VTT:n tutkimusreaktorin ydinjätteitä Olkiluotoon tai Loviisaan

Kari SuniEurajoki

Kesällä 2015 sammutetun teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusreaktorin käytetylle ydinpolttoaineelle ja muille ydinjätteille kaavaillaan vaihtoehtona välivarastointia nykyisille ydinvoimalaitospaikoille.

Suunnitelma on osana ja esivaiheena VTT:n viime vuoden kesäkuussa valtioneuvostolle jättämää lupahakemusta Espoon Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poistolle ja ydinjätehuollolle.

Hakemus ei siis koske tutkimusreaktorin ydinjätteiden loppusijoitusta, vaan väliaikaisvarastointia. Myös välivarastointi Olkiluodossa tai Loviisassa edellyttää vielä erillistä lupamenettelyä joko Teollisuuden Voima Oyj:n tai Fortum Power and Heat Oy:n ydinjätehuollon käyttölupiin.

VTT:n lupahakemus on esillä tulevalla viikolla Eurajoen kunnanhallituksessa sijaintikuntalausunnon antamista varten.

VTT:n tutkimusreaktorin käytöstä poiston ja purkamisen projektipäällikkö Markus Airila vahvistaa, että neuvotteluja välivarastoinnista käydään ydinvoimayhtiöiden kanssa.

Espoossa sijaitsevan tutkimusreaktorin purkamisaikataulu on osin vielä avoinna ja eteneminen on riippuvainen ydinpolttoaineen poistamisesta laitokselta ja loppusijoituksen vaihtoehdosta. Airilan mukaan ensisijaisena suunnitelmana on edelleen käytetyn ydinpolttoaineen palautus Yhdysvaltoihin, josta reaktori on alun perin hankittukin.

Airilan mukaan sopimusjärjestely on viivästynyt ja on epävarmaa, että vuodelle 2019 kaavailtu palautus Yhdysvaltoihin toteutuu. Tämä on seurausta Idahon osavaltion tyytymättömyydestä liittovaltion alaisen ydintutkimuslaitoksen jätehuolto-ohjelmien etenemiseen.

Ellei palautus Yhdysvaltoihin onnistu, on VTT varautunut neuvottelemaan Posiva Oy:n kanssa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta.

FiR 1 -tutkimusreaktori käynnistettiin vuonna 1962 ja sitä käytettiin ydintutkimukseen ja koulutukseen sekä käytön loppuvaiheessa myös pään ja kaulan alueen syöpäsairauksien neutronikaappaushoitoihin.

Reaktori on pienitehoinen, sen lämpöteho on 250 kilowattia. Loppusijoitettavia uraanipolttoainesauvoja on Airilan mukaan runsaat sata kappaletta ja niiden yhteismassa muutamia satoja kiloa. Uraanimassa on noin 27 kiloa. Lisäksi varastoituna on käyttämätöntä polttoainetta 24 sauvaa.

Lupahakemuksessaan VTT on ilmoittanut hallussaan olevan myös luonnonuraanisauvoja, joita käytettiin 1960- ja 1970-luvuilla alikriittisessä miilussa.

Tavoitteena on myös miilu-uraanisauvojen luovutus jatkokäyttöön ulkomaille. Sauvojen massa on yhteensä noin 1500 kiloa ja uraania niissä on runsaat 30 kiloa.

Pienestä määrästä huolimatta ydinpolttoainehuoltoa kontrolloidaan samoin kuin muissa ydinlaitoksissa.

Keski- ja matala-aktiivista jätettä Otaniemen tutkimusreaktorista ja rakenteista sekä purkutöistä ennakoidaan syntyvän noin 100 kuutiometriä, yhteensä noin 140 tonnia.

Suurin osa reaktorin rakenteista arvioidaan voitavan vapauttaa valvonnasta ja käsitellä kuten teollisuus- tai rakennusjätteet. Mikäli kaikki purkujätteet joudutaan käsittelemään ydinjätteenä, voi välivarastoitavan jätteen enimmäismäärä olla pakattuna noin 350 kuutiometriä eli noin 700 tonnia.

VTT:n suunnitelmana on, että reaktori olisi purettuna vuonna 2022.

Juttua muutettu: tarkennettu tietoa käytetyn ydinpolttoaineen määrästä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio