Black Fridayn valheellisia ale-hintoja aletaan suitsia lailla – ”Olen hämmästynyt, jos kaupat eivät yrittäisi skarpata”

Verkon hintavertailupalvelun selvityksessä jopa 11 prosenttia tämän vuoden Black Friday -tarjouksista paljastui ”valealennuksiksi”. Kilpailu- ja kuluttaja­viraston asiantuntijan mukaan alennuksilla huijaaminen ei ole uusi asia.

Black Friday -kylttejä Forumin kauppakeskuksessa Helsingissä.

24.11. 19:39

Sänkyjä 70 prosentin ja kenkiä 50 prosentin alennuksella – pitäisikö ostaa, kun halvalla saa?

Suuri alennusmyyntipäivä Black Friday vyöryttää perjantaina 25. marraskuuta valtavia alennuksia elektroniikan, huonekalujen, vaatteiden, kosmetiikan ja ihan minkä tahansa tuotteiden myyntiin. Monissa kaupoissa kampanja on kestänyt jo viikon tai jopa kuukauden.

Mutta ovatko alennukset todellisia vai kikkailtuja?

Hintaopas-palvelun tekemässä selvityksessä jopa 11 prosenttia tämän vuoden Black Friday -tarjouksista paljastui valealennuksiksi. Hintaa oli nostettu ennen Black Weekin alkua ja laskettu uudelleen Black Weekin ajaksi. Black Weekillä tarkoitetaan sitä viikkoa, jolla Black Friday on.

Vertailun data kerättiin lokakuun alun ja alennusviikon tiistain välillä, jolloin suuri osa alennuksista oli jo käynnissä.

”Tämä tarkoittaa, että kaupat haluavat mainostaa suurempia alennuksia kuin mitä ne oikeasti tarjoavat”, sanoo Hintaopas-sivuston Suomen maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että tuotteen voi saada muulloin samaan hintaan tai jopa edullisemmin.

”Vaikka kyseessä on kokonaisuudessaan vuoden halvin ostospäivä, tällä hetkellä peräti 18 prosenttia tuotteista myydään keskimääräisesti kalliimmalla hinnalla kuin viimeisen kuukauden aikana”, Matinvesi-Bassett kertoo.

Hintaopas seuraa jatkuvasti yli 800 000 tuotteen verkko­kauppa­hintoja.

Eniten olivat ensin nousseet ja sitten laskeneet työkalujen hinnat, joiden kohdalla 22 prosenttia tuotteiden hinnoista oli muuttunut. Seuraavaksi eniten hinnat olivat nousseet ja laskeneet jalkineiden, näyttöjen ja kellojen kohdalla.

”Alennuksilla huijaaminen ei ole uusi juttu”, vahvistaa Kilpailu- ja kuluttaja­viraston johtava asiantuntija Mika Hakamäki. Hän muistuttaa, että kampanjointi ei ole kiellettyä.

”Osa alennus­prosenteista on kuitenkin kuplia”, hän toteaa.

Niiden puhkaisemiseen tähtää ensi vuoden alussa voimaan tuleva kuluttaja­suojalain muutos.

Vuoden alusta alkaen kauppiaiden pitää alennuskampanjan yhteydessä ilmoittaa myös alin hinta, jolla tuotetta on myyty edeltävän 30 päivän aikana.

”Uusi laki tulee tarpeeseen. Se tekee markkinoinnista läpinäkyvämpää”, Hakamäki sanoo.

Lain muutoksella pyritään hänen mukaansa kitkemään sellaista alennus­kikkailua, jolla tuotteen hinta nostetaan hetkeksi ylös, jotta alennus­prosentti saadaan näyttämään mahdollisimman suurelta. Taustalla on EU-direktiivi, joka on jo voimassa useissa muissa EU-maissa.

Uusi laki ei koske ainoastaan Black Fridayta, vaan kaikkia muitakin alekampanjoita.

”Olen hämmästynyt, jos elinkeinon­harjoittajat eivät tämän jälkeen yrittäisi skarpata. He tietävät kyllä, millaista haittaa maineelle on siitä, jos jää kiinni keinotekoisesta hintojen nostamisesta ennen alennus­myyntiä”, Hakamäki sanoo.

Hakamäki muistuttaa, että kaikki Black Friday -markkinointi ei ole totuuden vastaista.

”Black Friday voi olla järkevä tapa hankkia vaikkapa televisio, läppäri, pelikonsoli tai puhelin, jos sellaista tarvitsee”, hän toteaa.

Hänen vinkkinsä virheostosten välttämiseksi on harkinta. Ensin kannattaa miettiä, mitä oikeasti tarvitsee.

”Jos sitten on päättänyt ostaa vaikkapa pelikonsolin joululahjaksi, kannattaa seurata jonkin aikaa keskeisten kauppojen hintoja. Kun on saanut käsityksen hintatasosta, pystyy arvioimaan, onko kampanjahinta oikeasti normaalia halvempi”, hän sanoo.

Hakamäki on tehnyt havainnon, että esimerkiksi huonekalu­kaupassa hinnat ovat usein alimmillaan lokakuun lopulla, kun kesän kampanjoista on kulunut aikaa ja toisaalta jouluun on vielä matkaa.

”Mikään tieteellinen tutkimus tämä ei ole”, hän lisää.

Hintaoppaan selvityksen perusteella Black Friday on kokonaisuudessaan vuoden halvin ostopäivä.

Suomalaiset aikovat sen mukaan käyttää tänä vuonna Black Friday -ostoksiinsa keskimäärin 240 euroa, mikä on 8 euroa enemmän kuin viime vuonna.

Kuluttajat odottavat Black Fridaylta keskimäärin 25 prosentin suuruisia alennuksia.

Se on kuitenkin Matinvesi-Bassettin mukaan hyvin optimistinen odotus, sillä selvityksen mukaan viime vuoden Black Fridayna hinnat laskivat keskimäärin 5,08 prosenttia.

S-Pankki kertoo puolestaan, että viime vuoden Black Friday näkyi S-Pankin korttimaksuissa selvästi.

Viime vuoden Black Fridayna S-Etukortti Visojen luottopuolella ostoksia maksettiin lähes kaksinkertaisesti muihin vuoden 2021 perjantaipäiviin verrattuna.

Suosituimpia tuotteita vuoden 2021 Black Fridayna olivat S-Pankin mukaan kodinkoneet ja elektroniikka, joita ostettiin euroissa mitattuna lähes kuusinkertaisesti vuoden 2021 muihin perjantaihin verrattuna. Vaatekaupoissa, urheiluväline­liikkeissä ja huonekalu-, sisustus- ja remontointi­liikkeissä luottokorttia käytettiin kolme kertaa niin paljon kuin tavallisena perjantaina.

Konsulttitalo Simon-Kucher & Partners on tuoreen tutkimuksensa perusteella havainnut, että suuri osa suomalaisista on tänä vuonna entistä varovaisempia rahan käytössään: 41 prosenttia suomalaisista on tänä vuonna käyttänyt vähemmän rahaa suosittujen alennuspäivien aikaan.

Kuluttajasuojalain muutoksen vaikutuksista kertoi ensin Yle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut