Euroopan keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa enemmän kuin koskaan ja varoittaa talouden hyytymisestä

Keskuspankki nostaa ohjauskorkoja 0,75 prosenttiyksikköä, mikä kasvattaa monien monien asuntovelallisten kotitalouksien lainanhoitokuluja.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoi rahapoliittisista päätöksistä torstaina Frankfurtissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

8.9. 16:58

Euroopan keskuspankki (EKP) ottaa käyttöön järeät keinot yrittäessään hillitä kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota.

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto päätti torstaina kiristää rahapolitiikkaa 0,75 prosenttiyksikköä. EKP ei ole koskaan aikaisemmin nostanut ohjauskorkoja yhtä paljon kerralla.

Neuvosto perustelee koronnostovauhdin nopeuttamista sillä, että inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän hintatavoitetta nopeampana vielä pitemmän aikaa.

Lisäksi neuvosto painottaa, että rahapolitiikka on yhä vahvasti elvyttävää ja korkotaso on saatava edistämään keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.

”EKP:n neuvosto odottaa joutuvansa nostamaan korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi”, lausunnossa todetaan.

Päätös tarkoittaa, että perusrahoitusoperaatioiden korko asetetaan 1,25 prosenttiin, liikepankkien talletuskorko 0,75 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 1,50 prosenttiin.

Rahapolitiikan kiristämisen keskuspankki aloitti heinäkuun lopussa, jolloin ohjauskorkoja nostettiin 0,50 prosenttiyksikköä. Tätä ennen rahapolitiikkaa kiristettiin viimeksi vuonna 2011.

Keskuspankki julkaisee myöhemmin torstaina myös uuden suhdanne-ennusteensa, jossa huomion kiinnittyy inflaation lisäksi talouskasvun näkymiin.

Rahapolitiikan kiristäminen hidastaa talouskasvua, sillä korkojen kohotessa yritysten investoinnit vähenevät ja kotitalouksien kulutus supistuu, koska pankeista ei saa lainaa yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin.

Korkojen kohoaminen lisää myös monien kotitalouksien asuntolainojen hoitokuluja.

Pääjohtaja Christine Lagarde kertoi lehdistötilaisuudessa, että uuden ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 3,1 prosenttia, 0,9 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna 2024.

Inflaatiovauhdin keskuspankin ekonomistit arvioivat kiihtyvän tänä vuonna keskimäärin 8,1 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna 5,5 prosenttiin ja 2,3 prosenttiin vuonna 2024.

”Erittäin korkeat energian hinnat vähentävät ihmisten palkkojen ostovoimaa. Vaikka tarjonnan pullonkaulat ovat helpottamassa, ne rajoittavat edelleen taloudellista toimintaa. Lisäksi epäsuotuisa geopoliittinen tilanne, erityisesti Venäjän perusteeton aggressio Ukrainaa kohtaan, rasittaa yritysten ja kuluttajien luottamusta”, pääjohtaja Lagarde sanoi.

EKP arvioi, että talouskasvu ”hyytyy” loppuvuonna ja ensi vuoden tammi–maaliskuussa talous ei kasva lainkaan. Kalliin energian takia muuhun kulutukseen jää vähemmän rahaa.

Inflaatiovauhti euroalueella on kiihtynyt voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäsi helmikuun lopussa Ukrainaan. Etenkin energian ja muiden raaka-aineiden sekä elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet tuntuvasti.

Elokuussa inflaatiovauhti euroalueella oli ennakkotietojen mukaan 9,1 prosenttia. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan sen pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Elokuussa energia kallistui elokuussa 38,3 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, jalostamattomat elintarvikkeet 10,9 prosenttia, teollisuustuotteet 5,0 prosenttia ja palvelut 3,8 prosenttia.

”Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, monilla toimialoilla on vaikeuksia vastata kysyntään taloudellisen toiminnan käynnistyttyä uudelleen, ja lisäksi ne kärsivät toimitushäiriöistä. Hinnannostopaineita alkaa olla kaikkialla taloudessa, eli inflaatio voi lyhyellä aikavälillä vielä nopeutua”, neuvosto arvioi.

Nopeasti kallistuvat kuluttajahinnat aiheuttavat ongelmia kotitalouksille, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Toisin sanoen rahan ostovoima heikkenee.

Eniten ripeä inflaatio aiheuttaa pulmia vähävaraisille kotitalouksille, joiden tuloista suuri osa menee arkiseen kulutukseen. Inflaation kiihtyminen on haitallista myös yrityksille ja sijoittajille.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut