Mitä tapahtui korkopaniikille? Asuntolainojen yleisin viitekorko jämähti prosentin tuntumaan ja odotukset korkojen noususta puolittuivat reilussa kuukaudessa

Korkoennusteet vaihtuvat nyt nopeassa tahdissa. Vielä kesäkuun alussa odoteltiin kolmen prosentin korkoja, nyt 12 kuukauden euribor on noin prosentin.

Huhtikuun puolivälissä 12 kuukauden euribor lähestyi nollarajaa. Kesäkuun lopulla korko kääntyi uudelleen laskuun.

16.7. 9:10

Inflaatio on nopeimmillaan sitten 80-luvun. Kesäkuussa hinnat nousivat euroalueella ennakkotietojen mukaan peräti 8,6 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Suomen inflaatio oli 7,8 prosenttia.

Silti asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, on viime viikkoina laskenut. Torstaina se oli 0,952 prosentin lukemassa, perjantaina 1,057 prosentissa. Vielä kesäkuun alussa asiantuntijat varoittelivat lähes kolmen prosentin koroista.

Mitä oikein on tapahtunut?

Euroopan keskuspankin (EKP) keskipitkän aikavälin tavoite on pitää hintojen nousuvauhti noin kahdessa prosentissa. Inflaatio laukkaa siis jo sellaista vauhtia, että EKP:n luulisi puuttuvan tilanteeseen hyvin jämäkästi koron nostoilla.

Hintojen nousuvauhtia säädetään rahapolitiikalla, mikä tarkoittaa, että Euroopan keskuspankki muuttaa pankeilta perimiään talletus- ja rahoituskorkojaan inflaationäkymien mukaan.

Ohjauskorot puolestaan heijastuvat nopeasti pankkien asiakkailtaan perimiin viitekorkoihin.

Näistä yleisimpiä ovat euriborit, jotka ovat useimpien suomalaistenkin asuntolainojen viitekorkoja. Inflaation kiihtyminen sysäsikin euriborit nopeaan nousuun jo helmikuun alussa, koska EKP:n odotettiin nostavan ohjauskorkoja rivakassa tahdissa.

Huhtikuun puolivälissä vuoden euribor nousi pitkästä aikaa plussan puolelle. Vuoden korko ennustaa korkojen tasoa vuoden päähän. Siksi juuri vuoden euribor reagoi herkästi odotusten muuttumiseen.

Kesäkuun alussa korkomarkkinat ennustivat, että vuoden euribor olisi vuoden kuluttua jo lähes kolmessa prosentissa. Mutta siitä ehti kulua vain kolme viikkoa, kun vuoden euribor kääntyikin yhtäkkiä laskuun.

Nyt markkinat ennakoivat vuoden euriborin olevan vuoden päästä vain puolitoista prosenttia.

Asiantuntijoiden mukaan koronnousuodotusten hiipuminen johtuu siitä, että myös odotukset talouskasvusta ovat hidastuneet. Huoli talouskasvusta on ylittänyt huolen inflaatiosta.

Torstaina Euroopan komissio laski koko euroalueen ensi vuoden kasvuennustetta.

EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoa heinäkuussa neljännesprosentin ja vielä syksyllä puoli prosenttia. Mutta siihen nostot saattavat tällä erää jäädä. Venäjän Ukrainassa käymän sodan aiheuttama energiakriisi on ajamassa Euroopan talouden taantumaan.

”Venäjän kaasun tulon väheneminen ja mahdollisesti loppuminen kokonaan olisi euroalueen taloudelle iso isku. Ilman kaasua Saksan talous ajautuu ilman muuta taantumaan”, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

Suuri osa euroalueen ja Suomen inflaatiosta tulee energian hinnasta. Niin kauan kuin se ei ala näkyä korkeina palkankorotuksina, inflaation voi ajatella olevan jossain määrin väliaikaista.

Talouskasvun hidastuminen heikentää työllisyyttä ja sitä kautta myös palkankorotusvaatimuksia. Kun talouden kysyntä muutenkin vähenee, muukin hintojen nousu väistämättä hidastuu.

Taantuma siis tekee saman, mitä korkojen nostolla tavoitellaan.

Toisaalta Heiskanen varoittaa, että sotaan ja talouteen sekä energian ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyy nyt niin paljon epävarmuutta, että myös korkomarkkinoiden odotukset voivat muuttua.

Samaa sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Tilanne on hyvin epävarma.

”Sodan syttymisen jälkeen meillä on kaksi eri suuntiin ajavaa voimaa. Tiedettiin, että korkeilla energianhinnoilla oli inflatorinen vaikutus, joka valuessaan palkkoihin johtaa inflaatiokierteeseen”, hän sanoo.

Toisaalta kun inflaatio johtuu energian ja ruoan hinnoista, ihmisillä jää vähemmän rahaa muuhun kulutukseen. Energiasta maksettava lasku menee kaiken lisäksi pääasiassa euroalueen ulkopuolelle eli se raha on pois Euroopan taloudesta.

Energian hinnan nousu johtaa siis talouden heikkenemiseen.

”Kannattaa totutella ajatukseen, että korot tästä vähän nousevat.”

Von Gerich muistuttaa, että vaikka korot näyttävät nousevan hitaammin kuin vielä vähän aikaa sitten luultiin, korot mitä todennäköisimmin kuitenkin nousevat tulevina vuosina.

”Asuntovelallisen horisontti on kymmenen tai 20 vuotta. Markkinatkin ennakoivat, että korot ovat kymmenen vuoden päästä noin kolme prosenttia. Kannattaa siis totutella ajatukseen, että korot tästä vähän nousevat”, hän sanoo.

Korot painuivat nollan alapuolelle vuoden 2015 lopulla ja pysyivät siellä lähes seitsemän vuotta. Kyseessä on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen epänormaali jakso rahan ja pankkitoiminnan historiassa.

Talouden peruslogiikka on, että se joka ottaa lainaa, maksaa korkoa. Ei päinvastoin.

Myös toinen perinteinen talouden lainalaisuus näyttäisi nyt palautuneen. Kun hyödykkeistä on niukkuutta ja rahapolitiikka on löysää, hintojen nousu kiihtyy.

”Finanssikriisin ja eurokriisin jälkeen tuntui, ettei inflaatio lähde ikinä liikkeelle, vaikka mitä tapahtuisi. Nyt on nähty, että se voikin lähteä. Eli normaali inflaatiodynamiikka ei olekaan mennyt rikki”, von Gerich sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut