Ostoskorittomuus ja kassojen liukuhihnattomuus olivat suomalaisille liikaa – ”Saksalaisille oli kova paikka myöntyä”, sanoo yli sata Lidliä avannut ex-toimitusjohtaja

Lidl Suomen entinen toimitusjohtaja Antti Tiitola oli hieman päälle kolmikymppinen, kun hän sai vedettäväkseen projektin uuden kauppaketjun tuomisesta Suomeen.

Kaarinaan avattiin vuonna 2002 yksi Suomen ensimmäisistä Lidl-myymälöistä. Lidl Suomen entinen toimitusjohtaja Antti Tiitola oli aikoinaan mukana myymälän avajaisissa. ”Kyseessä oli hyvä liikepaikka keskeisellä sijainnilla. Se, mikä poikkesi silloisesta standardikonseptista, oli rakennuksen tiiliverhoilu. Se oli erityisvaatimus silloin Kaarinassa”, Tiitola muistelee.

29.8. 21:00

”Suomessa ei taida olla ketään muuta, joka on avannut 130 ruokakauppaa. Saatan pitää jonkinlaista ennätystä”, sanoo hyväntuulinen Antti Tiitola.

Hän työskenteli Lidl Suomen toimitusjohtajana vuosina 2000–2010, ja toi saksalaisen kauppaketjun Suomeen. Nyt on tullut kuluneeksi 20 vuotta kymmenen ensimmäisen myymälän avaamisesta. Yksi näistä ensimmäisistä löytyy Turun kupeesta Kaarinasta.

Tiitola raottaa hieman, millaisesta ponnistuksesta Lidlien Suomeen tulossa oli kyse. Hän kuvailee urakkaa ainutlaatuiseksi ja rankaksi kokemukseksi.

”Olin 33-vuotias, kun sain projektin vedettäväkseni. Meillä oli nuori porukka. Olihan se jännittävää perustaa aivan nollasta Suomeen uusi kauppaketju. Piti etsiä liikepaikkoja, jakelukeskustontti ja henkilökuntaa. Lisäksi oli luotava organisaatio, määriteltävä valikoima ja saatava järjestelmät toimimaan.”

Ensimmäiset myymälät saatiin auki alle kahdessa vuodessa. Tiitola on edelleen hämmentynyt toiminnan nopeudesta.

”Aivan järjetöntä. Saattaa edelleen olla koko konsernin ennätys, että maatoiminnot laitettiin käyntiin alla kahdessa vuodessa.”

Antti Tiitola kuvattuna vuonna 2006 Koivukylän Lidlissä Vantaalla. Tuolloin hän työskenteli Lidl Suomen toimitusjohtajana.

Alkuaikoina Lidl-ruokakauppoja pidettiin Suomessa hieman outoina. Kassoilla ei ollut liukuhihnoja ja ostoskorit puuttuivat. Ihmetystä herätti myös niukka tiedotuslinja.

”Tiedotuslinja ei ollut suomalaisen organisaation valinta, vaan tuli annettuna tekijänä Saksasta. Siihen aikaan Lidl oli tiedottamisessa erittäin konservatiivinen. Suomen maajohdolle asetettiin samat vaatimukset, mikä oli jokseenkin kova paikka. Saimme myöhemmin hieman liberalisoitua tiedottamista”, Tiitola kertoo.

Hän arvelee Saksan-johdon tiukkaan linjaan voineen vaikuttaa sen, että uudesta tulokkaasta ei haluttu antaa liikaa tietoja kilpailijoille.

Myös liukuhihnattomat kassat ja ostoskorittomuus tulivat Tiitolan mukaan suoraan saksalaisesta konseptista. Näihinkin saatiin vuosien saatossa tehtyä muutoksia.

”Saksalaisille oli kova paikka myöntyä siihen, että Suomessa aidosti tarvitaan pitkät kassapöydät ja liukuhihnat. Kun hyväksyntä saatiin, uudet pöydät hankittiin nopeasti.”

Hämmennystä aiheutti alkuun myös Lidlin valikoima, jossa oli monia suomalaisille entuudestaan tuntemattomia tuotemerkkejä.

Tiitolan mukaan asiakkaita kuitenkin kuunneltiin tarkasti, ja valikoimaa muutettiin suomalaisten mieltymysten mukaisesti. Joitakin tuotteita tiputettiin valikoimista ja uusia otettiin tilalle.

”Meillä oli olettamuksia siitä, mikä voisi mennä kaupaksi ja mikä ei. Säätöä oli, että volyymit saatiin kohdalleen.”

Esimerkkejä hitti- tai hutituotteista Tiitola ei anna.

Parjausta saivat osakseen myös myymälärakennusten ulkonäkö. Alkuaikoina Lidlit näyttivät sisältä varastomaisilta, mutta Tiitolan mukaan myymälöiden koko ja parkkialueet saivat kiitosta.

”Kaikenlaista kommenttia siinä kuitenkin kuuli. Kaupunginarkkitehdit saattoivat sanoa, että myymälä näyttää vähän ladolta tai navetalta”, Tiitola sanoo.

Ensimmäiset Suomen Lidl-myymälät sijaitsivat Forssassa, Kemissä, Iisalmessa, Jyväskylässä, Kaarinassa, Kempeleessä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Pirkkalassa ja Äänekoskella.

Pääkaupunkiseudulla ei ollut alkuun myymälää ollenkaan.

”Mitä suurempi kaupunki ja keskeisempi paikka, sitä haastavampaa tontin saaminen on. Tiesimme, että lopulta saamme myymälöitä myös suuriin kaupunkeihin. Kehitys oli siinä mielessä luonnollista”, Tiitola sanoo.

Lidl-vuosista jäi hänelle hyvät muistot, mutta kymmenen vuotta sai riittää. Sittemmin Tiitola on työskennellyt esimerkiksi VR:llä ja Broman Groupilla. Nyt hän kertoo laittavansa pystyyn oman yrityksen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut