Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Venatorin palkoista ja alihankinnoista jättimenetys – "Katsokaa eteenpäin ja hakekaa mahdollisuuksia"

Porin pigmenttitehtaan alasajo merkitsee kaupungin ja koko maakunnan taloudelle tuntuvaa taloudellista menetystä. Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) ylijohtaja Marja Karvonen toteaa monen muun tavoin, että tehtaan alasajon taloudellinen menetys on ennen muuta Porille, mutta myös maakunnalle iso tappio. Vastaavanlainen, oikeastaan rankempi romahdus koettiin tasan viisi vuotta sitten, kun korealainen STX ilmoitti 13. syyskuuta 2013 Rauman telakan lakkauttamisesta. –Tehtaan noin 450 työpaikkaa merkitsee Porissa noin 1,2 prosentin osuutta työvoimasta. Mutta vaikutus kertaantuu tietysti vielä välillisinä vaikutuksina alihankinta- ja palvelutoimittajaketjuissa, esimerkiksi energiahuollossa ja kuljetuksissa. Vaikutukset ulottuvat myös kauppaan ja palveluihin, Karvonen sanoo. Nyt katkeavat työt ja ansainta myös tehtaan jälleenrakennuksessa. Satakunnan Kansan tavoittamat muutamat alihankkijayritykset eivät halunneet kommentoida tilannettaan, seuraamuksiaan, saataviensa tai menetysten määriä. Sopimukset velvoittavat vaitioloon. Kohtalokasta tulipaloa edeltäneeltä tilivuodelta 2016 tehdasyhtiö maksoi palkkoina yhteensä noin 26,8 miljoonaa euroa sekä käytti materiaalien ja palvelujen hankintoihin runsaat 157 miljoonaa euroa. Tehdas oli tuolloin vielä Huntsman P&A Finland Oy ja liikevaihto noin 297,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 Venator P&A Finland Oy:ksi muuttuneen yhtiön liikevaihto oli 122,8 miljoonaa euroa ja tilinpäätöskertomuksen mukaan palkkasumma edellisvuoden tasoa noin 26,6 miljoonaa euroa ja hankinnat runsaat 104 miljoonaa euroa. Tilannearvion ja vaikutusten selvitys on jo käynnistetty yhteistyössä Porin kaupungin, TE-toimiston, Satakuntaliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, Marja Karvonen sanoo. –Ensimmäiseksi on tärkeää tietää kuinka moni voi jatkaa työssä, kun yhtiön mukaan tuotanto jatkuu vielä 20 prosentin kapasiteetilla, Karvonen sanoo. Ahdingon keskellä hän rohkaisee katsomaan eteenpäin ja hakemaan mahdollisuuksia samaan tapaan kuin Rauma menetteli paikallisen telakkakriisin kaatuessa päälle. –Rauman telakan lakkauttamisaikaan verrattuna taloudellinen yleistilanne ja työmarkkinat ovat nyt valoisammat. Osaavalle työvoimalle on kysyntää monilla aloilla ja avoimia työpaikkoja on ollut vuoden alkupuoliskolla noin 30 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. –Meillä on ely-keskuksessa valmius suunnitella tukitoimia ja koulutusta uudelleen työllistymisen helpottamiseksi. Myös muutosturva ja työllisyydenhoidon määrärahoja ovat käytettävissä, apua kyllä järjestyy. Tärkeää on kuitenkin saada tietoon millaisia tukitoimia yhtiöllä on tarjota muutostilanteeseen, Karvonen sanoo. Karvonen jatkaa vertailua Rauman telakkaromahduksen aikaan ja hänen mukaansa toivoa antavat vireillä olevat investoinnit. Esimerkkinä hän mainitsee saksalaisen kemianteollisuusyhtiön BASF:n tehdashankkeen Harjavallassa.