Painettujen sanomalehtien ilmestyminen on uhattuna, kun UPM:n lakko pitkittyy ja venäläisestä sanomalehtipaperista luovutaan – sanomalehtipaperin hinta on noussut sadoilla euroilla tonnilta

Paperipulan kestoa on hyvin vaikea ennustaa. Uutta paperintuotantoa ei ole tulossa, eikä toimituksilla ole välttämättä paperia varastossa.

Painettujen sanomalehtien ilmestyminen on uhattuna, kun UPM:n lakko pitkittyy ja venäläisestä sanomalehtipaperista luovutaan.

23.3. 8:21

Helsinki

Painettujen sanomalehtien ilmestyminen voi olla jo lähiviikkoina uhattuna, arvioi Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg. Syynä on akuutti lehtipaperin pula.

Ongelman taustalla ovat lehtipaperin kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, metsäteollisuusyhtiö UPM:n pitkittynyt lakko sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Useat mediatalot ovat tarvinneet Holmbergin mukaan tavallista enemmän venäläistä lehtipaperia paikkaamaan UPM:n lakon jättänyttä aukkoa paperintuotantoon.

”Venäjän hyökättyä Ukrainaan mediayritykset ovat päättäneet lopettaa venäläisen paperin käytön. UPM:n lakon jatkuessa voimme olla pian todella isoissa ongelmissa”, Holmberg sanoo.

Noin viidesosa suomalaisista sanomalehdistä painettiin Holmbergin mukaan venäläisellä paperilla ennen UPM:n lakon alkamista.

Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten etujärjestö.

Tilanne näkyy jo suomalaisten lehtien toiminnassa. Helsingin Sanomat ilmoitti 11. maaliskuuta, että se supistaa viikonloppunumeroiden kokoa, ja Nyt-liite korvataan väliaikaisesti pienemmällä Tv-viikolla.

Paperipula vaikuttaa myös paikallislehtiin. Varsinais-Suomessa ilmestyvä Laitilan Sanomat ilmoitti maaliskuussa, että lehden kokoa on jouduttu supistamaan.

”Toivomme, että lukijat ymmärtävät nyt paikallislehtien tilanteen. Paperipula ei ole lehden tekijöiden vika”, Laitilan Sanomien päätoimittaja Teija Uitto sanoi 18. maaliskuuta julkaistussa pääkirjoituksessa.

Uitto kieltäytyi haastattelusta STT:n kanssa.

Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg mukaan tärkein ratkaisu ongelmaan olisi UPM:n lakon päättyminen.

Sanomalehtipaperin hinta on noussut sadoilla euroilla tonnilta

Sanomalehtipaperin hinta on noussut OP:n analyytikko Henri Parkkisen mukaan paljon jo ennen UPM:n lakkoa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sanomalehtipaperi maksoi vuosi sitten Euroopan markkinoilla noin 390 euroa tonnilta, kun nyt tonnihinta on yli 670 euroa.

”Suomessa on vähennetty paljon paperin tuotantoa. Paperin kysyntä on pidemmän aikavälin tarkastelussa laskenut muutaman prosentin vuositasolla, eikä tuotanto ole viime vuosina ollut hirveän kannattavaa. Vanhoja paperikoneita on suljettu tai siirretty muihin tuotteisiin”, Parkkinen sanoo.

Uutta tuotantokapasiteettia ei ole Parkkisen mukaan tulossa, eikä Euroopassa ole käynnistynyt uusia paperikoneita noin 15 vuoteen.

Parkkinen arvioi, että paperituotannon asiakkailla ei ole merkittävästi paperia varastossa käytettäväksi.

”Paperista ei ole ollut aikaisemmin pulaa ja sitä on saanut nopeasti. Kaikki ovat pitäneet varastonsa pienenä”, jotta sinne ei sidottaisi turhaa pääomaa.

Keskisuomalaisen paperivarastot riittävät kesään asti

Kaikkien mediatalojen paperivarastot eivät ole tyhjillään. Keskisuomalainen -mediakonsernilla on paperia alkukesään saakka liiketoimintajohtaja Erkki Summasen mukaan. Yhtiö oli alkanut varastoida paperia viime vuoden lopulla UPM:n lakon varalta.

”Tilanne on, että lisää paperia ei saa tällä hetkellä oikeastaan mistään. Meidän ei ole tarvinnut tehdä vielä lisätoimenpiteitä, koska olimme varautuneet”, Summanen sanoo.

Keskisuomalainen -mediakonserniin kuuluu esimerkiksi päivittäin ilmestyvä sanomalehti Keskisuomalainen sekä lukuisia maakunta-, paikallis- ja kaupunkilehtiä.

Konsernin sisällä on käyty Summasen mukaan keskusteluja tarvittavista toimenpiteistä, jos paperipula jatkuu kesään asti. Keinovalikoimaan voisi kuulua esimerkiksi lehtien sivumäärän supistaminen tai peittojakeluiden vähentäminen.

”Yksittäisen paikallislehden lakkauttamisen hyöty paperin säästön kannalta on vähäinen”, sillä sen levikki- ja sivumäärä on jo valmiiksi pieni. Yhden paikallislehden ilmestymisen lopettaminen kattaisi vain pienen osan suuren maakuntalehden julkaisukapasiteetista.

Keskisuomalainen tekee vuosittaiset sopimukset lehtien paperitoimituksista useiden eri yritysten kanssa. Tavoitteena on ollut käyttää joka vuosi vähintään kolmea eri tuottajaa kolmesta eri maasta.

”UPM on kuitenkin ollut meille tärkein paperin toimittaja”, Summanen sanoo.

”Koko tilanne on hyvin epätavallinen”

OP:n analyytikko Parkkinen ei osaa sanoa, kuinka pitkään sanomalehtipaperin epävarma saatavuus jatkuu.

”Koko tilanne on hyvin epätavallinen”, minkä takia sen kestoa on vaikea arvioida.

Tärkein ratkaisu ongelmaan olisi Medialiiton toimitusjohtaja Holmbergin mukaan UPM:n lakon päättyminen.

Holmberg toivoo, että hallitus tukisi tarvittaessa paperipulasta ja hinnannoususta kärsivää lehtialaa.

”Painetun tiedon julkaisun katkeaminen vaikuttaisi Suomen henkiseen huoltovarmuuteen. Kun hallitus pohtii Venäjän tilanteesta johtuvien tukien antamista, pitäisi huolehtia myös luotettavan tiedon tuottamisesta”, Holmberg sanoo.

OP:n Parkkisen mukaan on epätodennäköistä, että hallitus lähtisi tukemaan erikseen sanomalehtialaa.

”Lähes kaikki tuotannonalat kärsivät tällä hetkellä. Jos hallitus päättäisi tukea yksittäistä toimialaa tai toimintoa, olisi kyse todennäköisesti yleisemmästä kompensaatiosta”, Parkkinen sanoo.

Paperiliiton lakko UPM:n toimipaikoilla alkoi tämän vuoden tammikuussa. Lakon taustalla on kiista uudesta työehtosopimuksesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut