Palkansaajien tutkimuslaitos muuttaa nimeään – lyhenne sekoitettiin jopa kuntovalmentajaan - Talous - Satakunnan Kansa

Palkan­saajien tutkimus­laitos muuttaa nimeään – lyhenne sekoitettiin jopa kuntovalmentajaan

Vuonna 1971 perustetun Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi nimi on Labore.

Mika Maliranta aloitti Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana elokuussa.

18.11. 8:22

Palkansaajien tutkimuslaitos muuttaa nimeään ja keskittyy entistä enemmän soveltavaan tutkimukseen, joka palvelee talouspoliittista päätöksentekoa.

Tutkimuslaitoksen uusi nimi on Labore, joka on ablatiivi eli ulkoeronto latinan kielen työtä tarkoittavasta sanasta labor.

”Pyrimme nimenmuutoksella selventämään sitä, että teemme soveltavaa ja riippumatonta tieteellistä tutkimusta. Muutos ei ole dramaattinen, sillä olemme aikaisemminkin keskittyneet tieteelliseen tutkimukseen, mutta se ei ehkä ole kaikille ihan selvää”, sanoo Laboren johtaja Mika Maliranta.

Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnetään yliopistojen perustutkimuksen tuottamaa tieteellistä tietoa tiettyyn käytännön ongelmaan.

Nimenmuutos oli aloitettu jo ennen kuin Maliranta aloitti tutkimuslaitoksen johtajana elokuun alussa.

Laboren teettämien kyselyiden perusteella vanhan nimen lyhenne PT sekoitettiin Pellervon taloustutkimukseen (PTT) ja välillä jopa kuntovalmentajaan (englanniksi personal trainer).

”Pienenä ongelmana on ollut se, että meidän asemaa riippumattomana tieteellisenä tutkimuslaitoksena ei ole aina oikein ymmärretty. Riippumattomuus on meille tärkeää myös siksi, että sillä turvataan ulkoista rahoitusta.”

Keskeiset ulkoisen rahoituksen lähteet ovat Euroopan unioni, Suomen Akatemia ja ministeriöt. Jos tutkimus ei ole riippumatonta, rahoitusta on vaikea hankkia tieteen rahoittajilta.

”Nimenmuutoksella haluamme korostaa tieteellistä riippumattomuutta.”

Laboressa työskentelee 25 henkeä, joista 19 on tutkijoita. Sen toimintaa rahoittaa kannatusyhdistys, jonka jäseniä ovat pääasiassa ammattiliitot.

”Välillä on kuviteltu, että Palkansaajien tutkimuslaitos olisi osa ammattiyhdistysliikettä ja toimisi sen ohjauksessa. Tämä ei ole missään vaiheessa pitänyt paikkansa, mutta nimenmuutoksella haluamme korostaa tieteellistä riippumattomuutta”, Maliranta sanoo.

Laboren lisäksi Suomessa on kolme soveltavan taloustieteen tutkimuslaitosta: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Pellervon taloustutkimus.

”Noudatamme taloustieteen oppia, jonka mukaan toimintaa kannattaa kohdistaa sinne, missä suhteelliset edut ovat suurimmat. Meille luontevaa on, että tutkimuksissamme painottuvat palkansaajille keskeiset kysymykset.”

Niitä ovat Malirannan mukaan työmarkkinat, työolot, palkanmuodostus, työn tuottavuus ja markkinoiden toiminta.

”Yksi tärkeä painopiste on myös koulutuksen taloustiede. Uskon, että sen aseman vahvistuminen jatkuu. Makrotaloudessa saattaisi olla tarpeellista tehdä enemmän innovaatioiden merkitykseen perustuvaa kasvututkimusta. Lisäksi on tutkittava ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen ja työmarkkinoiden sopeutumistarpeeseen.”

Hänen mielestään akateemisen perustutkimuksen ja talouspoliittisen päätöksenteon tarpeiden välillä on usein kuilu, jonka täydentämiseksi tarvitaan soveltavaa tutkimusta.

Laboren tavoitteena on myös jatkaa soveltavassa tutkimuksessa yhteistyötä yliopistojen ja kolmen muun soveltavan tutkimuslaitoksen kanssa.

Malirannan mukaan innovaatiopolitiikka, kilpailupolitiikka ja yrittäjyyspolitiikka ovat sellaisia ajankohtaisia talouspoliittisia kysymyksiä, joiden tutkimiseen Laboren on syytä osallistua.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut