Suomi uhkaa vajota taantumaan, varoittaa Suomen Pankki

Keskuspankin uuden ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna ainoastaan 0,5 prosenttia ja riskinä on, että talous kehittyy vielä tätäkin heikommin.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

21.6. 12:01

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan synkistää Suomen talouden näkymiä. Suomen Pankki ennustaa talouden kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia, mutta ensi vuonna ainoastaan 0,5 prosenttia.

Sodan seurauksena ulkomaankauppa Venäjän kanssa romahtaa, ja kasvanut epävarmuus ja hintojen nousu heikentävät sekä kulutuksen että investointien näkymiä.

”Kustannuskilpailukyvyllä on yritysten sopeutumisen kannalta suuri merkitys, kun menetettyä Venäjän-kauppaa pyritään korvaamaan uusilla markkinoilla. Riski talouden ajautumisesta taantumaan kasvaa, jos tässä ei onnistuta”, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiistaina lehdistötilaisuudessa.

Ennusteen vaihtoehtoisen laskelman mukaan Suomen talous saattaa supistua pahimmassa tapauksessa kaksi prosenttia vuonna 2023 ja työttömyysaste kohoaisi 7,6 prosenttiin.

Suomen talouden näkymiä varjostaa lisäksi epävarmuus maailmantalouden kehittymisestä. Geopolitiikan lisäksi epävarmuutta lisäävät koronaviruspandemian jatkuminen ja uhka siitä, että Kiinan talouskasvu hidastuu odotettua voimakkaammin.

”Näköpiirissä ollut investointibuumi peruuntuu epävarmuuden keskellä. Investointeja vähentävät myös yritysten pula tarvittavista materiaaleista ja komponenteista sekä kustannusten ja korkojen nousu”, Obstbaum sanoi.

Talouden epävarmat näkymät ja hintojen kallistuminen vähentävät kotitalouksien kulutusta. Suomalaisten odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä synkkenivät ennätyksellisen heikoiksi tänä keväänä.

”Nopean inflaation myötä kotitalouksien ostovoima heikkenee vielä tänä vuonna.”

Sota vauhdittaa entisestään energian kallistumista, ja tavaroiden saatavuus on myös aiempaa huonompaa. Palvelut kallistuvat, sillä muiden hyödykkeiden hintojen nousu välittyy palveluiden hintoihin.

Suomen Pankki ennustaa inflaation voimistuvan tänä vuonna 5,6 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna 2,4 prosenttiin. Viime vuonna inflaatiovauhti oli 2,2 prosenttia.

”Tuotannon pullonkaulat ja korkeat raaka-aineiden hinnat kiihdyttävät inflaatiota. Ensi vuonna inflaation odotetaan hidastuvan, kun energian vaikutus inflaatioon pienentyy ja toimitusketjujen häiriöiden odotetaan helpottavan”, Obstbaum sanoi.

Keskuspankin ennuste etenkin ensi vuoden talouskasvusta on selvästi synkempi kuin valtiovarainministeriön arvio.

Ministeriö arvioi viime viikolla ennusteessaan, että talous kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Inflaation valtiovarainministeriö ennustaa kiihtyvän tänä vuonna 5,8 prosenttiin ja hidastuvan ensi vuonna 2,7 prosenttiin.

Pääjohtaja Olli Rehn painottaa, että kotitalouksien ostovoima vahvistui useita vuosia peräkkäin ennen koronaviruspandemiaa ja palkkojen nousuvauhti oli inflaatiota nopeampaa. Nyt tilanne on toinen, koska inflaatio on kiihtynyt tuntuvasti.

Rehn vaatii palkkamalttia, vaikka alkuvuoden palkkaratkaisujen perusteella suomalaisten yritysten kustannuskilpailukyky vaikuttaisi säilyvän toistaiseksi ennallaan.

”Kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys on seuraavilla palkkakierroksilla. Jos Suomessa on malttia katsoa inflaatiopiikin yli, voidaan kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina”, Rehn sanoi.

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön pääekonomistit ovat korostaneet myös, ettei hintojen voimakkaaseen kallistumiseen kannata pyrkiä vastamaan suhteettoman suurilla palkankorotuksilla.

Pääjohtaja Rehn on huolissaan myös Suomen valtion velkaantumisesta. Suomen Pankin mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna 64,4 prosenttia, ensi vuonna 65,4 prosenttia ja 66,1 prosenttia vuonna 2023. Ennen koronaviruspandemian kärjistymistä velkasuhde 59,6 prosenttia vuonna 2019.

”Nousevien korkojen oloissa julkisen velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää tarkkaa ja tavoitteellista finanssipolitiikkaa sekä rakenteellisia uudistuksia. Päätöksentekijöitä tukisi kattava ja säännöllisesti tehtävä menokartoitus.”

Suomen Pankki painottaa, että ennusteen riskit painottuvat ennustettua heikomman kehityksen suuntaan. Ennusteessa oletetaan, että sodasta johtuva epävarmuus hälvenee ajan mittaan. Myös tuotannon ja toimitusketjujen pullonkaulojen Suomen Pankki arvioi helpottavan vähitellen.

Venäjän hyökkäyssodan etenemistä on kuitenkin mahdotonta ennakoida täsmällisesti. Siksi talous voi kehittyä arvioitua heikommin erityisesti silloin, jos häiriöt raaka-aineiden ja tavaroiden saatavuudessa jatkuvat eivätkä hintapaineet hellitä. Pahimmassa tapauksessa koko euroalueen talous voisi Suomen Pankin mukaan vajota taantumaan.

Euroopan keskuspankki ilmoitti runsas viikko sitten, että se kiristää rahapolitiikkaa heinäkuun lopussa 0,25 prosenttia ja syyskuussa vähintään yhtä paljon hillitäkseen inflaatiota.

Jos inflaationäkymät pysyvät epäsuotuisina, myös 0,50 prosenttiyksikön koronnosto on mahdollinen. ”Pidän sitä hyvin todennäköisenä”, sanoi pääjohtaja Rehn tiistaina lehdistötilaisuudessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut