, norjalaiset myyvät voitolla edullisesti tuottamaansa vesivoimaa. Kun muissa maissa sähkö on halvempaa, eli yleensä öisin, norjalaiset ostavat sitä ja vähentävät samaan aikaan oman vesivoimansa tuotantoa.

”Se on ymmärrettävää ja kokonaisuudessaan fiksun tuntuista. Kyse ei ole pelkästään norjalaisista vesivoimantuottajista, vaan vesivoimantuottajat toimivat yleensä näin, jos se on mahdollista. Silloin he antavat sähköjärjestelmälle kaikkein suurimman hyödyn”, kantaverkkoyhtiö Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala kommentoi.

Kahden viime vuoden aikana Norjasta on valmistunut kaapeleita Keski-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan, joiden kautta voidaan kuljettaa 2 800 megawatin teholla sähköä. Se vastaa 1,75 kertaa Olkiluodon tehoa. Parhaimmillaan Norja voi viedä sähköä yli 7 000 megawattia eli noin puolet Suomen kulutushuipusta.

Kun Suomessa ja Tanskassa tuotettiin sähköä paljon fossiilisella polttoaineella, norjalaiset ostivat sitä kuivina vesivuosina. Nyt mittakaava ei ole enää sama, mutta Norja ostaa energiaa yhä Pohjoismaista. Suomesta Norjaan päätyy tällä hetkellä vain pieni määrä sähköä.

Miten?

Näin Suomi tuo ja vie sähköä

Marraskuussa Suomi oli tuottanut viimeisen 12 kuukauden aikana 69 057 gigawattituntia sähköä.

Siitä ydinvoimaa oli 24 113, lämpövoimaa 20 047, vesivoimaa 13 654 ja tuulivoimaa 10 864 gigawattituntia.

Sähköä oli tuotu viimeisen 12 kuukauden aikana 20 669 gigawattituntia. Ruotsista tuotiin siitä 15 565, Venäjältä 4 654, Norjasta 420 ja Virosta 30 gigawattituntia.

Suomi oli vienyt sähköä 6 874 gigawattituntia samalla ajanjaksolla. Viroon vietiin 6 827, Ruotsiin 38 ja Norjaan 10 gigawattituntia.

Lähde: Energiateollisuuden marraskuun 2022 sähkön hankinta ja kulutus –kuukausitilasto.

Hyödyttää kaikkia

Norjan strategia hyödyttää myös muita kuin maata itseään. Muut maat voivat ostaa halvalla sähköä silloin, kun niiden itse tuottama sähkö on kallista. Myös luonto hyötyy vesivoiman käytöstä. ”Kun vesivoimalla pystytään korvaamaan hiilidioksidipäästöisiä tuotantomuotoja, se on myös ympäristön kannalta merkittävä hyöty”, Hiekkala sanoo.

Suomi tuo sähköä esimerkiksi Ruotsista, ja Ruotsi puolestaan Norjasta. Hiekkalan mukaan on vaikea määritellä, kuinka suuri osa Ruotsista Suomeen tuodusta sähköstä on alkuperäisin Norjasta. Suomi tuo Ruotsista vuodessa noin 15 terawattitunnin verran sähköä, josta suuri osa on Pohjois-Ruotsista. Hiekkalan mukaan voi ajatella, että se on sekä Ruotsista että Norjasta tuotavaa vesivoimaa.

Hiekkala näkee, että tulevaisuudessa suomalaista sähköä päätyy yhä enemmän Ruotsiin ja sitä kautta sen naapurimaihin. Siihen vaikuttaa Olkiluoto 3:n valmistuminen sekä tuulivoiman lisääntyminen. ”Suomessa on erityisen otolliset mahdollisuudet rakentaa maatuulivoimaa, joka alkaa olla katoava luonnonvara muualla”, hän kertoo. Hän lisää, että Suomi tulee olemaan sähköenergian suhteen omavarainen vuositasolla.

”Viron viennin lisäksi myös vienti Keski-Ruotsiin kasvaa. Ja silloin suuruusluokka voi olla terawattitunteja. Mutta sitä, minne sähkö Ruotsista loppujen lopuksi menee, on mahdoton sanoa.”

Lue lisää: Tällainen on Suomen sähkön­tuotannon tulevaisuus: tuulivoimalat tuottavat enemmän kuin ydinvoima – Mitä tapahtuu pakkasilla, kun ei tuule?

Suomessa ei mahdollista

Myös Suomessa vesivoimassa käytetään samaa strategiaa kuin Norjassa, mutta mittakaavoissa on suuri ero. Suomen vesivarastot ovat norjalaisiin verrattuna hyvin pieniä. Lisäksi Hiekkalan mukaan Norjan vesivarastot ovat monivuotisia.

Hänen mukaansa vesivarastojen suuruus vaihtelee paljon, mutta parhaimmillaan Norjassa vesivoimalaitosten varastoaltaissa voidaan varastoida vettä Suomen sähkön vuosikulutusta vastaava määrä. Suomessa varastojen koko on parhaimmillaankin vain noin viisi prosenttia koko maan kulutuksesta.

Pohjoismainen sähköjärjestelmän logiikka toimii pitkälti Norjan vesivarastojen mukaisesti, hän kertoo. Kun varastoissa on paljon vettä, sähköntuottajien on pakko tuottaa sähköä koko ajan, että säännöstelyrajat eivät ylity. Kun Norjan vesivoimassa on niukkuutta, silloin sähkö on muualla tuotettava muilla tavoin.

Vientirajoitusta pohdittiin

Syksyllä Norjassa keskusteltiin, pitäisikö sähkönvientiä rajoittaa. Vientirajoitukset eivät kuitenkaan toteutuneet.

Keskusteluun johti se, kun Keski-Euroopassa sähkön hinta oli kalliimpaa, ja norjalaiset veivät sinne vesivoimaa ympäri vuorokauden. Se näkyi Norjan vesivarastoissa, ja syntyi poliittinen keskustelu siitä, onko sähkönvienti viisasta. Markkinakehityspäällikkö Hiekkalan mukaan norjalaiset kuitenkin ymmärsivät, että yhteisten sääntöjen noudattaminen on kaikkien etu.

Kaikki Euroopan maat tarvitsevat hänen mukaansa luotettavia markkinoita, ja myös Norja on riippuvainen toimivista sähkömarkkinoista. Maassa ei ole yhtenäistä kantaverkkoa, vaan se muodostuu useammista alueista, jotka kytkeytyvät yhteen Ruotsin kautta. Jos Norja lopettaisi sähkönviennin, sillä voisi olla vaikeuksia saada sähköä alueilleen, jotka kärsivät niukkuudesta. Tällainen alue olisi Keski-Norja, jossa ei ole isoja vesivarastoja.

Koska Venäjän aloittama energiasota on käynnissä, Norjassa päätettiin haluta auttaa muuta Eurooppaa. ”Jos täällä jokainen alkaa optimoida ja katsoa lyhytjännitteisesti kansallista etuaan, sodan toinen osapuoli on voittaja. Silloin Eurooppa häviää sodassa”, Hiekkala summaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut