Sudenkaatolupia ei saatu, nyt metsästäjät suunnittelevat jykevää vastaiskua – pohdinnassa virka-avusta luopuminen

Metsästäjät pohtivat virka-avusta luopumista hirvi- ja peura- ja suurpetokolareissa.

Hanna Laasanen
Sudenkaatolupia ei saatu, nyt metsästäjät suunnittelevat jykevää vastaiskua – pohdinnassa virka-avusta luopuminen

Pertti Vuorinen ja Jari Kallio ovat turhautuneita siihen, että luvat sudenkaatoon ovat kiven alla. Nyt metsästäjät harkitsevat vastatoimiin ryhtymistä, ellei lupien saaminen helpotu.

Harri VallinHuittinen, Säkylä

Kahdeksan Köyliön susireviirin alueella toimivaa metsästysseuraa suunnittelee jykeviä vastatoimia, ellei Riistakeskus höllennä susien kaatolupien myöntämisperusteita. Metsästäjät harkitsevat hirvieläin- ja suurpetokolareihin liittyvän suurriistavirka-avun (SRVA) antamisen lopettamista. Asia on ollut esillä muuallakin Suomessa. Ainakin Lieksan riistanhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa on jo irtisanonut SRVA-sopimuksensa.

–Pohjanmaalta on tullut samanlaista viestiä. Siellä haettiin lupaa kuuden suden kaatamiselle, mutta Riistakeskus ei myöntänyt ensimmäistäkään, sanoo Kaakkois-Satakunnan susijahdin jahtipäällikkönä kahtena edellisenä talvena toiminut Jari Kallio Köyliön metsästysseurasta.

11 vuotta suurriistavirka-apua Huittisissa antanut Pertti Vuorinen metsästysseura Paukusta kertoo, että ainakin kaikki Ala-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen alueella toimivat metsästysseurat näyttäisivät olevan lähdössä mukaan SRVA-boikottiin.

–Tässä kahdeksan konklaavissa on mukana myös seuroja Säkylä-Köyliön riistanhoitoyhdistyksestä ja yksi seura Alastarolta. Lisäksi Kokemäeltä ja Harjavallasta on tullut viestiä, että ne ovat lähdössä mukaan, jos tähän lähdetään, Kallio sanoo.

Pallo sopimusten irtisanomisesta on heitetty hänen mukaansa alueen metsästysseuroille. Ne voivat, niin halutessaan, päättää asiasta vuosikokouksissaan, jotka järjestetään pääsääntöisesti helmikuussa.

Mistään pikkuasiasta SRVA-sopimuksen irtisanomisessa ei olisi kyse. Lounais-Suomessa sillä olisi todella suuri vaikutus, koska alueella on valkohäntäpeuroja, ja sen takia paljon peurakolareita.

–Pelkästään Loimaan riistanhoitoyhdistyksen alueella sattui viime vuonna 730 peurakolaria, Vuorinen sanoo.

Hän laskee käyneensä viime vuonna itse 38 peurakolaripaikalla Huittisissa. Yleensä hälytys tulee keskellä yötä, ja kiireisimpänä yönä niitä tuli kolme.

–Ei sellaisina öinä nukkumaan ehdi.

Kallio muistuttaa, että metsästäjät antavat eläinkolareissa virka-apua ilmaiseksi. Hänen mukaansa SRVA-toiminnasta luopumisen vaihtoehtona on määrätä toiminnalle hintalappu.

Jos metsästäjät eivät käy jäljittämässä ja lopettamassa kolareissa loukkaantuneita eläimiä, jäisi se Kallion mukaan todennäköisesti poliisin tehtäväksi.

–SRVA-sopimuksen irtisanominen on siinä mielessä huono keino painostaa Riistakeskusta, että se vaikuttaisi eniten poliisin toimintaan.

–Peurakolareita sattuu niin valtavasti, että poliisi tuskin pystyisi hoitamaan niitä, Vuorinen jatkaa.

Kallion mukaan loukkaantuneen eläimen jäljittäminen voisi poliisilta onnistua lumikelillä. Lumettomaan aikaan jäljittäminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta ilman siihen koulutettua koiraa.

Vastatoimien taustalla ovat Riistakeskuksen epäämät sudenkaatoluvat. Köyliön susireviirialueen seurat hakivat lupaa kolmen suden kaatamiseen, mutta yhtään lupaa ei myönnetty. Seurat laittoivat uuden hakemuksen kolmen suden kaatamisesta vetämään torstaina, ja siitä saataneen päätös lähiviikkoina.

Lupien epäämistä perusteltiin muun muassa sillä, ettei susivahinkoja ole ollut.

–Vahinkoja ei syntynyt, koska juuri kukaan ei uskalla päästää koiraansa susitilanteen takia metsään. Meidän seurassa koiran kanssa metsästäminen on loppunut lähes kokonaan, Vuorinen sanoo.

Metsästysseura Paukun hirvenmetsästyskauden kaksi ensimmäistä jahtia jouduttiin Vuorisen mukaan keskeyttämään, kun sudet lähestyivät hänen koiraansa kesken hirvenhaukun. Ensimmäisellä kerralla susia oli neljä, toisella yksi.

–Koirat tai lampaat pitäisi ilmeisesti tapattaa susilla ennen kuin lupia myönnetään, sanoo Kallio, jonka mielestä susikannan sääntelyssä pitäisi kiinnittää huomiota ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Köyliön metsästysseura on hänen mukaansa lopettanut koirien käytön Köyliönjärven itäpuolella, mikä on osa susireviiriä. Järven länsipuolella, missä sudet harvemmin liikkuvat, koiria vielä uskalletaan käyttää.

Hanna Laasanen
Pertti Vuorinen ja Jari Kallio kertovat, että moni paikallinen metsästysseura pohtii, pitäisikö sopimus suurriistavirka-avun antamisesta irtisanoa. SRVA-sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Pertti Vuorinen ja Jari Kallio kertovat, että moni paikallinen metsästysseura pohtii, pitäisikö sopimus suurriistavirka-avun antamisesta irtisanoa. SRVA-sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Lupien epäämistä perusteltiin Kallion mukaan myös sillä, ettei pihapiireihin tulleita susia ole yritetty karkottaa. Karkottaminen on tehty hänen mukaansa käytännössä mahdottomaksi.

–Jos ihmisen pihaan tulee susi, hänen pitäisi soittaa hätäkeskukseen, joka ohjaa asian poliisille. Jos poliisi tekee karkottamispäätöksen, hän on yhteydessä SRVA-mieheen. Hän lähtee hakemaan paineilmakivääriä Riistakeskuksen konttorilta Nakkilasta ja ajaa sitten takaisin Köyliöön tai Huittisiin. Sitten kuvitellaan, että susi on edelleen pihassa, vaikka aikaa on kulunut helposti tunnista puoleentoista.

Jos susia halutaan pihapiireistä karkottaa, pitäisi siihen Kallion mielestä olla jatkuva lupa, jonka turvin talon asukas voisi häätää sudet vaikka kolistelemalla kattilan kansia tai ampumalla haulikolla ilmaan.

–Susi on suojeltu eläin, joten sitä ei saa nykyisten säännösten mukaan häiritä ilman lupaa.

Köyliön reviirillä oli Luonnonvarakeskuksen tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2017 seitsemän sutta. Vuorinen on vakuuttunut, että susia on tällä hetkellä vähintään yhdeksän.

–Jäljitin maanantaina kahdeksan suden laumaa 14 kilometrin matkan. Kun tulin sieltä pois, löysin pihapiiristäni uudet jäljet, hän sanoo.

Kallion mukaan laumaan syntyi viime keväänä kahdeksan pentua.

Alueen metsästysseuroissa pohditaan myös suurpetohavaintojen kirjaamisen lopettamista Tassu-järjestelmään. Sen taustalla on Kallion mukaan hallinto-oikeuden noin vuosi sitten tekemä päätös, jonka mukaan Tassu-järjestelmään kirjattuja tietoja saa käyttää vain Luonnonvarakeskuksen tutkimustyössä.

–Aikaisempina vuosina olemme saaneet käyttää tietoja lupahakemuksessa. Nyt metsästäjät eivät saa käyttää tietoja, jotka he ovat itse keränneet, vieläpä ilmaiseksi.

Hän kertoo saaneensa Metsästäjäliitolta tiedon, että sillä on valmiudet perustaa suurpetohavaintojen keräämiseen oma järjestelmä.


Lue myös nämä


Kommentit (64)

  • Nimetön

    Miksi itäsuomalaiset salametsästäjät kommentoivat tänne.

  • tapsa

    Pakko tehdä jotain metsästäjien kun mikään taho ja kukaan ei tee räjähtäneelle petotilanteelle mitään.
    On olemassa RIISTANhoitomaksu, mikä on kääntynyt petojen suojelumaksuksi. Ahma, karhu, ilves ja susi pahimpina hirvieläinkantojen ja kustannusten lisääjinä. Hyvänä apuna varikset, harakat, naakat, lokit, kanahaukat, minkit, supit, joista ainoastaan supi siirtymässä haittaeläimeksi vuoden päästä. Ja aivan liian myöhään, noin 15-20 vuotta liian myöhään.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös