Bensiinin hinta voi nousta Suomessa öljynviejä­maiden päätöksen vuoksi

Markkinoilla on tällä hetkellä hyvin paljon epävarmuutta, eikä ole selvää kuinka pysyvää raakaöljyn hintojen nousu on.

Suomessa polttoaineiden hinnat olivat korkeimmillaan alkukesästä. Sen jälkeen myös raakaöljyn hinnat ovat olleet laskussa.

8.10. 13:27

Öljynviejämaat Saudi-Arabian ja Venäjän johdolla päättivät tällä viikolla supistaa päivätuotantokiintiötään kahdella miljoonalla barrelilla.

Tuotannon rajoituksen tavoitteena oli pysäyttää hintojen lasku, koska öljymaat hyötyvät raakaöljyn korkeasta hinnasta. Pohjanmeren Brent-viitelaadun raakaöljyn hinta oli toukokuun lopussa liki 123 dollaria barrelilta, ja perjantai-iltana noin 98 dollaria barrelilta. Hinta oli samalla tasolla juuri Venäjän aloittaessa hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Maailmanmarkkinahinnat lähtivät nousemaan jo pari päivää ennen keskiviikkoista tuotantorajoituspäätöstä ja ovat sittemmin jatkaneet nousuaan. Vielä viikon alussa hinta oli alle 90 dollaria barrelilta.

Päätös tuotannon rajoituksesta voi näkyä myös Suomessa polttoaineiden hinnoissa.

”Kyllä se sielläkin varmasti näkyy, vaikka yhteys ei ole ollut aivan samanlainen kuin ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua”, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Polttoaineiden hinnoissa raakaöljyn kallistumisen huomaa erityisesti sitten, jos hinnat jatkavat nousuaan pidempään.

”Tarjonnan leikkaukset vähentävät hintojen laskupaineita tuottajamaiden näkökulmasta. En kuitenkaan odota mitään erityistä tai pidempiaikaista nousua”, Heiskanen sanoo.

Suomessa bensiinin ja dieselin hinnat ovat käyneet poikkeuksellisen korkealla tänä vuonna. Korkeimmillaan 95E10-bensiinin hinta oli kesäkuun puolivälissä keskimäärin 2,57 eurossa. Viime viikolla bensiini maksoi keskimäärin 2,03 euroa.

Tavallisestikin tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, mutta nyt markkinoilla on erityisen paljon epävarmuutta.

”Epävarmuutta on laajemminkin niin rahoitus- kuin hyödykemarkkinoilla ja siellä voi olla voimakkaita hintojen vaihtelua. Yksittäiset päiväliikkeet voivat olla suuria”, Heiskanen sanoo.

Tuotannon muutosten lisäksi öljyn hintaan vaikuttaa luonnollisesti kysyntä. Talouden ennustetaan etenevän kohti taantumaa niin Suomessa, koko Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Talouskasvun hidastumisen pitäisi näkyä öljyn kysynnän vähentymisenä, mikä laskisi myös hintoja.

Tämän vuoksi on vaikea arvioida, miten voimakkaasti hinnat tulevat nousemaan ja miten ne heijastuisivat bensapumpuille Suomeen.

Raakaöljybisnes on mitä suurimmassa määrin myös politiikkaa, mikä on korostunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa. Länsimaat yrittävät eristää Venäjää maailmantaloudesta, jotta sen sotakassa hupenisi. Venäjän talous nojaa energiatuotteiden vientiin, joten länsi pyrkii ravistelemaan itsensä irti venäläisestä energiasta.

Yhdysvallat arvosteli tuotantorajoituksesta päättäneen öljynviejämaiden järjestön Opecin laajennettua ryhmää Venäjän kanssa veljeilystä. Lisäksi maan hallinto kommentoi tuotantorajoituksen olevan tarpeeton ja perusteeton.

Yhdysvaltojen hallinto on viestinyt, ettei maa sulje pois mitään keinoja vastatessaan tuotantorajoitukseen. Presidentti Joe Bidenin talousneuvonantaja Brian Reese kertoi Yhdysvaltojen harkitsevan esimerkiksi öljyn vapauttamista markkinoille strategisista öljyn varmuusvarastoistaan.

Reese ei sulkenut pois myöskään bensan tai muiden öljyjalosteiden vientikieltoja tai rajoituksia. Myös Yhdysvalloissa polttoaineiden hinnat olivat aiemmin tänä vuonna kovassa nousussa, ja viennin rajoittaminen voisi laskea hintoja kotimaassa.

Eurooppa ostaa merkittäviä määriä Yhdysvaltain öljyjalosteita, ja irtautumisessa Venäjän energiasta vaihtoehtoiset tuontikanavat ovat tärkeitä.

”En näkisi, että Yhdysvaltojen intressissä olisi se, että Euroopassa energia kallistuu”, OP:n Heiskanen sanoo.

Kuluttajahintojen nousu on tänä vuonna kiihtynyt historiallisesti. Energian kallistuminen on yksi keskeisistä inflaation kiihdyttäjistä euroalueella, jossa inflaatio kiihtyi jo 10 prosenttiin syyskuussa. Euroopan keskuspankki (EKP) pyrkii taltuttamaan inflaatiota kiristämällä rahoitusoloja ja nostamalla korkoja. Se aiheuttaa vaikeuksia niin yksityishenkilöille kuin yrittäjille, kun velanhoidon kustannukset nousevat.

Voiko öljymaiden tuotantorajoitus kiihdyttää inflaatiota ja hankaloittaa keskuspankin tavoitetta saavuttaa kahden prosentin inflaatiovauhti?

”En näe, että rajoituspäätös olisi siinä suhteessa merkittävässä osassa. Keskuspankkien pitää tarkastella kokonaistilannetta ja pohjainflaatiota. Siinä mielessä tämän merkitys on todennäköisesti pienehkö”, Heiskanen sanoo.

EKP:lta odotetaan useita koronnostoja vielä tänä vuonna. Talouden ajautuminen taantumaan hillitsisi todennäköisesti inflaatiota ja sitä kautta keskuspankki voisi lopettaa koronnostot.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut