Venäjä ei saanut maksettua ulkomaisia lainamaksujaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1918 – historiallinen maksukyvyttömyys uhkaa

Venäjä on kertonut, että sillä on halua ja varaa maksaa velkansa. Länsimaiset pakotteet ovat kuitenkin tehneet velkamaksut vaikeiksi.

Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov on kutsunut tilannetta farssiksi.

27.6. 13:45

Venäjä on laiminlyönyt ulkomaisten velkojen maksamista ensimmäistä kertaa yli vuosisataan, uutisoi uutistoimisto Bloomberg.

Sunnuntaina päättyi kuukauden armonaika noin 100 miljoonan dollarin velkamaksuille, jotka erääntyivät alun perin 27. toukokuuta. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että Venäjä on ajautunut maksukyvyttömyyteen.

Käytännössä maalla olisi kuitenkin varaa maksaa velkansa runsaiden öljy- ja kaasutulojensa takia.

Venäjän vaikeudet liittyvät lännen asettamiin pakotteisiin, joiden johdosta valtio ei juuri kykene tilittämään velkamaksujaan.

”On todella harvinaista, että valtio työnnetään maksukyvyttömyyteen, vaikka hallinnolla on varaa hoitaa velkojaan”, Loomis, Sayles & Company -sijoitusyhtiön analyytikko Hassan Malik sanoi Bloombergille.

”Se tulee olemaan yksi historian suurista maksukyvyttömyyden käännekohdista.”

Viimeksi Venäjä ajautui maksukyvyttömyyteen Boris Jeltsinin hallintokauden lopussa vuonna 1998. Tuolloin maa suistui talouskriisin, minkä takia Venäjä ei pystynyt maksamaan kotimaisia velkojaan.

Tällä kertaa Venäjä ei kykene hoitamaan ulkomaisia velkojaan, mitä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1918, kun vallankumouksen jälkeen bolševikkipuolueen johtaja Vladimir Lenin kieltäytyi maksamasta Venäjän velkoja.

Virallinen maksukyvyttömyysjulistus tulisi tavallisesti velkaluokitusyhtiöiltä, mutta Euroopan unionin pakotteet johtivat siihen, että yhtiöt vetivät Venäjä-luokituksensa.

Bloombergin mukaan velkojen omistajat voivat julistaa maksukyvyttömyyden itse, jos veloista 25 prosenttia omistavat ovat yhtä mieltä asiasta.

Sijoittajien ei kuitenkaan tarvitse tehdä julistusta heti. Bloomberg kertoo, että velkadokumenttien mukaan velkojen omistajien vaatimukset raukeavat vasta kolmen vuoden kuluttua velkojen maksupäivästä.

Käytännössä sijoittajat voivat seurata rauhassa sodan kehittymistä ja odottaa pakotteiden mahdollista pehmentymistä. Ekonomisti Takahide Kiuchi japanilaisesta Nomura-tutkimuslaitoksesta arvioi Bloombergille, että suurin osa sijoittajista tulee odottamaan tilanteen kehittymistä.

Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov kutsui torstaina tilannetta farssiksi. Siluanovin mukaan länsimaat yrittävät pakottaa Venäjän keinotekoiseen maksukyvyttömyyteen.

”Kuka tahansa voi julistaa ihan mitä vain haluaa, mutta kukaan joka ymmärtää mitä nyt tapahtuu tietää, että kyse ei ole millään tavalla maksukyvyttömyydestä”, Siluanov sanoi Bloombergin mukaan.

Hänen mukaansa sijoittajien ei kannata hakea maksukyvyttömyysjulistusta oikeusistuinten kautta, sillä Venäjä ei ole luopunut ”suvereenisesta koskemattomuudesta”, eli millään ulkomaisella oikeusistuimella ei olisi sitovia valtuuksia Venäjällä.

”Jos päädymme tilanteeseen, jossa diplomaattista omaisuutta takavarikoidaan, olemme ajautumassa diplomaattisten suhteiden katkeamiseen ja lähestymässä suoraa yhteenottoa”, Siluanovi varoitti.

”Tämä veisi meidät aivan uuteen maailmaan, jossa on erilaiset säännöt. Siinä tapauksessa meidän pitäisi reagoida eri tavalla – ilman oikeudellisia reittejä.”

Venäjä on ollut maksukyvyttömyyden partaalla siitä lähtien, kun Yhdysvallat kiristi maahan kohdistuvia pakotteita ja esti pankkejaan vastaanottamasta maksuja Venäjältä toukokuun lopussa. Yhdysvalloissa oli 25. toukokuuta asti voimassa erityislupa, jonka myötä velkaan liittyvät korkomaksut ja lyhennykset voitiin ottaa vastaan.

Lisäksi Euroopan unioni lisäsi kesäkuun alussa arvopaperimarkkinatoimija NSD:n Venäjän-vastaisten pakotteiden listalle, minkä takia länsimaiset instituutiot eivät ole voineet vastaanottaa maksuja. Venäjän on ollut tarkoitus hyödyntää NSD:tä ulkomaisten velkojen lyhennyksiin ja korkoihin liittyvissä maksuissa.

Vastauksena Venäjä on sanonut, että se katsoo velkansa maksetuksi, kun se on siirtänyt ruplia NSD:lle, joka on maan paikallinen maksuagentti. Bloombergin mukaan maan lainojen ehdot eivät kuitenkaan mahdollista ruplilla maksamista.

Muun muassa uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjä kertoi viime viikolla maksaneensa muita erääntyviä korkoja ruplissa välttääkseen maksukyvyttömyyden.

Torstaina maan valtionvarainministeriö ilmoitti siirtäneensä NSD:lle noin 12,5 miljardin ruplan eli noin 235 miljoonan dollarin koron vuosina 2027 ja 2047 erääntyville lainoille. Perjantaina Venäjä taas kertoi maksaneensa 8,5 miljardin ruplan (159 miljoonan dollarin) koron. Kyseinen laina erääntyy vuonna 2028.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo jutussaan, että vaikka Venäjän maksukyvyttömyys on lähinnä symbolinen, on maksukyvyttömien maiden yleensä mahdotonta löytää markkinoilta uutta lainarahaa.

Toisaalta Venäjän ei käytännössä ole ollut mahdollista saada lainaa länsimaisilta markkinoilta aiemminkaan, BBC sanoo.

Brittimedian mukaan valtiovarainministeri Siluanov sanoi huhtikuussa, että Venäjä ei edes aio ottaa lisää velkaa. BBC:n mukaan maan arvioidaan saavan fossiilisen energian viennistä miljardi dollaria päivässä.

Tutkimusorganisaatio Centre for Research on Energy and Clean Air (Crea) on arvioinut, että Venäjä on myynyt noin 93 miljardin euron edestä fossiilista energiaa Ukrainassa käynnissä olevan sodan sadan ensimmäisen päivän aikana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut