"Yksittäisen suden voi nähdä käytännössä missä tahansa" – Kritisoitu susien kanta-arvio nojaa vain faktoihin, lue tästä, miten se syntyy

"On mahdotonta saada aikaiseksi yhtä aikaa nopeaa ja toisaalta tarkkaa arviota", sanoo Satakunnassa susiasioita tutkiva Antti Härkälä.

Antti Härkälä
"Yksittäisen suden voi nähdä käytännössä missä tahansa" – Kritisoitu susien kanta-arvio nojaa vain faktoihin, lue tästä, miten se syntyy

Susihavainnot puhuttavat Satakunnassa useasti. Kanta-arviota on kritisoitu vähätteleväksi, mutta sen tiedot nojaavat pelkkiin faktoihin.

Pasi Mattila

Onko Satakunnassa alle kymmenen vai kymmeniä susia? Kysymykseen on vastauksia yhtä paljon kuin asiaan vähänkään vihkiytyneitä vastaajia.

Susien kantoja aktiivisesti määrittävä Luonnonvarakeskus julkaisee arvionsa susien määrästä vuosittain.

Viime vuoden kesäkuussa julkaistun ja aikavälillä 1.8.2016–15.3.2017 kerätyn aineiston perusteella tehdyn kanta-arvion mukaan Suomessa oli 150–180 sutta. Satakunnan aktiivisimmilla susimailla, eli Köyliön reviirillä elää saman kanta-arvion mukaan seitsemän yksilöä.

Vastaava arvio on tehty myös tänä vuonna. Sen tuloksia esitellään kuluvan vuoden kesäkuussa.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arviota on kritisoitu epätarkaksi ja vanhentuneeksi. Kanta-arvio perustuu susihavaintoihin ja niiden lisäksi maastosta kerättäviin ulostenäytteisiin.

–On mahdotonta saada aikaiseksi yhtä aikaa nopeaa ja toisaalta tarkkaa arviota, Satakunnassa susiasioita tutkiva ja näytteitä keräävä tutkimusmestari Antti Härkälä sanoo.

Hän muistuttaa, että riittävän tarkkuuden saamiseksi tarvittavaa näytemäärää ei kerätä hetkessä. Keruu alkaa syyskesällä ja päättyy vasta kevään korvalla. Tämän jälkeen näytteet lähetetään Turun yliopistoon, jossa niistä eristetään DNA.

Kun tiedot palautuvat yliopistolta, ne siirretään yhdessä tehtyjen havaintojen kanssa kartalle. Tästä yhdistelmästä muodostetaan lopulta julkisuuteen tuleva kanta-arvio.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan havainnot ovat toistaiseksi tärkein peruste kanta-arvion tekemiselle. Havaintojen analysoinnissakin pitää kuitenkin olla erityisen tarkkana.

–Kanta-arvio tehdään sen mukaan kuinka suuri on suurin samaan aikaan havaittu lauma.

Toisin sanoen, jos alueella on havaittu suurimmillaan esimerkiksi juuri seitsemän sutta samassa paikassa, on koko alueen arviossa yksilöiden määrä käytännössä hyvin lähellä tätä. Kanta-arviota ei siis tehdä niin, että lasketaan havaintoja yhteen.

–Saman lauman sudet eivät aina liiku samassa ryhmässä, vaan välillä erikokoisina ryhminä, joten alueen yksilömäärää ei voi saada laskemalla erilaisia havaintoja yhteen.

Kojolan mukaan näytteiden keruu tukee hyvin havainnoista saatuja lukuja.

–DNA-näytteiden tieto yksilöiden määrästä on selvästi yhtenevä havaintojen perusteella arvioituun yksilöiden määrään verrattuna.

DNA-määritys ei aina onnistu kaikista näytteistä, sillä DNA:n määrä ei jokaisessa näytteessä riitä yksilöintiin.

Viimeisimmässä julkaistussa kanta-arviossa koko Lounais-Suomen alueelta kerättiin yhteensä 147 näytettä, joista 89:stä saatiin eristettyä onnistuneesti suden DNA:ta. Näistä eri susiyksilöitä oli 29.

Köyliön reviirin alueelta kerättiin puolestaan 31 näytettä, joissa esiintyi 7 eri susiyksilöä. Lisäksi alueella kaadettiin luvallisesti yksi susi, jonka DNA oli eristetty aiemmin otetuista näytteistä.

Tutkimusmestari Härkälä kertoo, että juuri hiljattain päättynyt tuorein näytteiden keräys tuotti Satakunnassa tutkittavaa suurin piirtein saman verran kuin aiemmatkin keräykset. Yksi eriävyys kuitenkin on.

–Maantieteellisesti kattavuus on tällä kertaa parempi, sillä olemme saaneet näytteitä kaikilta niiltä alueilta, joissa susilaumoja tai -pareja on havaittu säännöllisesti. Se on positiivista kannan arvioinnin tarkkuutta ajatellen.

Antti Härkälä
Susien ulostenäytteitä kerätään paikoista, joissa on havaittu säännöllisesti susilaumoja. Ulosteesta eristetään DNA, jolla susia yksilöidään.

Susien ulostenäytteitä kerätään paikoista, joissa on havaittu säännöllisesti susilaumoja. Ulosteesta eristetään DNA, jolla susia yksilöidään.

Arviota Satakunnan tuoreimmasta susitilanteesta ei kuitenkaan saada ennen kesäkuuta.

–Näytteiden pitää ensin valmistua. Keskeneräisestä tutkimuksesta on vaikea sanoa mitään.

Härkälä haluaa myös painottaa sitä, että yksittäinen susihavainto ei vielä tarkoita, että susi olisi alueella pysyvästi. Tällöin näytteiden kerääminenkin on hieman turhaa.

–Yksittäisen suden voi havaita käytännössä missä tahansa.

Yksittäistenkin susien havainnot toki huomioidaan käyttämällä kerrointa. Härkälä kuitenkin haluaa muistuttaa suden käyttäytymisestä, joka kritiikinantajilta usein unohtuu.

–Susi on reviirieläin ja tärkeitä ovat etenkin reviireillä elävät laumat ja parit. Tämä biologinen tausta unohtuu valitettavan usein.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • matikka

    Kyllä metsästäjät tietää tasan tarkkaan montako sutta alueella asustaa,siinä ei tarvi paskoja keräillä.
    Toivottavasti luontainen poistuma vie ne laskemattomat yksilöt.

  • Nimetön

    Sepänsälli kirjoitti täyttä asiaa!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio