Manu Grönlund nimitettiin neljä vuotta sitten Mäntyluodon telakkayhtiön Pori Offshore Constructionsin toimitusjohtajaksi. Kuorimarumpu-urakka oli telakalle elintärkeä.

Porilainen telakkapomo Manu Grönlund näki tilaisuuden pelastaa 133 ihmisen työpaikka, kun metsäjätti kertoi miljardi-investoinnista – Näin yksi tehdas työllistää ympäri Suomen

Metsä Groupin 1,85 miljardin euron hintaisen sellutehtaan rakennushanke Kemissä tuo työtä tuhansille ympäri Suomen maakuntia. Tässä jutussa jäljitetään tehtaan kuorimarumpujen tekijöitä Poriin ja Tampereelle asti.


2.7. 18:00 | Päivitetty 4.7. 16:18

Telakkahallissa maistuu näkymättömän hieno teräspöly. Mäntyluodon telakkaa pyörittävän Pori Offshore Constructionsin toimitusjohtaja Manu Grönlund vilkaisee kelloonsa ja sitten ympärilleen.

Ketään ei näy.

Kahvitauko taisi vähän venähtää, mutta nyt hitsaajat ja levysepät palaavat työpisteilleen. Pian ilmassa lentää kipinäsuihkuja, kun teräskappaleita hiotaan ja työstetään.

On lokakuun alku. Moni työntekijöistä on palannut vain pari viikkoa aiemmin töihin pitkältä lomautukselta. Telakan 133 työntekijästä joka toinen on silti yhä pakkolomalla.

Suuressa hallissa on siellä täällä eri asennoissa kaarevia lieriön puolikkaita ja 15 senttiä paksun teräslevyn kappaleita. Näistä SSAB:n terästehtaalta tuoduista osista hitsataan kokoon kuorimarumpuja.

Valmiit rummut ovat valtavia putkia, 40 metriä pitkiä ja yli viisi metriä korkeita.

Yhdeksän kuukauden kuluttua niiden on tarkoitus matkata proomulla telakan vieressä olevasta Mäntyluodon satamasta Perämeren pohjukkaan Kemiin Metsä Groupin uuden sellutehtaan työmaalle.

Vuoden 2023 syksyllä valmistuva sellutehdas on Suomen kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi. Tehtaan hinnaksi Metsä Group on kertonut 1,85 miljardia euroa.

Rakentaminen ja koneiden valmistaminen luo työtä yhteensä noin 10 000 henkilötyövuotta. Siitä valtaosa tehdään Suomessa. Vertailun vuoksi metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM työllistävät Suomessa yhteensä vajaat 12 000 ihmistä.

Mutta kuka tämän kaiken työn tekee? Missä se näkyy? Toimitus päätti selvittää asiaa yhden tehtaan osan kautta.

Tehdas muodostuu seinistä, koneista, putkista, automaatiojärjestelmistä ja esimerkiksi kävelysilloista.

Näistä koneiden tie on helpoin selvittää, sillä niillä on vain yksi toimittaja, kotimainen Valmet.

Se hallitsee yhdessä itävaltalaisen Andritzin kanssa maailman sellutehdaslaitteiden markkinoita.

Valmet tekee tehtaan laitteista itse vain osan. Suuren osan kymmenistä laitteista valmistavat alihankkijat. Kaikki he saavat työtä tehtaasta, osa Suomessa, osa ulkomailla.

Yksi kokonaan Suomessa valmistettava osa on kuorimarumpu, joita tehtaalle tulee kolme kappaletta. Rummuissa tehtaalle tuotavat puut kuoritaan ennen kuin ne silputaan hakkeeksi ja keitetään kemikaalien kanssa selluksi.

Ja juuri kuorimarummut tuovat nyt työtä Meri-Poriin.

VAIKKA paikkaa kutsutaan telakaksi, siellä on rakennettu pääasiassa muuta kuin laivoja. Rauma-Repolan vuonna 1972 perustama paja teki alun perin öljynporauslauttoja.

”Isäpuoleni, joka on aina ollut minulle tosi läheinen, oli telakalla alusta saakka levyseppänä. Arvostan valtavasti levyseppien ammattitaitoa, työ on kuin taidetta. He tuntevat tarkkaan, miten teräs käyttäytyy ja saavat mahdottomankin näköiset levyt sovitettua yhteen”, Grönlund sanoo.

Grönlund opiskeli lukion jälkeen insinööriksi ja pääsi telakalle suunnittelijaksi. Silloin 15 vuotta sitten telakalla meni vielä kohtuullisen hyvin. Siellä hitsattiin öljylauttojen valtavia jalustoja, joiden halkaisija oli useita kymmeniä metrejä.

Omistajaksi oli tullut joitain vuosia aikaisemmin ranskalainen Technip.

Vähitellen öljylauttojen markkina hiipui. Neljä vuotta sitten töitä oli niin vähän, että Technip suunnitteli koko telakan sulkemista. Silloin Manu Grönlund ja kolme muuta telakan johtajaa päättivät ostaa sen.

Manu Grönlund teki opiskeluaikoina töitä muun muassa sellutehtaita huoltavassa yksikössä. Niinpä hän tiesi, mitä osaamista Mäntyluodon telakka pystyisi tarjoamaan sellutehtaan laitteiden rakentamiseen.

Grönlundista tehtiin toimitusjohtaja. Hän otti vain 35-vuotiaana vastuun 133 ihmisen työpaikasta.

Siitä alkoi telakan selviytymistaistelu. Grönlund haali suurten teräsrakenteiden valmistusta, mistä sai. Telakalla tehtiin reaktoreita Metso-Outotecille, merimerkkien jalustoja, laivalohkojen esivalmistusta.

”Mitä isompaa ja raskaampaa tehdään, sitä parempi on meidän kilpailukyky.”

Samaan aikaan telakalla kehitettiin uutta tuotetta, uudentyyppistä merituulivoimalan jalustaa. Voisi kestää vielä vuosia, ennen kuin sille löytyisi asiakkaita.

Sitä odotellessa oli pakko löytää muita töitä.

Grönlund lähti helmikuussa 2020 Kemiin sellutehtaan alihankintapäiville. Siellä tehtaan koneille etsittiin jo kotimaisia valmistajia, vaikka Metsä Group teki virallisen päätöksen tehtaan rakentamisesta vasta vuotta myöhemmin.

Monet Valmetin toimittamien sellutehtaiden osat teetetään paikallisilla yrityksillä aina siinä maassa, johon sellutehdas rakennetaan, koska suurten koneiden kuljettaminen valtamerten yli on kallista.

Grönlund tunsi sellutehtaat ja niiden tekniikan jo ennestään kouluaikojen kesätöiden kautta eli hän tiesi, mitä osaamista tekeminen vaatisi.

Ensimmäiset keskustelut johtivat tarjouksen jättämiseen ja viimein sopimukseen miljoonien eurojen arvoisten kuorimarumpujen valmistamisesta. Helpotus oli suuri. Telakkayhtiön varat olivat käymässä vähiin.

”Tämä oli meille tosi tärkeä projekti.”

Projektipäällikkö Joni Rantanen vastaa Kemiin tilatun sellutehtaan puunkäsittely-yksikön suunnittelusta ja hankinnasta aina tehtaan käyttöönottoon asti. Jari Pietarinen (vas.) ja Eero Mäenpää ovat voineet kokeilla suunnittelemiensa osien toimintaa tehtaan virtuaalisessa 3d-mallissa.

Kuorimarumpujen suunnittelusta vastannut Jari Pietarinen (oik.) selittää tehtaan puunkäsittely-yksikön toimintaa. Eero Mäenpää suunnitteli tehtaan meesauunia, jota käytetään selluprosessin kemikaalien talteenotossa.

Pääsuunnittelija Jari Pietarinen pyörittää valkokankaalla koneiden piirustuksia ja selittää juurta jaksain, miten sellutehtaan puunkäsittelylaitteet toimivat.

”Se on aivan valtava laitos. Yksi kuorimarumpu vetää 500 kuutiota tukkia tunnissa. Omakotitalo täyttyisi hakkeesta vartissa”, hän kertoo.

Pietarinen vastaa Mäntyluodossa rakennettavan kuorimarummun suunnittelusta. Hän tekee töitä Porin kupeessa Ulvilassa. Siellä teollisuusalueella on vaatimaton rakennus, jossa työskentelee yhteensä satakunta Valmetin insinööriä.

He suunnittelevat sellutehtaita eri puolille maailmaa eksoottisiinkin paikkoihin, kuten Japaniin ja Indonesiaan.

Kemin-tehtaan suunnittelutyö käynnistyi täällä jo kesällä 2020 eli yli puoli vuotta ennen kuin Metsä Group tiedotti tehtaan rakentamisesta.

Projektipäällikkö Joni Rantanen on johtanut Kemin-tehtaan koko puunkäsittely-yksikön suunnittelua. Lokakuussa 2021 varsinainen suunnittelutyö oli valmis, mutta paljon muuta oli vielä tekemättä.

Rantasen yksikön vastuu kattaa kaiken tuotekehityksestä, raaka-aineiden hankintaan, valmistukseen, kuljetukseen ja asennukseen asti. Kemin tehdasprojektissa on ollut mukana noin kolmekymmentä suunnittelijaa.

Koko tehtaasta on teetetty kolmiulotteinen tietokonemalli, jossa Pietarinen ja kaikkien muiden osien suunnittelijat voivat virtuaalisesti sovitella laitteita yhteen ja kokeilla miten ne toimivat.

”Hienointa on tietysti lopulta tehtaan koeajovaiheessa nähdä, kun koneet oikeasti pyörähtävät käyntiin. Miten ne kaikki yksityiskohdat toimivat käytännössä.”

Insinöörien työuria kuunnellessa valkenee, miten rajussa kilpailussa teollisuusyritykset ovat pari viime vuosikymmentä toimineet ja mitä se on tarkoittanut työntekijöille.

Valmetilla on mennyt viime vuodet loistavasti, samoin metsäyrityksillä, mutta työuransa keskivaiheilla olevat insinöörit ovat nähneet toisenlaisiakin aikoja.

Työpaikoilla on koettu yt-neuvotteluja, irtisanomisia, konsultiksi siirtymistä ja pätkätöitä. Yritykset pyrkivät suunnittelupuolellakin minimoimaan oman työvoiman, jotta se ei rasittaisi tulosta heikompina aikoina.

Tarvittaessa lisää suunnitteluosaamista ostetaan alihankkijoilta projekti kerrallaan.

Kuorimarummun kannatinkehä taivutetaan 15 senttiä paksusta teräslankusta valtavassa mankelissa. Muokkaaja Mika Maja aloittamassa lankun muokkausta. Telakan omistaja on nyt kotimainen pörssiyritys Enersense.

Marraskuun puolivälissä Mäntyluodon telakalla valmistetaan jo kuorimarumpujen kannatinkehiä. Ensin 15 senttiä paksuista teräslevyistä on hitsattu 18 metriä pitkä teräslankku.

Lankku taivutetaan jättimäisessä mankelissa noin 6,5 metriä halkaisijaltaan olevaksi kehäksi. Työ vaatii koneistaja Jari Lehtoselta ja muokkaaja Mika Majalta rautaista ammattitaitoa. Valmiissa renkaassa saa olla heittoa enintään kaksi millimetriä.

Kannatinkehät pitää vielä viimeistellä sorvaamalla, mutta riittävän isoja sorveja ei ole Suomessa kuin kaksi. Toinen niistä on Tampereella.

Huhtikuun puolivälissä kuorimarumpujen lohkoja hitsattiin vielä yhteen. Hitsaaja Raineri Laaksonen puki suojavarusteita ennen iltavuoron alkua.

Muokkaaja Sami Hietapakka ohjaa mankelin teloja, kun terästä taivutetaan kuorimarummun kannatinkehäksi.

Hitsaaja Katja Nurmi hioi hitsaussaumaa lokakuussa. Tästä teräslevyistä hitsatusta 18 metriä pitkästä lankusta taivutettaisiin myöhemmin kuorimarummun kannatinkehä.

Joulukuussa kannatinkehät matkaavat Porista Tampereen Messukylän teollisuusalueelle yksi kerrallaan, keskellä yötä erikoiskuljetuksena.

Vanhassa teollisuushallissa odottaa Suomen toiseksi suurin sorvi, jonka omistaa nykyään Tevo-Lokomo -niminen perheyritys. Vihreäksi maalatussa teräksessä lukee Tampella. Kone on valettu Tampereella 1950-luvun puolivälissä eli melkein 70 vuotta sitten.

Vuonna 2008 siihen lisättiin tietokoneohjaus.

Sorvia käyttävät koneistajat Kari Saarinen ja Jouni Lintula.

Lintula kertoo aloittaneensa työt Tampellan konepajalla 44 vuotta sitten eli vuonna 1978. Silloin 600 000 ihmistä sai palkkansa teollisuudesta. Nyt määrä on pudonnut lähes puoleen.

Lintula on nähnyt sorvin ääressä monenlaisia vaiheita. 1990-luvun lamassa koko Tampella meni nurin. Sen jälkeen jättiläissorvin omistaja oli vaihtunut viisi kertaa. Moni työkaveri oli menettänyt työnsä.

Lintula ja Saarinen säätivät sorvin asetukset tietokoneohjauksella. Kun säädöt oli saatu kohdilleen, sorvi teki työnsä itsekseen.

Yleensä Saarinen ja Lintula sorvaavat muun muassa vesivoimaloiden osia.

”Se, että kappaleet ovat erilaisia tekee työstä mielenkiintoista. Niitäkin päiviä on, kun ei oikein huvittaisi tulla töihin. Teräksistä lastua voi olla siivottavana tuhansia kiloja”, Jouni Lintula kertoo.

Kun kannatinkehät oli saatu sorvattua mittoihinsa, ne palasivat Mäntyluotoon. Siellä kuorimarumpuja on hitsattu kasaan koko kevät. Toukokuussa rummut vihdoin valmistuivat ja kesäkuun puolivälissä ne lastattiin proomuun, joka kuljetti ne Kemiin.

Siellä ne asennetaan kesän aikana tehtaalle.

Hitsaaja Ari Haanpää työssään lähes valmiin kuorimarummun sisällä huhtikuun puolivälissä.

Lokakuussa hitsaajat puhdistivat rumpuelementin ulkopintaa hitsausta varten. Elementtien puolikkaat tulivat SSAB:n tehtaalta Raahesta valmiiksi taivutettuina.

Tapasimme vuoden kuluessa Mäntyluodon telakalla, Ulvilassa ja Tampereen Messukylässä parikymmentä ihmistä, jotka olivat mukana rummun rakentamisessa.

Yhteensä sen valmistaminen on tuonut työtä useille kymmenille ihmisille: hitsaajille, koneistajille, jyrsijöille, myyntipäälliköille, assistenteille, toimitusjohtajille ja insinööreille.

Koko tehdasprojektissa on mukana tuhansia ihmisiä eri pituisia aikoja. Suurten teollisten investointien työllistävä vaikutus on edelleen huomattava, etenkin jos kotimaisuusaste on korkea.

Metsä Group on arvioinut, että tehdasinvestoinnista noin 70 prosenttia jää Suomeen.

Koneistaja Jari Lehtonen taivuttamassa kuorimarummun kannatinkehää marraskuussa.

Jyrsijä Ari-Pekka Järvinen teki lokakuussa terästankoihin viisteitä hitsaussaumoja varten.

Pysyvät vaikutukset työllisyyteen eivät ole yhtä merkittäviä. Uusi tehdas on niin automatisoitu, että siellä on töissä vain noin 250 ja koko tehdasalueella yhteensä viitisensataa ihmistä.

Määrä on lähes sama kuin Metsä Groupin nykyisellä huomattavasti pienemmällä sellutehtaalla, joka poistuu käytöstä.

Tehtaan puun hankinta, hakkuut, kuljetukset ja kaikki niihin liittyvä työllistävät moninkertaisen määrän ihmisiä. Kemin kaupunginjohtajan Matti Ruotsalaisen arvion mukaan näistä syntyy noin 1 500 uutta työpaikkaa.

”Mutta totta kai investointi uuteen tehtaaseen varmistaa, että tehtaan ja puun hankinnan nykyisetkin työpaikat säilyvät.”

Levyseppä Jari Kalaranta laittaa nostoliinoja maalaamosta konepajahalliin siirretyn rumpuelementin ympärille huhtikuun puolivälissä. Raskaiden kappaleiden nostot on suunniteltava huolellisesti.

Koneistaja Kari Saarinen säätää sorvin asetuksia. Kuorimarummun kannatinkehät piti tuoda koneistettavaksi eli sorvattavaksi Tampereen Messukylään. Tevo-Lokomon omistama sorvi on valettu Tampereella lähes 70 vuotta sitten.

Levysepät Jari Kalaranta (vas), Vesa Hautamäki ja Mika Uusitalo neljä minuuttia ennen aamuvuoron loppumista huhtikuun puolivälissä.

Mäntyluodossa kulunut talvi ja kevät ovat olleet suurten mullistusten aikaa. Manu Grönlund ei ole enää telakan toimitusjohtaja. Hän keskittyy nyt vain myyntiin.

Suomalainen pörssiin listattu Enersense osti koko Mäntyluodon telakan viime lokakuussa. Enersenseä kiinnostaa telakan osaaminen merituulivoimassa.

”Mäntyluodossa on maailmanluokan osaamista, laskentadataa ja henkilöstöä toteuttamaan joko kelluvia tai kiinteitä merituulivoimalan jalustoja”, Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen sanoo.

Öljylauttojen rakentamisesta saatu suunnittelu- ja valmistusosaaminen sopiikin nyt siis loistavasti tuulivoimarakentamiseen.

Enersense on myös sen kokoluokan yritys, että asiakkaat voivat luottaa siihen, että se pystyy toimittamaan isojakin projekteja. Telakkayhtiön oma tase alkoi olla niin heikko, ettei se ollut yksinään enää kovin uskottava neuvottelukumppani.

Holopaisen mukaan Euroopassa on menossa monia merituulivoimaloiden tarjouskilpailuja.

”Realistista on, että ensi vuonna voi olla siinä suhteessa jotain kerrottavaa.”

Enersense aikoo hyödyntää suurta telakka-aluetta myös rakentamalla sinne 20 megawatin aurinkovoimalan.

Tuuliprojekteja odotellessa telakan pitää yhä löytää muuta raskasta rakennettavaa, sillä ison telakan ylläpitäminen on kallista. Holopaisen mukaan Enersense on valmis odottamaan.

”Me olemme sitoutuneet telakkaan pitkällä tähtäimellä. Merituulivoiman markkina on todella mielenkiintoinen, jos katsoo EU:n pitkän aikavälin suunnitelmia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voi kiihdyttää tätä murrosta entisestään”, Holopainen sanoo.

Mutta ilman Metsä Groupin sellutehdasta ja kuorimarumpujen tilausta Enersense tuskin olisi telakkaa ostanut. Telakka ilman tilauskirjaa olisi ollut liian kallis riski-investointi.

Vaikuttaa siis siltä, että Manu Grönlund kumppaneineen onnistui ainakin toistaiseksi pelastamaan telakan ja porilaisia työpaikkoja. Miltä se tuntuu?

”Kyllä nyt on huomattavasti kevyempi olo”, Grönlund sanoo.

Kuorimarumpuelementtejä maalattiin huhtikuun puolivälissä toisessa hallissa ja sitten ne kuljetettiin takaisin kokoonpanohalliin .

Kuorimarummut lähtivät kesäkuun puolivälissä proomun kyydissä Porista kohti Kemiä. Ensimmäistä rumpua kiinnitettiin proomun kanteen Mäntyluodossa.

Lue lisää: Enersense sijoitti ”tulevaisuuteen” ostaessaan Mäntyluodon telakan – selvitimme, mitä töitä siellä nyt tehdään ja mitä on luvassa

Lue lisää: Porilainen Enersense jälleen yrityskaupoilla: ostaa Voimatel-konsernin ja kasvattaa kokoaan reilusti – osakemarkkinat reagoivat positiivisesti

Lue lisää: Enersensen Mäntyluodon telakalle sopimus merituulivoiman kaapelikelojen valmistuksesta Norjaan

Oikaisu: 4.7.2022 kello 16.18: Muutettu kohtaa, jossa kerrottiin, ettei Mäntyluodon telakalla ole rakennettu laivoja. Telakalla rakennettiin Neuvostoliitolle öljynetsintälaivoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut