Vuosi 2022 oli sijoittajille synkkä – nämä viisi esimerkkiä kertovat, miten suureksi kupla ehti paisua

Seuratuimmat osakeindeksit ovat pudonneet tänä vuonna kauas vuoden 2021 huippulukemista. Tarkempi katsaus indeksien alle paljastaa, miten järjettömäksi kupla paisui viime vuonna.

Sijoittajat ovat eläneet kaksi viime vuotta äärimmäisiä aikoja.

30.12.2022 10:09

Jälkikäteen kaikki näyttää aina itsestäänselvältä, varsinkin kun kyse on pörssikuplista.

Vuonna 2022 selvää on se, että pörsseissä oli kahden viime vuoden aikana kupla, joka jää historiankirjoihin.

Keskuspankit ja valtiot aloittivat vuonna 2020 jättimäisen elvytyksen pitääkseen maailmantalouden pystyssä pandemian aikana. Talous pysyi tolpillaan, mutta erityisen selvä vaikutus elvytysrahalla oli maailman rahoitusmarkkinoihin. Mitä erikoisimpien sijoituskohteiden hinnat moninkertaistuvat vuosien 2020 ja 2021 aikana.

Nyt keskuspankit nostavat ohjauskorkojaan ja kurssit syöksyvät alemmas. Sijoittajat ja spekulantit ihmettelevät, mitä viime vuosina tuli oikein ajateltua.

Tunnetuimpia osakeindeksejä tarkastelemalla markkinoiden kehitys näyttää kuitenkin lopulta varsin maltilliselta. Yhdysvaltain suuryhtiöitä seuraava S&P 500 -indeksi on laskenut vuoden takaisista huippulukemista noin 20 prosenttia ja teknologiayhtiöitä seuraava Nasdaq-indeksi noin kolmanneksen. Esimerkiksi finanssikriisin aikana suuret osakeindeksit menettivät yli puolet arvostaan.

Kun siirtää katseen indekseistä toimialoihin ja yksittäisiin sijoituskohteisiin, käy selväksi, miten äärimmäisiä aikoja sijoittajat ovat eläneet kahden viime vuoden aikana.

Sähköautoyhtiöt

Suuret kuplat syntyvät useimmiten uusien, lupaavien teknologioiden ympärille.

Elon Muskin luotsaama Tesla on tästä ehkä konkreettisin esimerkki. Autoala sähköistyy nopeasti, ja Tesla on ollut viime vuodet sähköautojen markkinajohtaja. Teslan markkina-arvo kävi viime syksynä korkeimmillaan yli 1 200 miljardissa dollarissa. Kurssi on pudonnut sen jälkeen keskiviikkoon mennessä 72,5 prosenttia.

Teslan kurssiluisu on jyrkkä, mutta monet muut sähköautoyhtiöt ovat rysähtäneet vielä jyrkemmin.

Sähköautoyhtiö Rivian listautui Wall Streetille viime vuonna. Yhtiön markkina-arvo nousi syksyllä yli 150 miljardiin dollariin, vaikka se ei ollut myynyt autoja vielä nimeksikään. Nyt Rivianin osakekurssi on pudonnut 90 prosenttia huippulukemistaan. Kaksi vuotta sitten pörssiin tulleen Lucidin kurssiluisu on miltei yhtä ruma.

Perinteisten autoyhtiöiden kuten Fordin ja Volkswagenin osakkeenomistajat ovat selvinneet huomattavasti pienemmillä miinuksilla edellisen 12 kuukauden aikana.

Käytetyt autot

Maailmankaupan sotkenut pandemia ja sitä seurannut jättielvytys aiheuttivat lukuisia erikoisia lieveilmiöitä. Yksi yllättävimmistä seurauksista oli käytettyjen autojen hintakupla.

Koronapandemian aiheuttamat logistiikkaongelmat ja puolijohdepula rajoittivat huomattavasti uusien autojen valmistusta. Ja koska autojen kysyntä pysyi korkealla, käytettyjen autojen hinnat kohosivat pilviin. Nousevat hinnat vetävät puoleensa keinottelijoita. Varsinkin Tesloista tuli viime vuosina käytettyjen autojen pelimerkkejä, kun käytettyjen Teslojen hinnat nousivat hetkittäin jopa uusia Tesloja korkeammiksi.

Käytettyjen autojen kupla ulottui aina pörssiin saakka. Autoalan Amazoniksi itseään kutsuva Carvana-yhtiö myy käytettyjä autoja netissä, ja on kasvanut vuosikymmenessä yhdeksi Yhdysvaltojen suurimmista käytettyjen autojen kauppiaista.

Kun autojen hinnat kohosivat pandemian aikana, Carvana pani entistä suuremman vaihteen silmään ja osti markkinoilta kaikki liienneet autot. Carvanan ostointo lietsoi entisestään autojen hintojennousua.

Carvanan kasvutarina ja kohoavat autojen hinnat kiihdyttivät sijoittajia. Osakekurssi moninkertaistui vuoden 2020 aikana. Carvanan markkina-arvo kävi kuplan huipulla elokuussa 2021 yli 60 miljardissa dollarissa (nykykurssilla noin 60 miljardia euroa).

Vähemmälle huomiolle jäi Carvanan tuloksenteko. Yhtiö on ollut jatkuvasti tappiollinen, ja nyt yhtiön omistamien autojen hinnatkin laskevat.

Carvanan osakekurssi on romahtanut tänä vuonna täysin. Yhtiön osakekurssista on kadonnut vuodessa yli 98 prosenttia ja sen markkina-arvo on kutistunut vain hieman yli 720 miljoonaan dollariin. Yhtiön tulevaisuus näyttää epävarmalta, sillä sen niskassa on miljardien eurojen velkataakka.

Kotoiluyhtiöt

Vuosi 2020 nosti pörssikiitoon joukon yhtiöitä, joilla ei ollut ennen koronapandemiaa juuri mitään yhteistä.

Pandemian myötä kotioloissa vietettiin aiempaa enemmän aikaa, ja sijoittajat äkkäsivät ilmiön nopeasti. Osakekaupankäynti kasvoi räjähdysmäisesti, samoin suoratoistopalveluiden, videopalveluiden ja erilaisten kotiremonttien kysyntä.

Kotoiluosakkeiden kurssit moninkertaistuivat, aivan kuin pandemian tuoma kasvu jatkuisi ikuisesti. Suomessa esimerkiksi saunayhtiö Harvian markkina-arvo yli viisinkertaistui ja oli kesällä 2021 yli 1,2 miljardia euroa.

Erityisen hyviä pandemiavuodet olivat lähettipalveluille. Ruoan tilaus kotiin kasvoi räjähdysmäisesti keväästä 2020 alkaen. Raskaasti tappiolliset lähettipalvelut saivat sijoittajilta miljarditolkulla rahaa vastatakseen kasvavaan kysyntään. Markkina kasvoi, kilpailu kiristyi ja lähettiyhtiöiden tappiot kasvoivat entisestään.

Ruokalähettihuuman huippukohta oli 9. marraskuuta 2021, kun yhdysvaltalainen ruokalähettipalvelu Doordash osti suomalaisen kilpailijansa Woltin.

Kauppahinta oli nimellisesti seitsemän miljardia dollaria, eli yksi Suomen yrityshistorian suurimmista. Doordash maksoi kaupan omilla osakkeillaan. Doordashin osakekurssi on laskenut alkuperäisestä ostohinnasta yli 70 prosenttia. Nykyisellä Doordashin kurssilla laskettuna Wolt olisi enää kahden miljardin euron arvoinen.

Doordashin kilpailijoilla Uberilla, Deliveroolla ja Delivery Herolla ei mene paljoa paremmin. Niiden osakekurssit ovat tippuneet tänä vuonna 40–60 prosenttia.

Kaikki alan yhtiöt ovat edelleen raskaasti tappiollisia. Esimerkiksi Uber on käyttänyt 13-vuotisen historiansa aikana yhteensä kymmeniä miljardeja euroja sijoittajien varoja, ja tekee edelleen tappiota.

Woltin omistaja Doordash kulkee samaa rataa. Doordash teki tammi–syyskuussa 4,8 miljardin dollarin liikevaihdolla yli 700 miljoonan dollarin tappiot.

Tappiot eivät olleet mikään ongelma vuosi sitten, kun korot olivat matalalla ja sijoittajien riskinottohalu korkealla. Nyt meno on muuttunut, ja kurssit ovat laskeneet jyrkästi. Analyytikot uskovat lähettiyhtiöiden tappioiden jatkuvan vielä vuosia.

Listautumiset

Pörssilistautumiset kohosivat viime vuonna ennätyksellisiin lukemiin.

Kuumin listautumismarkkina oli Yhdysvalloissa, missä pörsseihin listautui satoja uusia yhtiöitä. Helsingin pörssissäkin tehtiin listautumisennätys, kun päälistalle ja First Northiin tuli kaikkiaan 29 yhtiötä.

Markkinatunnelma oli niin optimistinen, että iso osa Yhdysvalloissa listautuneista yhtiöistä oli niin kutsuttuja Spac-yhtiöitä (special purpose acquisition company). Spacit keräsivät listautuessaan sijoittajilta rahaa jotakin toistaiseksi tuntematonta yrityskauppaa varten. Sijoittajat eivät siis ostaneet listautumisessa mitään oikeaa yhtiötä, ainoastaan lupauksen kiinnostavasta yrityskaupasta.

Tilanne on muuttunut tänä vuonna: listautumisten määrä on romahtanut Yhdysvalloissa ja Helsingin pörssiin listautui vuoden aikana vain muutama yhtiö. Monet yhtiöt ovat peruneet listautumisaikeensa ja varsinkin Spac-huuma on tyrehtynyt.

Myös vastalistautuneiden yhtiöiden kurssikehitys on muuttunut kertaiskusta. Vielä vuosi sitten odotukset uusia listautujia kohtaan olivat suuria ja kurssit kohosivat kohti taivasta. Tänä vuonna tuoreiden pörssiyhtiöiden kurssit ovat olleet pääasiassa laskusuunnassa.

Kryptomarkkinat

Kryptovaluutat ovat yksi viime vuosien nousumarkkinan symboleista.

Huiput saavutettiin marraskuussa 2021, jolloin kryptovaluuttojen yhteenlaskettu arvo nousi Coinmarketcap-sivuston mukaan 3 000 miljardiin dollariin. Sen jälkeen kryptovaluuttojen arvosta on kadonnut yli kaksi kolmasosaa. Lukuisat kryptohankkeet ovat paljastuneet huijauksiksi.

Ehkä erikoisin kryptomarkkinoiden ilmiö ovat olleet niin kutsutut NFT:t, eli eräänlaiset digitaaliset aitoustodistukset. Sijoittajat ja spekulantit hullaantuivat näistä lohkoketjuteknologian sovelluksista vuonna 2021, ja alkoivat käydä kauppaa erilaisilla taideteoksiin liittyvillä NFT-todistuksilla.

Esimerkiksi elokuussa 2021 joku maksoi kiveä esittävän kuvan NFT:stä yli miljoona euroa. Ajatuksen tasolla joku siis osti omistusoikeuden tuohon digitaaliseen teokseen.

On vaikea sanoa täsmällisesti, mitä NFT:n ostaja saa todellisuudessa vastineeksi rahoilleen. Tiettävästi minkään valtion oikeusjärjestelmä ei tunnista NFT:n tuomia omistus- tai hallintaoikeuksia. Ennen kuin NFT-omistuksilla on lain tuomaa suojaa, kivikuva-NFT:n omistaja ei omista kyseistä kivikuvaa sen enempää kuin kukaan muukaan.

NFT:n ostaja hankki siis lähinnä kuvitelman siitä, että he omistivat jotain arvokasta.

Lukuisten muiden kuplien tapaan NFT-kupla puhkesi heti kun korot kääntyivät nousuun ja tunnelma markkinoilla viileni. Tunnetun NFT-kauppapaikan Opensean kauppamäärät ovat romahtaneet 99 prosenttia huippulukemista, kertoo Dappradar-palvelu.

NFT:t olivat kryptomaailman kliimaksi, mutta NFT-huumassa on yhteyksiä myös laajemmin taidemaailman virtauksiin. Nykytaiteen arvo on varsin spekulatiivista, ja taiteen arvo on kehittynyt historiallisesti samaan suuntaan kuin muidenkin omaisuusluokkien. Kun hinnat kohoavat pörssissä, ne kohoavat yleensä jollain viiveellä myös gallerioissa.

Ehkä parhaiten vuoden 2021 kupliva henki tavoitettiin kryptomarkkinoiden sijaan perinteisen taiteen puolella. Useat eri mediat kertoivat kesällä 2021, että italialaisen kuvanveistäjän Salvatore Garaun näkymätön veistos myytiin huutokaupassa 15 000 eurolla. Jos johonkin pitää tiivistää vuoden 2021 kupla, niin tuhansien arvoiseen näkymättömään veistokseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut