Kristiinankaupunkiin suunnitteilla 450 miljoonan euron vetylaitos

CPC Finland suunnittelee rakentavansa 450 miljoonalla eurolla vetylaitoksen Kristiinankaupungin Karhusaareen. Yhtiö suunnittelee tuottavansa itse 80 prosenttia laitoksen käyttämästä sähköstä.

CPC Finland aikoo käyttää suunnitteilla olevassa vetylaitoksessaan omien tuulivoimaloidensa tuottamaa sähköä.

3.11. 20:16

Kristiinankaupungin Karhusaareen on suunnitteilla suuri 200 megawatin vetylaitos. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Tuotantolaitosta Karhusaareen suunnittelevat suomalainen CPC Finland ja saksalainen Prime Capital yhteisyritys Koppö Energia oy:n kautta.

CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast kertoo, että vetylaitoksen lupaprosessi on jo meneillään. Ennen laitoksen rakentamista yhtiö tarvitsee muun muassa kaavamuutoksen, ympäristövaikutuksien arvioinnin eli yvan, ympäristöluvan ja kemikaaliluvan. Vesilupa alueella on jo.

Lopullista investointipäätöstä laitoksesta ei olla vielä tehty, mutta Trast kertoo, että vuokra- ja yhtiösopimus Karhusaaren alueesta ollaan tekemässä luultavasti vielä torstain aikana.

”Odotan lupaprosessien kestävän noin vuodesta puoleentoista vuoteen. Sen jälkeen pystytään tekemään investointipäätös”, Trast kertoo.

Mikäli Trastin arvioima aikataulu pitää kutinsa, voisivat vetylaitoksen rakennustyöt alkaa vuoden 2024 loppupuoliskolla. Hän arvioi, että tehtaan rakentaminen tulee kestämään noin vuoden.

”Oletamme, että pääsisimme tuotantoon vuoden 2025 lopussa.”

Laitoksessa tuotetusta vedystä on tarkoitus valmistaa synteettistä metaania, jota käytetään pääosin raskaassa liikenteessä.

Laitosinvestoinnin arvon arvioidaan olevan kokonaisuudessaan noin 450 miljoonaa euroa ja laitoksen odotetaan työllistävän valmiina noin 30 henkilöä. Vetylaitoksen suunnitellaan olevan noin 400 metriä pitkä ja 150 metriä leveä.

Trastin mukaan suunnitteilla olevan laitoksen tuotannolle on jo nyt ostaja Saksassa. Yhtiön alkuperäisissä suunnitelmissa vetylaitoksen koko olisi ollut 100 megawattia, mutta suunnittelun aikana koko kaksinkertaistui 200 megawattiin.

”Huomasimme tutkimuksissa, että oli huomattavasti kannattavampaa tehdä suurempi laitos."

Vedyn tuotanto kuluttaa paljon sähköä. Yhtiön suunnitelmana on, että noin 80 prosenttia laitoksen tarvitsemasta sähköstä tulisi sen omasta vihreästä energiantuotannosta, eli käytännössä tuulivoimasta, jota yhtiö on jo rakentanut ja rakentaa edelleen laitoksen lähialueille.

Oman tuulivoiman lisäksi Karhusaaressa yhtiötä houkuttelivat jo olemassa oleva hyvä sähköinfrastruktuuri, vesi-infrastruktuuri, teollisuuskaava sekä syväsatama.

”Se mahdollistaisi periaatteessa tuotteen viemisen sataman kautta esimerkiksi Eurooppaan. On vielä tutkimuksen alla, onko sataman käyttö taloudellisesti kannattavaa vai onko halvempaa viedä tuote Porin LNG-asemalle”, Trast sanoo.

Oman uusiutuvan energian myötä yhtiön tarkoituksena on tuottaa niin sanottua vihreää vetyä. Tuulivoima on energiamuotona epätasaista, sillä kunkin päivän tuuliolosuhteet vaikuttavat suoraan tuotetun energian määrään.

Joudutaanko siis vetylaitoksen toimintaa säätelemään päivittäin tuuliolosuhteiden mukaan?

”EU:ssakin on vielä vähän auki, mikä on vihreää vetyä. Tällä hetkellä neuvotellaan siitä, pitääkö vihreän sähkön ja vetytuotannon profiilien täsmätä yhteen tunti tunnilta vai esimerkiksi vuosineljännes vuosineljännekseltä. Asia selvenee todennäköisesti alkuvuodesta 2023”, Trast sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut