Fortumin seikkailussa on ainekset Suomen taloushistorian suurimpaan tappioon: ”Siinä oli pitkään kuoleman syleilyä”

Professori Peter Lundin mukaan Fortumin Uniper-tappiot olisivat voineet teoriassa olla jopa lähes 15 miljardia euroa.

Pieleen meni, myönsi Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo keskiviikon tiedotustilaisuudessa.

21.9. 20:19

”Nyt jälkeenpäin voi todeta, että aina emme ole onnistuneet. Varsinkin Venäjän ja Uniperin suhteen pieleen meni.”

Näin totesi Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo keskiviikkona tiedotustilaisuuden aluksi. Yritys oli aiemmin aamulla tiedottanut, että Saksan valtio ostaa Fortumin Uniper-osakkeet 500 miljoonalla eurolla. Fortum on sijoittanut osakkeisiin yli seitsemän miljardia euroa.

Osapuolet ovat samalla sopineet, että mikäli Uniper aikoo myydä vesivoima- ja ydinvoimaliiketoimintansa Ruotsissa, Fortumilla on ensisijainen oikeus tehdä niistä ostotarjous vuoden 2026 loppuun saakka.

Professori Peter Lundin arvion mukaan Fortumin lopulliset tappiot Uniper-sotkussa voivat kasvaa Suomen taloushistorian suurimmiksi.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori, energia-asiantuntija Peter Lund kommentoi tuoreeltaan Aamulehdelle, että Uniperistä irti pääseminen on olennainen tekijä Fortumin tulevaisuudelle.

”Siinä oli jo pitkään tällaista ’kuoleman syleilyä’, Uniperin ongelmat olivat hyvin vakavat ja ne pahenivat. On varmasti Fortumin kannalta paras uutinen, että nyt päästään Uniperistä eroon.”

Lundin mukaan Fortumin Uniper-tappiot olisivat voineet teoriassa olla jopa lähes 15 miljardia euroa. Kun huomioidaan Fortumin Uniperilta saamat 900 miljoonan euron osingot, tappioksi jää lähes kuusi miljardia euroa. Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio, jonka osuus tästä on noin puolet.

”Fortum tavallaan saa takaisin kahdeksan miljardia euroa, jotka on annettu lainoina ja takauksina Uniperille. Sen lisäksi osakepääomaan sijoitetusta rahasta, joka oli noin 7 miljardia, saadaan puoli miljardia takaisin.”

Lundin mukaan sopimusta voidaan pitää hyvänä saavutuksena vaikeassa tilanteessa.

”Ei tästä parempaa olisi enää tullut. Tässä on pelastettu se, mitä voidaan, ja päästään kuitenkin suhteelliseen nopeaan ratkaisuun.”

Hälytyskellojen olisi kuulunut soida

Lundin mukaan Fortumin Uniper-taipaleeseen liittyy useita tapahtumia, jolloin hälytyskellojen olisi kuulunut soida. Krimin kriisi vuonna 2014, jo vuosia ennen Fortumin Uniper-kauppaa, herätti monet yritykset.

”Monet yritykset olivat tosi varovaisia Venäjän suhteen ja vetäytyivät sieltä pois. Uniper oli Venäjän kaasun suurin välittäjä Eurooppaan. Ne riskit olisi pitänyt arvioida.”

Iso kysymys Lundin mukaan on jo se, miksi Fortum ylipäänsä teki Uniper-kaupat vuonna 2017. Uniperilla fossiiliset polttoaineet olivat isossa roolissa, ja saksalaiset energiajätit olivat jo arvioineet sen laskevaksi alueeksi.

”Ne olivat jo menneisyyden asioita, joihin ne eivät halunneet enää lähteä mukaan. Yleisesti oli tiedossa, että Uniper on valtava riskiyritys.”

Viimeinen käännekohta oli Lundin mukaan viime vuoden marraskuu, jolloin Venäjä alkoi teknisiin syihin vedoten rajoittamaan kaasun tuontia Eurooppaan.

”Siinä vaiheessa olisi pitänyt ymmärtää, että poliittinen tilanne oli eskaloitumassa. Helmikuussa tapahtui Venäjän invaasio Ukrainaan, silloin rupesi olemaan jo liian myöhäistä.”

”Strategiamme ei ollut sodankestävä”

Toimitusjohtaja Rauramo selitti keskiviikkona vuoden 2017 tilannetta Uniper-kauppojen syntymisen aikaan. Pohjoismaissa oli matalat sähkönhinnat, ja Fortum halusi vähentää riippuvuutta pohjoismaiden hinnoista. Vaikka kaasu ja hiili ovat fossiilisia polttoaineita, joista piti päästä irti, Uniper tarjoisi mahdollisuuden kasvaa Euroopassa.

Viime vuoteen asti strategiset valinnat näyttivät tuottavan tulosta. Viime vuonna Fortum teki vertailukelpoista käyttökatetta 3,8 miljardia euroa ja vertailukelpoista liikevoittoa ennätykselliset 2,5 miljardia euroa. Rauramon mukaan kaikki osa-alueet toimivat hyvin. Uniper toi tuloksesta puolet, ja siitä puolikkaasta kaasuliiketoiminta toi suuren osan. Tilanne muuttui keväällä Venäjän hyökkäyksen jälkeen, kun se alkoi käyttämään energiaa aseena.

”Venäjä ja Neuvostoliitto olivat toimittanut kaasua Eurooppaan 50 vuotta jokaisen megawattitunnin mitä oli ostettu ja tilattu. Strategiamme ei ollut sodankestävä.”

Toimitusjohtaja Markus Rauramo Fortumin tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 21. syyskuuta.

Taloushistorian suurin tappio

Ennen tätä vuotta Fortumin liiketoiminta on ollut tuottavaa, ja omistajat ovat saaneet vuositasolla noin miljardin osingot. Puolet osingoista on mennyt valtiolle. Mutkia suoristaen Fortumin kuuden miljardin euron Uniper-seikkailu söi siis Suomen valtiolta ja osakkeenomistajilta noin kuuden vuoden osingot.

”Kolme miljardia euroa on suurin piirtein kolmen vuoden sote-uudistuksen vaje. Valtionomistajuuden kannalta yksi läksy on terävöittää sitä, missä valtion kannattaa ja pitää olla mukana näin merkittävällä omistuksella”, Peter Lund sanoo.

Fortumin toimitusjohtajan Markus Rauramon mukaan Fortum keskittyy nyt kolmeen asiaan: Uniper-sopimus hoidetaan loppuun, yhtiö poistuu Venäjältä ja varmistetaan, että yhtiöllä on hyvä likviditeetti.

Rauramon mukaan neuvottelut Venäjän liiketoiminnan myynnistä ovat käynnissä, ja ostajakandidaatteja on pieni joukko. Jos sopimukseen päästään, kaupan toteutuminen vaatii vielä Venäjän hallinnon hyväksynnän.

Fortumin arvoksi Venäjällä on arvioitu 5,5 miljardia euroa. Jos ja kun Venäjän toimintojen kaupasta tulee vielä lisätappioita Fortumille, puhutaan Lundin mukaan yhdestä Suomen taloushistorian suurimmista tappioista.

”Jos ne lasketaan yhteen, niin varmasti ollaan kärkisija saamassa valitettavasta listasta. Puhutaan Suomen mittakaavassa hyvin suurista rahoista.”

Mikä?

Fortumin Uniper-omistus

Fortum kertoi vuoden 2017 keväällä neuvottelevansa 47 prosentin osuuden ostamisesta Uniperista.

E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen tammikuussa 2018. Tätä ennen Uniper varoitti Fortumin osakkeenomistajia kaupan riskeistä suomenkielisellä tiedotteella.

Fortum lisäsi vuosien varrella omistustaan Uniperista 78 prosenttiin ja Uniperista tuli sen tytäryhtiö.

Maaliskuussa 2021 Fortum vaihdatti Uniperin toimitusjohtajan ja talousjohtajan.

Uniperin taloustilanne alkoi murentua, kun viime vuoden lopulla Venäjä alkoi käyttää maakaasutoimitusten supistamista kiristyskeinona Eurooppaa kohtaan.

Tammikuussa 2022 Fortum myönsi Uniperille enintään kahdeksan miljardin rahoituksen markkinoiden heiluntaan varautumiseksi.

Fortum, Uniper ja Saksa sopivat vakautusjärjestelystä Saksan energiamarkkinoille olennaiselle kriisiyhtiölle heinäkuussa.

Syyskuun alussa Venäjä lopetti kaasutoimitukset Nord Stream -kaasuputken kautta kokonaan.

Fortum kertoi 20. syyskuuta päässeensä Saksan valtion kanssa sopuun Uniperin kansallistamisesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut