Reijo Sanero, 83, sai tekstiviestillä uuden sähkö­tarjouksen – Hinta nostaisi vuosilaskun 12 000 euroon

Moni määräaikaisella sopimuksella sähköä ostanut sähkö­lämmittäjä on nyt kauhuissaan, kun vanha sopimus on umpeutumassa ja vaihtoehdot ovat vähissä.

Reijo ja Kaarina Sanero aikovat lämmittää vuonna 1974 rakentamaansa taloa mahdollisimman paljon varaavalla takalla ja ilmalämpöpumpulla. Tarjous kuusinkertaisesta sähkön hinnasta oli eläkeläis­pariskunnalle ikävä yllätys.

30.8. 21:00

Tekstiviesti tuli viikko sitten: ”Hei, Uusi määräaikainen sähkösopimuksesi Helenin kanssa helposti. Edullinen 24 kk määräaikainen sähkösopimus, päiväsähkö 32,22 c/kWh, yösähkö 25,23 c/kWh.”

Espoon Mankkaalla asuva Reijo Sanero ei ollut uskoa silmiään. Edullisuus oli tarjouksesta kaukana. Sanero lämmittää sähköllä sekä paritalon puolikasta että kesämökkiä. Sähköä on kulunut yhteensä noin 40 000 kilowattituntia vuodessa.

Nykyisessä sähkösopimuksessa hinta on vuorokaudenajasta riippuen 4,29–5,28 senttiä kilowattitunnilta.

Tähän verrattuna tarjottu hinta oli kuusinkertainen. Sillä hinnalla Sanerojen sähköenergialasku olisi yhteensä noin 12 000 euroa vuodessa. Sen lisäksi on maksettava vielä sähkön siirrosta.

”Olin luottanut siihen, että saisin sähköä aina kohtuulliseen hintaan. Eihän kukaan arvannut, että yhtäkkiä oltaisiin tällaisessa tilanteessa”, Sanero sanoo.

Helenin tekstiviestissä edulliseksi mainostama sähkösopimus järkytti Saneroita.

Pian 83 vuotta täyttävä Sanero on koulutukseltaan sähköalan diplomi-insinööri. Hän ei mennyt hurjista hinnoista neuvottomaksi, vaan alkoi välittömästi suunnitella, miten sähköä voisi säästää.

”Rakensimme tämän talon vuonna 1974 eli edellisen energiakriisin aikaan. Siksi ikkunat ovat kolminkertaiset ja takasta tehtiin varaava. Ensi talvena poltetaan siis paljon puuta, jota saamme mökiltä omasta metsästä. Viime talvena laitoimme myös ilma­lämpöpumpun”, Sanero sanoo.

Mökillä Sanero aikoo tyhjentää vesijohdon, jonka hän yleensä pitää sähkövastuksella sulana yli talven. Mökin sisälämpö myös lasketaan niin sanotuksi peruslämmöksi. Ihan kylmäksi mökkiä ei parane päästää, ettei kosteutta ala tiivistyä rakenteisiin.

”Sain sinne tilattua myös ilmalämpöpumpun, joka asennetaan vielä lokakuussa. Se riittää peruslämmön ylläpitämiseen. Kun olemme paikan päällä, voimme lämmittää tulisijoilla. Käyttöveden lämmitämme saunan padassa”, Sanero suunnittelee.

Reijo Sanero on koulutukseltaan sähköalan diplomi-insinööri, joten sähkönkäytön suunnittelu on tuttua asiaa. Hän oli 1960-luvulla vähän aikaa töissä Helsingin kaupungin sähkölaitoksella, joka on nykyisin Helen.

Helenin tarjouksen tultua Sanero tarkasti välittömästi myös muiden sähköyhtiöiden tarjoukset. Edullisempaa hintaa ei tahdo löytyä nyt mistään. Määräaikaisten tarjousten hinnat ovat nousseet samaa tahtia kuin sähkön johdannais­pörssin hinnat.

Vaihtoehtona Helenin tarjoamalle yli 30 sentin kilowattituntihinnalle on lähinnä sähköpörssin niin sanottu spot-hinta, joka vaihtelee tunneittain sähköpörssin markkinatilanteen mukaan.

Sanero aikoo harkita Helenin tarjousta hyväksymisen takarajaan asti. Pörssisähkön armoille heittäytyminenkin hirvittää.

”Hinnathan voivat huidella joulun aikaan vaikka 60 sentissä, ei sitä voi tietää. Mutta se kyllä kirpaisee, että määräaikaiseen hintaan pitää sitten sitoutua kahdeksi vuodeksi. Että sitä ei lasketa, vaikka sähkö miten halpenisi.”

Sähkön pörssihinta on ollut koko kesän ennätyksellisen kallista. Maanantaina edellisen viikon verollinen keskihinta oli jo 47 senttiä kilowattitunnilta. Ennen viime marraskuun loppua sähkö maksoi useiden vuosien ajan noin 3–6 senttiä kilowattitunnilta.

Rajun hinnan nousun takana on ennen kaikkea Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Vastauksena Euroopan asettamiin talouspakotteisiin Venäjä on leikannut maakaasun toimituksia Eurooppaan vain pieneen osaan normaalista.

Se on aiheuttanut energiapulan Keski-Euroopassa, mikä vetää hintoja ylös myös pohjolassa.

Kaarina Saneron mielestä energiaa olisi syytä käyttää ylipäätään säästeliäämmin. ”Esimerkiksi lämmintä vettä käytetään ihan turhan paljon, kun suihkussa käydään jopa kaksi kertaa päivässä. Monessa asiassa olisi hyvin varaa säästää.”

Suuret korotukset koskevat niin määräaikaisia sopimuksia kuin toistaiseksi voimassa olevia hintoja.

Myös sähköyhtiöiden asiakaspalvelu­kanavat ovat tukossa hädissään olevista asiakkaista. Sähköyhtiöiltä voi saada maksuaikaa talven energialaskuille, mutta siihen joustovara useimmiten loppuu.

Monet omakotiasujat erityisesti ruuhka-Suomen ulkopuolella ovat suhteellisen pienituloisia. Heille lämmityslaskun monin­kertaistuminen voi olla välitön taloudellinen katastrofi.

Helsinkiläinen Anniina Hyttinen kertoo Kokkolassa asuvista vanhemmistaan, joiden sähkön hinnan ilmoitettiin nousevan lokakuun alussa 46 senttiin kilowattitunnilta. Se tarkoittaisi eläkkeellä oleville vanhemmille noin 7 500 euron sähköenergialaskua vuodessa.

Tähän asti sähköön on kulunut heillä noin 1 200 euroa vuodessa.

”Vanhempani eivät ole edes olleet tietoisia tällaisesta riskistä, vaikka ovat korkeasti koulutettuja. Heidän sopimuksensa irtisanottiin heinäkuussa ja Kokkolan energia tarjosi tilalle neljännesvuosittain vaihtuvaa hintaa. Silloin hinnaksi kerrottiin 13 senttiä”, Hyttinen kertoo.

Silloin ei ollut mitään tietoa, että jo lokakuussa hinta nousisi 46 senttiin. Sähköyhtiön markkinointi oli Hyttisen mielestä epäselvää.

”Heinäkuussa tarjolla olisi ollut vielä muita vaihtoehtoja eli suhteellisen edullisia määräaikaisia sopimuksia. Nyt niitä ei enää ole.”

Nyt Kokkolassa pohditaan, pitäisikö kaupungin sähköyhtiön myydä oman kunnan asukkaille sähköä halvempaan hintaan. Seinäjoella on jo tehty vastaava päätös.

Espoolainen Reijo Sanero tuntuu olevan henkisesti valmistautunut ankaraan sähkötalveen. Eniten häntä harmittaa Helenin tarjouksen tyyli. Se, että annetaan vain kuusi päivää vastausaikaa ja kehutaan tarjousta edulliseksi, vaikka hinta nousee kuusinkertaiseksi.

”Siinä olisi minusta pitänyt kertoa, että hinta on tällä hetkellä tämä ja että se voi vielä muuttua. Eihän tätä tarjousta ole mikään pakko hyväksyä”, hän sanoo.

Saneron mielestä on ylipäätään virhe, että sähköyhtiöt toimivat markkinalogiikalla. Nykyhinnoittelu noudattaa sähkön markkinahintaa siitä riippumatta, mihin hintaan yhtiö itse sähköä tuottaa.

Sanerot tilasivat tyttären perheen kanssa vielä lavallisen poltettavia brikettejä talven varalle. ”Saatiin viimeinen lava”, Reijo Sanero sanoo.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin omistamalla Helenillä sähkön tuotanto ja myynti on eriytetty niin, että tuotantopuoli myy tuottamansa sähkön markkinoille. Myyntiosasto puolestaan ostaa sähköä markkinoilta kulloiseenkin markkinahintaan.

”Se vanha systeemi, että sähköyhtiöt myivät energiaa oman alueensa asukkaille kohtuulliseen hintaan, oli minusta hyvä.”

Siitä Sanerot ovat iloisia, että paritalon toisessa puolikkaassa asuvan tyttären perheellä sattuu olemaan ensi talven yli voimassa edullinen määräaikainen sähkösopimus.

Sähkösopimuksen laatu jakaakin nyt sattumanvaraisesti kuluttajia kahteen kastiin. Niitä, joilla on ennen viime talvea solmittu edullinen määräaikainen sähkösopimus, energiakriisi ei käytännössä juuri kosketa. Ainakaan toistaiseksi.

Muilla kuluttajilla on edessä sähkön hinnan raju kallistuminen. Kerrostaloasujilla sähköä kuluu yleensä niin vähän, ettei sähkölaskun kasvu kaada taloutta. Erityisesti sähköllä lämmittävillä omakotiasujilla kyse on toisaalta hyvin suurista summista.

Alla olevalla laskurilla voit laskea sähköenergialaskusi suuruuden. Energian lisäksi maksettavaksi tulee sähkön siirtolasku, johon energiakriisi ei vaikuta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut