Tuntuuko, että taloudessa menee pelkästään huonosti? Tämän jutun luettuasi ajattelet toisin – Tässä 10 hyvää uutista, joista osa on yllättänyt asiantuntijatkin

Kuusi talousasiantuntijaa kertoo nyt, mikä kaikki taloudessa on hyvin.

Taloudesta riittää hyvää kerrottavaa: rakentaminen jatkuu vilkkaana, suomalaisia sijoittajia on kurssiheilahteluista huolimatta enemmän kuin koskaan ja uusiutuvat energianlähteet suojaavat Suomea. Jatkeen rakennuspäällikkö Jani Viitaharju (vas.) esitteli työmaata Tampereen Hervantajärvellä elokuussa. Nokian Renkaiden laatu- ja vastuullisuusjohtaja Teppo Huovila kertoi Nokian-logistiikkakeskuksen katolle asennettujen aurinkopaneelien hyödyistä kesäkuussa 2020.

23.8. 11:35

Inflaatio laukkaa, nollakorkojen aika on ohi ja kotitaloudet painivat ennätyskalliiden sähkölaskujen kanssa.

Otsikoiden synkkyydestä voisi päätellä, että taloudessa menee pelkästään huonosti. Näin ei kuitenkaan ole.

Kysyimme taloutta eri näkökulmista seuraavilta asiantuntijoilta, mitä hyvää he nostaisivat esiin taloudesta juuri nyt. Osa seikoista on yllättänyt asiantuntijatkin.

1. Taantuma jää maltilliseksi

Synkimmät skenaariot Suomen talouskehityksestä eivät näytä toteutuvan. OP-ryhmä julkisti maanantaina tuoreimman ennusteensa, jonka mukaan Suomen talouden kokonaisuus täyttää ensi vuonna lievän taantuman merkit. Taantuma on kuitenkin jäämässä maltilliseksi. ”Reilu vuoden pätkä mennään vaakalentoa”, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

OP-ryhmän ekonomistit ennustavat, että Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvaa tänä vuonna kaksi prosenttia. Ensi vuoden kasvu jää tuoreen ennusteen mukaan nollaan prosenttiin. Vuonna 2024 talous elpyy jo hieman, kun bkt:n odotetaan kasvavan 0,7 prosenttia.

Heiskanen sanoo, että hiipuvaan talouskehitykseen vaikuttavat nyt ostovoimaa heikentävä korkea inflaatio, energiakriisi, viennin lopahtaminen Venäjälle ja kiristyvä talouspolitiikka. Myöhempi talouskehitys riippuu muun muassa siitä, miten nopeasti inflaatiokehitys taittuu.

Heiskanen muistuttaa, että taantumat ovat osa normaalia talouden kiertokulkua. Maltillinen taantuma on pääekonomistin mukaan hyvin erilainen kuin koronapandemian, 1990-luvun laman tai finanssikriisin kaltainen kriisitilanne. ”Uutta vauhtia haetaan taantuman kautta.”

2. Ennätyksellisen moni sijoittaa

Suomalaisia sijoittajia on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Miljoonan osakkeenomistajan raja ylittyi keväällä, 31. maaliskuuta.

Pörssisäätiön ja Pörssitalon toimitusjohtaja Sari Lounasmeri iloitsee paitsi sijoittajien määrän kasvusta, myös siitä, että suomalaisten talousosaaminen näyttää parantuneen.

Vaikka pörssissä on nähty jyrkkiä liikkeitä suuntaan ja toiseen, suomalaisten sijoittajat ovat toimineet Lounasmeren mukaan kuin oppikirjoissa: pitkäjänteisesti ja rauhallisesti. ”Ihmiset eivät panikoidu.”

Sijoittajien kylmäpäisyys voi Lounasmeren mukaan kertoa siitä, että sijoittajat tuntevat oman taloutensa ja ovat ymmärtäneet sijoittamisen pitkäjänteisen luonteen ja riskit. ”Ei olla hakemassa pikavoittoja.”

3. Säästöt turvaavat

Hyvä uutinen on Lounasmeren mukaan sekin, että säästöt turvaavat suomalaisia epävarmuuden keskellä.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli Suomen Pankin mukaan yhteensä yli 113 miljardia euroa säästöjä kesäkuussa. ”Voi ajatella, että on varauduttu mahdollisiin huonoihin päiviin.”

Talletuskanta kasvoi vuodentakaisesta yli viisi miljardia euroa. Talletuskannan kasvuvauhti tosin hidastui 4,8 prosenttiin.

Myös Heiskanen sanoo, että suomalaisten kotitalouksien ja yritysten hyvä taloustilanne helpottaa sopeutumista heikompiin aikoihin.

4. Työttömyys alittaa uuden tuhatluvun

Työttömyysaste hipoo tänä vuonna vuosituhannen alhaisinta tasoa.

Koko Suomessa työttömyysaste oli 6,4 prosenttia kesäkuussa. Työttömien määrä laski koko maassa vuodentakaisesta.

5. Naisia hallituksissa ennätysmäärä

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa vaikuttaa tänä vuonna ennätyksellisen iso joukko naisia. Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksen mukaan nyt 31 prosenttia.

Viime vuonna naisten osuus hallituksissa oli 29 prosenttia. Vielä kymmenen vuotta sitten naisten osuus oli vain 22 prosenttia.

6. Startupien rahoitus Euroopan kärkeä

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala nostaa esiin startupit.

Pääomasijoitusalan eurooppalaisen kattojärjestön Invest Europen tilaston mukaan suomalaiset startup-yritykset ovat jo neljänä vuonna keränneet suhteessa bruttokansantuotteeseen eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Viime vuonna startupit keräsivät lähes 1,2 miljardia euroja sijoituksia.

”Startupien rahoitus on Euroopan huippua”, Kajala sanoo.

Vaikka inflaatio, korkojen nousu ja muut talouden ilmiöt vaikuttavat myös startupeihin ja niiden arvostukseen, rahoitusta on Kajalan mukaan edelleen saatavilla.

7. Maltilliset koronnousuodotukset

Korkotaso on noussut nopeasti, mutta maltillisesti, luonnehtii Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

12 kuukauden euribor nousi plussalle ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen huhtikuussa. Nyt viitekorko liikkuu 1,3 prosentissa.

Negatiivisten korkojen aika on päättynyt, mutta näköpiirissä ei Kostiaisen mukaan ole, että euribor nousisi lähellekään esimerkiksi finanssikriisin viiden prosentin tasoa. Markkinoiden odotukset viitekoron kehityksestä ovat nyt maltillisemmat kuin kesällä.

”Vielä kesällä ajateltiin, että nousu jatkuisi yli 2,5 prosenttiin. Nyt odotus on, että nousu pysähtyisi 1,5 prosenttiin”, Kostiainen sanoo.

8. Energiakriisissä Suomi vahvoilla

Energiakriisi koettelee Suomea, mutta huonomminkin voisi mennä. Esimerkiksi maakaasusta hyvin riippuvaisiin Keski-Euroopan maihin verrattuna Suomella on Kostiaisen mukaan hyvä tilanne.

Suomen etu on Kostiaisen mukaan se, että siirtymä uusiutuviin energianlähteisiin on alkanut jo 20 vuotta sitten.

”Jos jotain hyvää hakee korkeista energianhinnoista, ne pistävät miettimään kulutustottumuksia. Se, mikä säästää luontoa, säästää lompakkoa tällä hetkellä.”

9. Rakennustyömailla pitää kiirettä

Vaikka rakentamisen näkymät ovat synkät, kuluvan vuoden rakentaminen jatkuu vilkkaana. ”Tälle vuodelle on aika paljon hommia”, Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Hän muistuttaa, että käynnistetyt rakennusprojektit tehdään loppuun. Esimerkiksi kerrostalon rakentaminen kestää keskimäärin 12–16 kuukautta.

10. Kustannusten kovin nousu taittui

Hyvänä uutisena Vihmo mainitsee myös rakentamisen kustannusten hurjan nousun rauhoittumisen.

Raaka-aineiden hinnat kääntyivät jyrkkään nousuun viime vuonna. Nousu voimistui Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Nyt kovin nousu on Vihmon mukaan kuitenkin taittumassa.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat heinäkuussa 8,3 prosenttia vuodentakaisesta. Valopilkkuna yksittäisistä rakenteista puurakenteiden kustannukset laskivat vuodessa kolme prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut