Suomi lähti vetybuumiin jälki­junassa, mutta rakennuspäätös Harjavaltaan 2022 oli käänne – Suomeen investoidaan pian miljardeilla

Vetyteollisuus on käännekohdassa. Jälkijunassa vetybuumiin lähtenyt Suomi houkuttelee nyt investoijia. Lähivuosina Suomessa käynnistyvät yli kahden miljardin euron investoinnit puhtaan vedyn tuotantoon.

Vedyn tuotantoa on suunnitteilla muun muassa Harjavallan Suurteollisuuspuistoon, Lahteen Kymijärven voimalaitokselle ja Porvooseen Nesteen jalostamon yhteyteen.

20.12.2022 7:00

Vuosi 2022 näyttää jäävän historiaan vuotena, jolloin Suomen vetyinvestointien aalto käynnistyi.

Puhtaan vedyn ympärillä on pitkään ollut kuhinaa ja suuria visioita, mutta vähemmän konkreettisia tekoja. Kuluvan vuoden aikana tilanne on muuttunut nopeasti, ja lukuisat yritykset ovat tuoneet investointisuunnitelmiaan julkisuuteen.

HS kokosi eri lähteistä tietoja Suomessa käynnistä olevista vetyhankkeista. Yhtiöiden julkisuuteen tuomien tietojen perusteella voi arvioida, että lähivuosina Suomessa käynnistetään jopa parin miljardin euron investoinnit puhtaan vedyn tuotantoon ja jatkojalostukseen. Arvio on varovainen, ja pitää sisällään vain hankkeet, joissa investointipäätös on tehty tai lähellä toteutumista.

Esimerkkejä hankkeista on koottu tästä jutusta löytyvään listaan.

Ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos on jo rakenteilla. P2X Solutions rakentaa Harjavaltaan 20 megawatin elektrolyysilaitosta. Valmistelevat työt käynnistyivät kesällä, ja parhaillaan tontilla rakennetaan laitoksen perustuksia. Tuotantolaitoksen rakentaminen käynnistyy ensi vuoden alussa, ja valmis sen pitäisi olla kesällä 2024.

Lisää hankkeita on jonossa.

Hankekehitysyhtiö Ren-Gas suunnittelee viidelle paikkakunnalle laitoksia, jotka jalostavat puhtaasta vedystä synteettistä metaania raskaan liikenteen polttoaineeksi. Pisimmällä ovat hankkeet Lahdessa ja Tampereella, ja yhtiö ennakoi tekevänsä lopulliset investointipäätökset näistä ensi kesänä. Lahdessa tuotanto voisi käynnistyä pienessä mitassa jo 2025. Hiljattain yhtiö otti ison harppauksen kohti investointien rahoituksen varmistamista tekemällä sopimuksen vakuutusjätti Allianzin kanssa.

Suurin yksittäinen julkisuuteen tuotu hanke tällä hetkellä on kehitysyhtiö Flexensin 500 miljoonan euron laitos Kokkolaan. Se valmistaisi puhtaasta vedystä ja ilmasta kaapatusta typestä ammoniakkia ensisijaisesti lannoiteteollisuuteen.

Samaa kokoluokkaa on CPC Finlandin ja saksalaisen Prime Capitalin kaavailema 450 miljoonan euron tuotantolaitos Kristiinankaupunkiin. Tavoitteena on aloittaa tuotanto vuonna 2025.

Kaikkiaan Suomessa on valmisteilla kymmenittäin uusia puhtaaseen ja vähähiiliseen vetyyn liittyvä investointeja, arvioi maaliskuussa julkaistu, Valtioneuvoston tilaama vetyraportti. Suurin osa hankkeista on kuitenkin vasta esiselvitys- tai esisuunnitteluvaiheissa, ja niiden toteutuminen on epävarmaa.

Suomen vetyklusterin jäsenkyselyn perusteella Suomessa on eriasteisessa valmistelussa 24 hanketta, joista suurin osa vedyn tuotantoa tai jalostamista. Kyselyn mukaan jo vuonna 2025 Suomessa voisi käynnistyä merkittävästi puhtaan vedyn tuotantoa.

Vetyklusterin ohjausryhmän puheenjohtaja Outi Ervasti sanoo, että todellinen investointi-ilmoitusten aalto Suomessa voidaan nähdä ensi vuonna. Tämä johtuu siitä, että vetytalouden sääntely EU:ssa on osin vielä työn alla. Kun sääntely saadaan kuntoon, yritysten on helpompi tehdä investointilaskelmat.

”Ensi vuosi tulee olemaan merkittävä”, Ervasti arvioi.

Vihreä vety on tällä hetkellä energia-alan kuumin keskustelunaihe. Termillä tarkoitetaan vetyä, joka valmistetaan vedestä sähkön avulla hajottamalla vesimolekyyli hapeksi ja vedyksi elektrolyysilla. Kun käytetty sähkö on päästötöntä, prosessi ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä.

Vihreän vedyn toivotaan ratkaisevan monen alan päästöongelmat. Teollisuudessa se voi korvata fossiilisista lähteistä tuotetun vedyn. Suomessa suurin vedyn käyttäjä on Nesteen jalostamo Porvoossa. Neste suunnittelee omaa vihreän vedyn tuotantolaitosta, samoin metsäyhtiö UPM.

Lisäksi vedystä toivotaan päästöongelman ratkaisua muun muassa raskaaseen liikenteeseen, missä sähköistäminen on vaikeaa. Tähän markkinaan tähtää moni Suomessa vireillä oleva hanke.

Muun muassa Ren-Gas, St1 ja Vantaan Energia suunnittelevat laitoksia, joissa vihreästä vedystä jalostetaan edelleen synteettistä polttoainetta, esimerkiksi metaania tai metanolia, yhdistämällä vetyyn hiilidioksidia, joka on napattu talteen energiantuotannosta tai teollisuudesta.

Joissain visioissa vety toimii myös energiasektorilla energiavarastona ja säätövoimana. Vaasassa energiayhtiö EPV suunnittelee investointia tällä idealla.

Vetyteollisuus on nyt käännekohdassa, jossa abstraktit visiot alkavat muuttua investointipäätöksiksi. Elinkeinoelämän keskusliiton Janne Peljo arvelee tämän johtuvan siitä, että markkinat uskovat nyt siihen, että vihreälle vedylle on käyttökohteita. Siihen ohjaavat päästövähennystavoitteet ja erilaiset valtioiden asettamat tavoitteet vedyn tuotannolle.

Hankkeita on myös vauhditettu isoilla valtion tuilla. EU:n tavoitteena on vauhdittaa elpymispaketilla puhtaan vedyn investointeja niin, että vuosikymmenen loppuun mennessä EU:ssa tuotetaan 10 miljoonaa tonnia vihreää vetyä vuodessa.

Vantaan Energian ja St1:n hankkeet saivat lokakuussa elpymispaketista yhteensä noin 65 miljoonaa euroa tukea. P2X:n Harjavallan-hanke sai 26 miljoonan euron investointituen. P2X:n toimitusjohtaja Herkko Plit sanoo, että tuen merkitys yhtiön investointipäätöksessä oli ”hyvinkin tärkeä”.

”Alkuvaiheessa ei ole näköpiirissä, että hankkeita rakennetaan ilman tukia”, Plit sanoo.

Toistaiseksi vihreä vety on huomattavasti fossiilista vetyä kalliimpaa, mutta energiakriisi voi kääntää tilannetta vihreän vedyn eduksi, uskoo Ervasti. Suurin osa fossiilisesta vedystä tuotetaan maakaasusta, jonka hinta on noussut ja jonka saatavuuteen liittyy isoja epävarmuuksia.

Suomi lähti globaaliin vetybuumiin jälkijunassa, mutta on nyt kuronut takamatkaa kiinni, asiantuntijat sanovat. Kuitenkin esimerkiksi Tanska ja Ruotsi ovat onnistuneet vetyinvestointien houkuttelussa huomattavasti Suomea paremmin, toteaa konsulttiyhtiö Rystad Energy. Uutiset tältä vuodelta kertovat, että myös kansainväliset sijoittajat ovat löytäneet Suomen.

”Suomi on yksi Euroopan houkuttelevimmista paikoista vetyinvestoinneille”, Peljo sanoo.

Vetovoimatekijä numero yksi on puhdas energiantuotanto ja valtava tuulivoimapotentiaali. Elektrolyysi kuluttaa paljon sähköä, ja vihreän leiman saaminen vedylle edellyttää, että sähkön on oltava päästötöntä. Ervastin mukaan noin 70 prosenttia vetyhankkeiden kustannuksista tulee sähkön hankinnasta, joten edullisen sähkön saatavuus on investointien tärkein edellytys.

Suomessa on tarjolla paljon myös puhdasta vettä sekä bioperäistä hiilidioksidia. Hiilidioksidi on keskeinen raaka-aine synteettisten polttoaineiden valmistuksessa, ja Peljon mukaan on kilpailuvaltti, jos hiilidioksidi ei ole peräisin fossiilisten polttamisesta.

”Sillä on merkittävä arvo, että hiilidioksidin lähde on bioperäistä. Suomessa on paljon paikkoja, joissa voidaan ottaa mittavasti talteen biopohjaista hiilidioksidia.”

Yksi vetovoimatekijä on myös Suomen kattava kaukolämpöverkko. Elektrolyysi tuottaa suuret määrät hukkalämpöä, joten hankkeen kannattavuutta parantaa, jos lämpö saadaan hyötykäyttöön. Lähes poikkeuksetta vireillä olevat vetylaitokset sijaitsevatkin paikoissa, joissa hukkalämpö voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon.

Peljon mukaan myös Suomen ilmastopolitiikka antaa ulkomaisille sijoittajille näkymän siitä, että puhtaille investoinneille on kysyntää. Tästä syystä EK toivoo, että Suomeen luotaisiin myös kansallinen vetystrategia, jollainen on monella muulla EU-maalla.

”Me olemme peräänkuuluttaneet vahvaa ja uskottavaa vetystrategiaa, joka toisi Suomen kansainvälisten sijoittajien huomion kohteeksi.”

Lue lisää: P2X Solutions näkee vihreän vety­laitoksensa ympäristö­vaikutukset suotuisina: se vähentäisi Harjavallan ilmasto­päästöjä

Lue lisää: Nyt se on varmaa: Vihreän vedyn tuotantolaitos sijoitetaan Harjavaltaan – taustalla myös porilainen pörssiyritys

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut