Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Tiesitkö, että merimetso ei ole vieraslaji? Tutkija vastaa 10 väitteeseen merimetsoista

Merimetsoista liikkuu erilaisia tietoja, eivätkä kaikki pidä paikkaansa. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen on tutkinut merimetsojen kannan kehitystä ja lintujen vaikutuksia luontoon. Rusanen vastaa kymmeneen merimetsoihin liittyvään väittämään. 1. Merimetsot eivät kuulu Suomen luontoon. Merimetso ei ole vieraslaji. Se oli vain poissa pidemmän aikaa. Turun yliopistossa 1700-luvun puolivälissä valmistuneen opinnäytetyön mukaan merimetso pesi esimerkiksi Turun saaristossa. Merimetsot hävitettiin Itämereltä 1900-luvun alussa, kun ampuma-aseet kehittyivät. 1930–1940-luvuilla pesimäyhdyskuntia alkoi tulla takaisin Pohjanmeren puolelta, ensin Tanskaan ja Ruotsiin. Lajia alettiin suojella Hollannissa, ja pikkuhiljaa se levittäytyi takaisin entisille asuinsijoilleen Itämerellä. Suomeen se saapui takaisin vuonna 1996. 2. Merimetsot tyhjentävät kalavedet pesimäalueiltaan. Tämä on mutkikkaampi asia. Näistä on erilaisia tutkimuksia, ja ne ovat osin ristiriitaisia. Kalasaaliit riippuvat enemmän kesien sääoloista kuin merimetsoista. Kalaa on kuitenkin meressä paljon. Syken, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan esimerkiksi kuhakannat eivät ole rannikkovesissä pienentyneet. Ahvenkannat ovat kasvaneet, vaikka merimetsojen määrä on lisääntynyt. 3. Merimetsot syövät paljon kalaa ja kaikkia lajeja. Ne syövät sitä, mitä on helposti saatavilla. Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, että ne syövät 350–500 grammaa kalaa päivässä. Merimetson pääravintokaloja ovat Suomessa ahven, kivinilkka ja särkikalat. Selkämerellä runsaita saaliskaloja ovat myös kiiski ja silakka. Esimerkiksi siikaa saaliissa on vähän verrattuna muihin. Merimetsojen oksennuspalloista ja jätöksistä on kerätty paljon saaliskalanäytteitä. Koko valtavasta aineistosta lohta ja taimenta on löytynyt vain muutama kappale. 4. Merimetsot syövät kalaa myös pyydyksistä ja kalanviljelylaitoksista. Kalanviljelylaitoksista valituksia on tullut hyvin vähän. Ne pystytään myös suojaamaan merimetsoilta ja harmaahaikaroilta. Verkoista merimetsot ottavat jonkin verran kalaa. Luonnonvarakeskus on tutkinut, kuinka paljon verkoissa olevista kaloista löytyy merimetson nokkimisjälkiä. Määrät olivat prosentin luokkaa. Kyllä ne kalaa saavat pyydettyä muutenkin. 5. Merimetsot tuhoavat ulosteellaan pesimäluotojensa luonnon. Puut kuolevat muutamassa vuodessa, ja uuden puuston kasvamiseen menee vuosikymmeniä. Metsää on tuhoutunut Suomessa merimetsojen vuoksi kaikkiaan vain reilu 20 hehtaaria. Kun merimetsot poistuvat luodolta, ruohovartinen kasvillisuus elpyy vuodessa tai parissa. Ulosteet toimivat lannoitteena. Isoilla luodoilla ne käyttävät yleensä alle puolet pinta-alasta pesintään. Muu osa voi olla hyvinkin vehreää. 6. Merimetsojen ulosteet haisevat kilometrien päässä pesimäluodoilta. Haju voi olla voimakas. Se on tietysti tuulensuunnasta ja olosuhteista kiinni. Jos vallitseva tuulensuunta on vaikkapa lounaasta, ja mökki siitä koilliseen, voi haju tuntua kauaksikin. Erityisesti jos on lämmin ja kostea keli. 7. Merimetsot vievät elintilaa muilta vesilinnuilta. Olemme seuranneet useita yhdyskuntia merialueilla, eikä niiden linnusto ole oleellisesti muuttunut. Tietyt lajit hakeutuvat merimetsojen seuraan pesimään, sillä ne antavat suojaa esimerkiksi minkkejä vastaan. Loviisassa uhanalaisia etelänkiisloja on alkanut pesiä merimetsojen pesien välissä, koska ne kokevat olevansa turvassa siellä. 8. Merimetsojen määrä lisääntyy Suomessa vuosi vuodelta. Kasvua on ollut tähän asti, vaikka joinakin vuosina on tullut notkahduksia. Luonnontieteellisen keskusmuseon populaatiomallinnuksen perusteella kanta on nyt saavuttamassa lakipisteensä ja jäämässä alle 30 000 pariin. 9. Merimetsojen levittäytyminen Suomeen johtuu vesien rehevöitymisestä. Ne olisivat todennäköisesti tulleet muutenkin. Tietysti särkikalakannan leviäminen jopa ulkosaaristoon on ollut merimetsoille edullista. Jos meillä olisi karut, kalakannoiltaan heikommat vedet, ei merimetsojakaan olisi yhtä paljoa. 10. Merimetsot voivat levittäytyä myös sisämaahan. Niitä näkee sisämaassa erityisesti muuttoaikaan. Kyllä rannikolla pesivät merimetsot voivat hyvin alkaa yrittää pesiä myös sisämaassa. Kevätjäät tosin voivat lähteä monilla järvillä merimetsojen kannalta liian myöhään. Se voi rajoittaa levittäytymistä.