Korkea sähkön hinta kaataa jo sähkö­yhtiöitä, ja loppu­vuodesta nurin voi mennä vielä lisää – ”Puskurien on oltava todella suuret, jos aikoo selvitä”

Sähkön vähittäismarkkinoilta on poistunut lyhyessä ajassa kolme yhtiötä ja lisää voi mennä nurin. Toimialaa vaivaavat heikko kannattavuus, kasvaneet riskit ja lisääntyneet rahoitustarpeet.

11.8. 11:25

Sähköyhtiö Fi-Nergy Voima asetettiin konkurssiin heinäkuussa. Elokuun alussa toimintansa puolestaan lopetti Lumo Energia. Sähkön hinnannousu ei rasita yksin kotitalouksia, vaan myös niille sähköä myyviä yrityksiä.

”Sähkömarkkinoilla ei ole mitään ennustettavuutta tai näkyvyyttä. Siksi on parempi laittaa pillit pussiin ennen kuin riskit kasvavat niin suuriksi kuin niiden ensi talvena ennustetaan olevan”, kommentoi Lumo Energian toimitusjohtaja Otto Savasti yhtiön alasajoa Ylelle.

Asiakastiedon mukaan Lumo Energia kasvoi vuosina 2018–2021 vauhdilla. Vuonna 2018 yhtiön liikevaihto oli 9,9 miljoonaa euroa. Viime vuonna jo 31,3 miljoonaa euroa. Kasvu oli tappiollista, sillä vuonna 2018 yhtiön liiketappio oli noin 800 000 euroa ja viime vuonna jo lähes kaksi miljoonaa.

Oikeastaan sähkön hinnan nousu vaati ensimmäisen yritysuhrinsa jo viime joulukuussa, kun Energia 247 lopetti sähköntoimituksensa asiakkailleen. Yhtiö kertoi syyksi taloudelliset vaikeudet.

Sähkön vähittäismarkkinoilta on poistunut lyhyessä ajassa kolme yhtiötä. Tahtia voi pitää nopeana. Vuosina 2016–2020 yksikään sähkön vähittäismyyjä ei lopettanut toimintaansa siksi, että se olisi käynyt taloudellisesti liian haastavaksi.

Sähkön vähittäismyyntiä leimaa Suomessa kova hintakilpailu. Kuluttajat vertailevat sähköenergian hintoja uutterasti, koska muuhun he eivät sähkölaskussaan pysty liioin vaikuttamaan. Sähkövero on maksettava, ja sähkön siirtohinta määräytyy asuinpaikan mukaan. Energiaviraston tuoreen vuosiraportin mukaan sähkönmyyjää vaihtaneiden suomalaisten osuus oli viime vuonna kaikkien aikojen korkein.

Mitä edullisemman sopimuksen sähköyhtiö kuluttajalle myy, sitä suuremman liiketoimintariskin se ottaa. Yhtiön on onnistuttava hankkimaan tukkusähköä alle oman myyntihintansa tai muuten se päätyy tekemään sopimuksella pelkästään tappiota.

Määräaikaisten sopimusten määrä on ollut edelliset vuodet kasvussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aiempaa suurempi osa sopimuksista on sidottu nykyistä selvästi halvempaan hintaan.

Tukkumarkkinahintojen nousu on vaikeuttanut merkittävästi sähkön myyntihintaan liittyvän riskin hallitsemista. Sähkö on saattanut maksaa markkinoilla hetkittäin niin paljon, etteivät edes vähittäismyyjien käyttämät hintasuojaukset ole riittäneet kattamaan hinnannousua.

Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa arvioikin, että juuri suojausten epäonnistuminen saattoi olla syynä siihen, että Energia 247 joutui lopettamaan toimintansa viime joulukuussa.

”Suojaukset tehdään keskiarvona arvioidun kulutusmäärän mukaan. Kova pakkanen ja samaan aikaan todella kallis sähkö ennustettuun verrattuna tarkoitti, että suojaus ei kattanut hintoja ja monen sähkönmyyjän liiketoiminta meni tappiolle koko vuoden osalta.”

Sähkön vähittäismyynti on sinällään melko matalan kynnyksen liiketoimintaa, etenkin jos siinä keskittyy vain myyntiin eikä harjoita ohessa omaa sähköntuotantoa.

Käytännössä sähköyhtiön perustaminen ei vaadi kuin tietokoneen ja puhelimen. Sopimusten markkinoinnin ja myynnin voi niin ikään ulkoistaa kokonaan toiselle yritykselle.

Tällaisia varsin kevyellä rakenteella ja pienellä pääomalla toimivia sähköyhtiöitä perustettiin Suomessa useampia 2010-luvun aikana. Tällä hetkellä kuitenkin pelkkään vähittäismyyntiin keskittyviä yhtiöitä on Suomessa enää varsin vähän.

Asiakastiedon mukaan Suomessa toimii 181 yritystä, joiden pääasiallinen toimiala on sähkön kauppa. Asiakastiedolle tilinpäätöksensä vuodelta 2021 oli jättänyt 93 yritystä. Tilinpäätösten mukaan yritysten mediaaniliikevaihto oli viime vuonna noin 7 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöstiedoista voi päätellä, että pienten toimijoiden määrä kentällä on lisääntynyt, sillä vielä vuonna 2018 sähköä myyvien yritysten mediaaniliikevaihto oli 11,7 miljoonaa euroa. Alan keskimääräisen yrityksen liikevaihto on supistunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2018.

Sähkömarkkinoihin erikoistunut Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n professori Samuli Honkapuro arvioi, että sähkön tukkumarkkinahintojen nousu osuu nimenomaan pienellä pääomalla pyöriviin sähköyhtiöihin, joilla ei ole omaa tuotantoa.

”Yritysten nykyinen kassavirta ei välttämättä enää kata tukkusähkön noussutta hintaa. Ne pystyvät laskuttamaan korkeamman hinnan asiakkailtaan vasta jälkikäteen, ja jos yrityksillä ei ole tarpeeksi puskureita tai riittävästi omaa pääomaa, ne saattavat ajautua herkästi maksuvaikeuksiin.”

Honkapuro pitää mahdollisena, että tukkumarkkinahintojen nousu voi edelleen karsia sähkönmyyjien määrää Suomessa. Sähkön korkean hinnan takia myös uusia yhtiöitä saatetaan perustaa Suomessa aiempaa vähemmän.

”Sähkön vähittäismyynnille on ominaista se, että riskit ovat suuret ja marginaalit pienet. Sähkö on homogeeninen tuote, jossa hinta on keskeisin kilpailuvaltti. Jos hintakilpailun riskit kasvavat, yrityksillä ei välttämättä ole samanlaista intoa tulla vähittäismarkkinoille kuin ennen”, Honkapuro sanoo.

”Samalla on kuitenkin muistettava, että sähkö on tuote, joka käy kaikesta huolimatta kaupaksi. Sille on aina kysyntää.”

Energiaviraston juristin Annagreta Sirénin mukaan on hankala arvioida, kaatuuko sähköyhtiöitä lähiaikoina vielä lisää. Hän kertoo, ettei Energiavirasto tarkalleen tiedä yksittäisten yritysten tilannetta.

Sirén lisää, ettei silti ole poissuljettua, että jokin myyjä joutuisi vielä lopettamaan tulevan talven aikana.

”On kustakin myyjästä ja sen riskienhallinnasta kiinni, miten hyvin hinnanmuutoksilta suojautuminen on onnistunut. Mikäli myyjä on ottanut toiminnassaan paljon riskejä, lopputulos voi pahimmillaan olla myyjän kaatuminen.”

Energiateollisuuden Pekka Salomaa sanoo sähkönmyyjien hankalan tilanteen näkyvän siten, että aktiivinen kilpailu asiakkaista on vähentynyt. Tarjousten tekeminen asiakkaille on vaikeutunut olennaisesti.

”Jos joku yhtiö on huomannut olevansa edullisin Suomessa, se ei ole kauhean kauaa sitä kestänyt, kun suojaushinnat ovat karanneet alta ylöspäin.”

Hän ei kuitenkaan usko konkurssiaallon mahdollisuuteen Suomessa, jossa suurin osa sähkön vähittäismyyjistä on kunnallisia sähköyhtiöitä.

”Esimerkiksi viime vuonna Britanniassa kolmisenkymmentä sähkön tai kaasun myyjää kaatui. En usko vastaavankaltaiseen tilanteeseen Suomessa.”

Valtakunnallisen sähköyhtiö Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu myöntää vähittäismyyjien olevan tällä hetkellä ahtaalla.

”Asian voi todeta pelkästään jo sähkönmyyntiyhtiöiden tilinpäätöksistä. Sähkönmyyjien kannattavuus ei ole viime vuosina ollut mitenkään hyvä.”

Keski-Karhun mukaan sähkönmyynnin heikko kannattavuus yhdistettynä kasvaneisiin riskeihin ja lisääntyneisiin rahoitustarpeisiin selittää pitkälti sitä, miksi useampi sähköyhtiö on joko lopettanut toimintansa tai supistanut tarjontaansa viimeisen puolen vuoden aikana.

”Sähkömarkkinassa on sellainen hankaluus, että sähkönmyyjä maksaa asiakkaidensa käyttämän sähkön heti. Huominen sähkö tilataan tukkumarkkinoilta tänään, mutta se maksetaan huomenna”, Keski-Karhu kertoo.

”Myyjä ei siis tiedä tukkusähkön hintaa etukäteen, vaan asiakkaiden sähkö on ostettava hinnalla millä hyvänsä.”.

Sähköyhtiön asiakkaat sen sijaan maksavat sähkönsä vasta toimituskuukauden jälkeen sopimuksen mukaisella maksuajalla.

Kaupankäyntitavasta on sähkön tukkumarkkinahintojen nousun myötä tullut erityisen haastava. Vähittäismyyjän maksuvalmiuden on oltava riittävä, jotta se onnistuu huolehtimaan sitoumuksistaan asiakkailleen.

”Tämä on saanut monet sähkön vähittäismyyjät pohtimaan vaihtoehtojaan. Rahoituspuskurien on oltava todella suuret, jos aikoo selvitä tulevaisuudesta.”

Sähkösopimusten jakauma kehittyi energiakriisin valossa asiakkaiden kannalta suotuisaan suuntaan vuosina 2018–2021. Vielä vuonna 2018 asiakkaista 49 prosenttia oli toistaiseksi voimassa olevien sopimusten parissa. Vuonna 2021 toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä laski 37 prosenttiin.

Samalla ajanjaksolla määräaikaisten sopimusten määrä on noussut 42:sta prosentista 54:ään prosenttiin. Energiaviraston vuosiraportin mukaan vuonna 2021 sähköstä maksettiin keskimäärin 7,65 senttiä kilowattitunnilta, kun nyt kahden vuoden määräaikaisten sähkösopimusten tarjoukset ovat selvästi yli 20 senttiä kilowattitunnilta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut