Suomen Pankki ennustaa talouden vajoavan taantumaan – pahimmillaan talous supistuu ensi vuonna 3,6 prosenttia

Perusennusteen mukaan talous supistuu ensi vuonna 0,5 prosenttia, mutta pahimmassa tapauksessa 3,6 prosenttia.

Ennustepäällikkö Meri Obstbaum Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa perjantaina.

16.12.2022 13:48

Suomen talous vajoaa ensi vuonna lievään taantumaan energiakriisin ja elinkustannusten nopean kallistumisen takia, ennustaa Suomen Pankki.

Perjantaina julkaistun uuden ennusteen mukaan elintasoa mittaava bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia ensi vuonna, mutta kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2024 ja 1,5 prosenttia vuonna 2025.

”Nopea inflaatio ja heikentyvä ostovoima leikkaavat yksityistä kulutusta lähivuosina. Heikentyvä ostovoima ja nopeasta inflaatiosta seuraava korkojen nousu osuvat etenkin velkaantuneisiin kotitalouksiin, jotka voivat joutua supistamaan kulutustaan selvästi”, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Nopea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa sekä kuluttajien ja yritysten luottamusta talouteen. Suuren taloudellisen epävarmuuden, heikkojen talousnäkymien ja rahoituksen kallistumisen vuoksi yritykset ovat varovaisia investointipäätöksissään, Suomen Pankki arvioi.

Perusennusteen lisäksi Suomen Pankki on laatinut vaihtoehtoiset laskelmat siltä varalta, että Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia energiakriisi kärjistyy oletettua enemmän ja tuotantoa joudutaan euroalueella supistamaan arvioitua voimakkaammin.

Pahimmassa tapauksessa Suomen talous supistuisi 3,6 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2024, mutta kasvaisi 4,1 prosenttia vuonna 2025. Toiseksi pahimmassa laskelmassa talous supistui 1,6 prosenttia ensi vuonna ja 0,8 prosenttia vuonna 2024, mutta kasvaisi 1,9 prosenttia vuonna 2025.

Perusennusteen mukaan myönteisenä voi pitää siitä, että raaka-aine- ja komponenttipula sekä kansainvälisen rahtiliikenteen häiriöt helpottuvat vähitellen. Suomen Pankki arvioi inflaation hidastuvan ensi vuonna viiteen prosenttiin ja vuosina 2024–2025 inflaatio asettuu kahden prosentin tuntumaan.

”Kun inflaatio hidastuu, kotitalouksien ostovoima kohenee ja taloudellinen epävarmuus väistyy. Se tuo vauhtia kulutukseen ja parantaa talouden kasvuedellytyksiä”, Obstbaum sanoi.

Talouskasvun pysähtyminen ja yritysten heikentyneet työllisyysodotukset heikentävät luonnollisesti myös työmarkkinoita.

Suomen Pankin mukaan hyvä työllisyys ja koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa kertyneet säästöt ovat toistaiseksi tukeneet kotitalouksien asemaa.

Etenkin palvelualojen yritykset ovat palkanneet paljon uutta työvoimaa. Monella toimialalla yritykset kärsivät ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, joten ne haluavat myös pitää kiinni työntekijöistään.

Työllisyyden kasvu kuitenkin hidastuu, ja työttömyysaste nousee väliaikaisesti. Samalla työvoimapula hieman helpottaa suhdanneherkillä toimialoilla.

Suomen Pankki ennustaa työttömyysasteen kohoavan 7,4 prosenttiin ensi vuonna, mutta laskevan 7,2 prosenttiin vuonna 2024 ja 7,1 prosenttiin vuonna 2025. Tänä vuonna työttömyysaste supistuu ennusteen mukaan 6,9 prosenttiin.

Työllisyysasteen Suomen Pankki arvioi olevan 73,7 prosenttia tänä vuonna, 73,6 prosenttia ensi vuonna, 73,8 prosenttia vuonna 2024 ja 74,1 prosenttia vuonna 2025.

Huolissaan Suomen Pankki on julkisen talouden velkaantumisesta, koska menot pysyvät tuloja suurempina tulevina vuosina. Väestön vanheneminen lisää hoito- ja hoivakuluja ja valtionvelan korkomenot kasvavat.

Ennusteen perusteella julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa huomattavasti vuodesta 2024 alkaen ja päätyy lähelle 75:tä prosenttia vuoden 2025 lopulla.

Suomen Pankin mukaan julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää merkittäviä menoleikkauksia ja veronkirityksiä tulevina vaalikausina.

Pääjohtaja Olli Rehn painotti, että toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomen julkisen talouden velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti jo 14 vuoden ajan.

”Olemme nyt Suomessa tilanteessa, jossa talouspolitiikassa joudutaan keskittymään samanaikaisesti sekä lyhyen aikavälin inflaatio-ongelmaan että pitkän aikavälin rakenteellisiin ongelmiin.”

Tehokkain tapa tasapainottaa julkista taloutta olisi Suomen Pankin mukaan yhdistelmä talouskasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia sekä julkisen talouden sopeutusta.

Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia tulee vahvistaa panostamalla koulutukseen, tukemalla uusien innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä sekä parantamalla työperäisen ja koulutusperäisen maahanmuuton edellytyksiä.

”Julkisen velan kasvu on syytä pysäyttää lähivuosina, jotta tulevissakin kriiseissä ja tulevilla sukupolvilla olisi riittävästi liikkumavaraa.”

Suomen Pankki arvioi kestävyysvajeen olevan on noin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kestävyysvaje kertoo sen, kuinka paljon julkisen talouden menoja pitäisi karsia tai verotusta kiristää, jotta tulot riittäisivät kattamaan menot tulevaisuudessa.

Pääjohtaja Rehn korosti myös, että elvyttävä finanssipolitiikkaa ei tue Euroopan keskuspankin tavoitetta saada inflaatio hidastumaan kahteen prosenttiin.

”Inflaatiotavoitteen saavuttamista tukee se, jos finanssipolitiikassa pidättäydytään kokonaiskysyntää kasvattavista toimista. Lähitulevaisuus on epävarma, mutta tarjontatekijöiden rajoittaessa talouden aktiviteettia elvyttävä finanssipolitiikka ei tue talouskasvua eikä työllisyyttä, vaan johtaa pikemminkin hinta- ja kustannustason nousuun”, Rehn sanoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut