Energiakriisin puhkeamista pelätään jo lähes kaikkialla maailmassa – Suomalaisprofessorin mukaan ongelman taustalla on ”tuplaefekti” - Talous - Satakunnan Kansa

Energiakriisin puhkeamista pelätään jo lähes kaikkialla maailmassa – Suomalais­professorin mukaan ongelman taustalla on ”tuplaefekti”

Erityisesti Aasiassa ja Euroopassa on pelätty energiakriisin puhkeamista. Professori Peter Lund sanoo olevansa optimisti sen suhteen, että tasapaino saavutetaan jossain vaiheessa ja markkinat palaavat normaaliin.

”On helppo sulkea, mutta kun pitäisi käynnistää, se on aina pitempi operaatio”, teknillisen fysiikan professori Peter Lund kommentoi energiaongelmaa maailmalla.

12.10. 10:35

Viime viikkoina on noussut puheenaiheeksi yhä useammin mahdollinen energiakriisi, jonka kourissa on nähty kärvistelevän niin Kiinan, Intian kuin Euroopan.

Teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta myöntää, että energian suhteen on olemassa maailmanlaajuinen ongelma. Lundin mukaan sen juuret ovat koronaviruspandemian aiheuttamassa kriisissä eikä suinkaan siinä, että esimerkiksi fossiiliset polttoaineet olisivat yllättäen käyneet vähiin.

”Jos mennään takaisin vuoteen 2019 ennen koronaa, niin eihän silloin ollut mitään ongelmaa. Energiamarkkinat olivat tasapainossa”, Lund muistuttaa.

Energia-alaan erikoistunut Lund on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.

”Mutta sitten tuli koronavirus. Energian ja sähkön kulutus vähenivät joissain maissa varsin voimakkaasti. Se johti siihen, että suljettiin kapasiteettia erityisesti kaasu- ja hiilipuolella.”

Koronaviruskriisin talousvaikutukset olivat niin suuria, ettei energiantuotantoakaan pystytty tai haluttu pitää varalla, vaan koko tuotantoketjua jouduttiin ajamaan alas.

Professori Lundin mukaan energiantuotannon kapasiteetin leikkaus on helppoa ja nopeaa, mutta sen ajaminen takaisin ylös on työläämpää ja vie aikaa.

”Perussyy on se, että on helppo sulkea, mutta kun pitäisi käynnistää, se on aina pitempi operaatio. Usein poliitikoilta unohtuu, että leikkaaminen on helppoa: se on päivän päätös, mutta kun ruvetaan ajamaan ylös, se on kuukausien ja ehkä vuoden asia.”

Energian saatavuutta vaikeuttaa kaiken lisäksi nyt kaksi erilaista mutta yhtäaikaista tekijää, joiden yhteisvaikutusta Lund kuvaa ”tuplaefektiksi”.

”Olemme siinä tilanteessa, että talous toipuu ja erityisesti Aasian talous toipuu. Sitten olemme tulleet tilanteeseen, jossa olemme menossa kesästä talveen, jolloin maat varautuvat talveen ja pyrkivät täyttämään varastojaan.”

Varastointi koskee erityisesti kivihiiltä ja kaasua, joiden tarjonta ei nyt pysy viiveettä mukana kysynnän kanssa. Lundin mukaan kyse onkin enemmän polttoainekriisistä kuin energiakriisistä.

Euroopassa varastoidaan hiiltä ja kaasua talven varalle. Kuvassa Hanasaaren voimalaitoksen hiilikasa Helsingissä.

Lund löytää myös muita käytännön syitä, jotka ovat pahentaneet tilannetta. Esimerkiksi energialaitosten vuosihuoltoja ei ole pystytty tekemään siksi, että ihmisten liikkumista on rajoitettu. Infrastruktuuri ei ole kaikkialla aivan siinä kunnossa kuin sen pitäisi.

Lund arvelee myös, ettei energiavarastoja uskalleta nyt käyttää loppuun.

”Saksahan tyypillisesti ostaa kaasua talven varalle, ja nyt varastot ovat aika tyhjiä. Sinne täytyy jättää määrätty kapasiteetti pahimman päivän varalle, mikä tulee talvella. Osittain nyt ollaan varovaisia.”

Lundin mukaan nestemäinen maakaasu, jota Eurooppa on ostanut ennen vapailta markkinoilta, menee nyt pääosin Aasiaan, jossa talouskasvu on alkanut aikaisemmin kuin Euroopassa ja jossa varaudutaan kulutuksen nopeampaan kasvuun. Tämä aiheuttaa ongelmia Euroopassa.

”Pitäisi olla jonkinlainen stressitesti, koska kyse on strategisesta raaka-aineesta.” – Peter Lund

Lund sanoo olevansa kuitenkin optimisti sen suhteen, että tasapaino saavutetaan jossain vaiheessa ja markkinat palaavat normaaliin.

Hänen mukaansa koronaviruskriisin vaikutukset energiamarkkinoille tulivat jonkinlaisena yllätyksenä kaikille: energiaan liittyy tietty hitaus, ja asiat eivät palaudu entiselleen vain nappia painamalla.

”Meidän pitäisi arvioida energiajärjestelmän resilienssi, kestävyys ja kimmoisuus, ihan eri tavalla. Pitäisi olla jonkinlainen stressitesti, koska kyse on strategisesta raaka-aineesta, joka koskettaa meitä kaikkia. Meiltä puuttuu se”, Lund sanoo.

Esimerkiksi Euroopan maissa on kirjava joukko erilaisia energiajärjestelmiä. Erot pohjoisen ja etelän välillä ovat myös suuria. Esimerkiksi Suomessa on muihin maihin verrattuna varauduttu hyvin polttoaineiden saatavuusongelmiin fossiilisia polttoaineita varastoimalla.

Lund toivoo, että yksi koronaviruskriisin opetuksista olisi se, että Euroopan unionissa energiaa ryhdyttäisiin ajattelemaan strategisemmin sen saatavuuden, geopolitiikan ja kriisiytymisen kannalta.

”Jäsenmaat päättävät jokainen vähän omalla tavallaan, mihin ei ole mahdollisuutta puuttua. Silloin olemme tilanteessa, että Euroopassa mennään vuoristorataa. Toivottavasti koronakriisi vähän ravistelee Euroopan rakenteitakin siihen suuntaan, että löytyisi yhteistä säveltä.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos