Asuntolainan yleisin korko ylitti yhden prosentin – velallisen kannattaa nyt kiinnittää huomiota näihin seikkoihin

Suomalaisilla on asuntovelkaa keskimäärin 100 000 euroa, ja yhden prosenttiyksikön nousu korossa tarkoittaa 1 000 euroa vuodessa. Kyse on sen suuruisesta menoerästä, että velallisen kannattaa olla siihen taloudellisesti varautunut.

Tällä hetkellä markkinat ennakoivat korkojen nousun jatkuvan niin, että ensi vuonna 12 kuukauden euribor saattaa jo hipoa kahta prosenttia. Rohkeimpien arvioiden mukaan kor­ko nousisi ensi vuoden puoliväliin mennessä jopa 2,75 prosenttiin.

17.6. 15:31

Vuoden euribor-koron suunta on nyt selvästi ylöspäin.

Asuntolainakorkona tunnettu 12 kuukauden euribor roikkui vielä vuoden alussa nollan alapuolella, kunnes se viime huhtikuussa kipusi ensin nollan yläpuolelle ja nousi sitten kesäkuun alussa 0,5 prosenttiin.

Keskiviikkona korko ponnahti 1,067 prosenttiin, mikä sai Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin toteamaan, että ”odotukset korkojen hitaasta noususta ovat haihtuneet tuhkana tuleen”.

Tällä hetkellä markkinat ennakoivat korkojen nousun jatkuvan niin, että ensi vuonna 12 kuukauden euribor saattaa jo hipoa kahta prosenttia. Rohkeimpien arvioiden mukaan korko nousisi ensi vuoden puoliväliin mennessä jopa 2,75 prosenttiin.

Euribor-korkojen nousu osuu useimpiin velallisiin, mutta suurin vaikutus niiden nousulla on asuntovelallisiin. Jos henkilöllä on asuntovelkaa esimerkiksi 100 000 euroa, kuten suomalaisilla keskimäärin on, yhden prosenttiyksikön nousu korossa tarkoittaa 1 000 euroa vuodessa.

Kyse on jo sen suuruisesta menoerästä, että siihen kannattaa olla taloudellisesti varautunut. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mitä asioita asuntovelallisen on syytä nyt ottaa huomioon.

Asuntovelallisista onnekkaimmassa asemassa ovat ne, joiden viitekoron arvo tarkistetaan vasta puolen vuoden tai vuoden kuluttua. Heillä on tässä kohtaa hyvin aikaa valmistautua maksamaan lainastaan korkeampaa korkoa.

Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas kehottaa kotitalouksia keräämään valmiiksi sellaiset taloudelliset puskurit, että ne kestävät lainakustannusten nousun.

”Yksinkertaisimmillaan puskurien kerääminen tarkoittaa rahan laittamista säästöön. Lisäksi pankit tarjoavat palveluita korkotason suojaamiseen”, hän sanoo.

Korkosuojauksia on käytännössä kahdenlaisia: korkokattoja ja korkoputkia.

Korkokatto asettaa lainan korolle ylärajan, jota lainan korko ei ylitä, vaikka yleinen korkotaso nousisikin.

Korkoputki puolestaan asettaa lainan korolle sekä ylä- että alarajan. Yläraja toimii samalla periaatteella kuin korkokatossa, eli se estää lainan korkoa nousemasta hallitsemattomasti yleisen korkotason nousun mukana. Korkoputken alaraja taas määrittää lainan korolle rajan, jonka alle korko ei laske, vaikka yleinen korkotaso madaltuisi.

Korkosuojaukset eivät ole ilmaisia, vaan velallinen maksaa niistä lainanlyhennysten yhteydessä. Korkosuojausten hintaan myös vaikuttavat suoraan markkinoiden korko-odotukset, ja tästä syystä niiden hinnat ovat viime viikkoina nousseet merkittävästi.

Raijaksen mukaan asuntovelallisen kannattaa laskea huolella, onko hänelle lopulta edullisempaa vain säästää nousevien korkojen varalle kuin maksaa korkosuojauksesta.

”Pankkien korkosuojauspalvelujen hinnat ovat korkojen nousun myötä nousseet siinä määrin, että asuntovelallisen saattaa olla kannattavampaa pyrkiä kustantamaan korkojen nousua omaehtoisesti.”

Tällä hetkellä vuoden euribor-koron nousulle altteimpia ovat ne asuntovelalliset, joiden viitekoron arvon pankki tarkistaa lähiviikkoina tai -kuukausina.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju korostaa, että lähtökohtaisesti jokaisen asuntovelallisen pitäisi kestää lainakustannusten nousu, sillä asuntolainan hakuhetkellä pankki on tehnyt hakijan tulotasolle stressitestin.

”Stressitestissä hakijan tulotason on pitänyt kestää jopa kuuden prosentin korko. Tästä syystä suurimmalla osalla asuntolainan ottajista pitäisi olla sen verran pelivaraa, että he pystyvät maksamaan kyllä prosenttiyksikön tai parin nousun lainan korossa.”

Jos 12 kuukauden euriborin nousu kuitenkin yllättää asuntovelallisen lähiviikkoina, hän voi yrittää neuvotella pankin kanssa esimerkiksi euromääräisistä maksuista, jotka pankki veloittaa kuukausittain lainanlyhennysten yhteydessä. Niiden hilaaminen alaspäin voi helpottaa velallisen tilannetta jonkin verran.

”Pankit ryhtyivät nollakorkojen aikana lisäämään lainanlyhennysten yhteydessä meneviä euromääräisiä maksuja. Niistä velallinen voisi yrittää neuvotella pankin kanssa. Uskon, että näissä maksuissa myös eri pankkien väliltä löytyy eroja”, Kangasharju sanoo.

Takavuosina asuntovelallisen oli mahdollista keventää maksutaakkaansa myös siten, että hän pyysi pankkia vaihtamaan lainakoron vuoden euriborista kuuden tai kolmen kuukauden euriboriin. Kangasharjun mukaan tällainen ei kuitenkaan enää onnistu.

Euribor-sidonnaisen lainakoron vaihtaminen kiinteään korkoon sen sijaan on yhä mahdollista. Tätä Kangasharju ei asuntovelalliselle silti suosittele.

”Kiinteän koron hinnoittelu perustuu markkinahinnoitteluun. Sen valitseminen olisi kannattanut vielä vuosi sitten, muttei enää. Jos tässä kohtaa sitoo asuntolainan koron kymmeneksi vuodeksi kiinteään korkoon, se tulee todennäköisesti kalliimmaksi kuin 12 kuukauden euribor, joka voi kymmenen vuoden aikana hyvinkin laskea taas alemmas.”

Korkokehitys vaikuttaa asuntojen hintoihin.

Korkojen ollessa alhaalla ihmisten kynnys hakea asuntolainaa on matalalla. Vilkas asuntolainaaminen kiihdyttää asuntokauppaa, minkä seurauksena hinnat nousevat.

Korkojen nousu vastaavasti korottaa kynnystä hakea asuntolainaa. Kun lainaaminen vähenee, asuntokauppa alkaa hiipua ja sitä mukaa myös hinnat saattavat kääntyä laskuun.

Merkkejä asuntolainakysynnän vähenemisestä on jo ilmassa, jos Finanssiala ry:n tuoreimpaan Pankkibarometriin on luottaminen. Sen perusteella kotitalouksien asuntolainojen kysyntä romahti alkuvuodesta.

Onko asuntovelallisen syytä pelätä hankkimansa asunnon arvon puolesta?

”Ehkä ensisijaisesti asuntovelallisen kannattaa nyt miettiä omaa riskinsietokykyään liittyen asuntolainan lyhennyksiin ja korkomaksuihin”, VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerola sanoo.

Hän muistuttaa, ettei asuntojen hintakehitys ole pelkästään asuntolainakysynnän ja asuntokaupan vilkkauden varassa. Kotitalouksien kyvyllä suoriutua asuntolainojen takaisinmaksusta on yhtä lailla merkitystä. Niiden takaisinmaksukykyyn puolestaan oleellisesti vaikuttaa vallitseva työllisyystilanne.

”Toistaiseksi koronapandemian jälkeinen työllisyyskehitys on ollut varsin hyvää. Vasta siinä kohtaa olisin huolissani, jos jouduttaisiin tilanteeseen, jossa Suomi tai euroalue ajautuisi taantumaan ja työttömyys alkaisi kasvaa. Tällaista skenaariota pidän tässä kohtaa kuitenkin vielä aika epätodennäköisenä”, Eerola sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut