Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Mielipide Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suden tappamasta koirasta maksetaan jopa 10 000 euron korvaus – pedot keskeyttävät jatkuvasti hirvijahteja

Sudet ovat keskeyttäneet huittislaisen metsästysseura Paukun hirvijahdin tänä syksynä kolmesti. –Ensimmäisenä aamuna koirani ehti haukkua hirveä 20 minuuttia, kun paikalle tuli neljä sutta. Otimme koiran äkkiä kiinni. Pari tuntia myöhemmin sama toistui, ja seuraavana viikonloppuna näimme taas susia ja koira oli otettava pois metsästä, kertoo seurassa metsästävä Pertti Vuorinen . Susille hirveä tai peuraa sen reviirillä haukkuva koira on kilpailija. Tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriö on tilastoinut 30 koiravahinkoa, joissa koiranomistaja on hakenut korvausta suden vahingoittamasta tai tappamasta koirasta. Luvussa ovat mukana myös muut kuin metsästystilanteessa vahingoittuneet koirat. Satakunnassa on tapahtunut tänä vuonna Porissa yksi suden aiheuttama koiravahinko. Etelä-Satakunnan reviirialueella susi tappoi työssä olleen metsästyskoiran vuonna 2011, ja muutama vuosi sitten sudet tappoivat illalla pihalla olleen saksanpaimenkoiran. Metsästyskoira oli jämtlanninpystykorva, Pertti Vuorisen kasvatti ja tuttavalleen myymä. Viime aikoina vahinkoja ei Lounais-Suomessa ole juuri tapahtunut, mitä maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikarin mukaan saattaa selittää alueen hyvin runsas riistakanta: reviirikilpailu ei ole silloin niin kovaa. Toisaalta susien ja metsästyskoirien kohtaaminen on alueella nykyään hyvin vähäistä. Esimerkiksi Köyliön monilla metsäalueilla ei päästetä koiria metsään enää lainkaan, ja ulkona olevat koirat pidetään häkeissä. Uutinen jatkuu videon alapuolella Pertti Vuorista harmittaa koirametsästyksen tilanne. Vuorisen aiempi yritys järjesti jahtiretkiä, joilla kävi väkeä ulkomailta myöten. Enää sitäkään ei tapahdu. Myös kenneltoiminta kärsii hänen mukaansa tilanteesta, ainakin omien koiriensa pennuttamista hän harkitsee tarkkaan. –Iät ajat koiralla on Suomessa metsästetty, ja koiraharrastajia on satoja tuhansia. Lisäksi koiria ei pysty enää kouluttamaan metsässä, ja kilpailutoiminta on vallan loppu, Pertti Vuorinen sanoo. Metsästyskoiria koulutettaessa ihminen on koiransa kanssa metsässä yksin, kun taas metsästäessä jahtimiehiä on tiheässä tarvittaessa ottamassa koiran kiinni. Hän itse käy kouluttamassa koiriaan usean kymmenen kilometrin päässä kotimetsistään. Metsästysseura Paukku ei ole tilanteessaan yksin. Kuntarajan toisella puolella Köyliössä monet seurat ajavat hirviä miesvoimin, ilman koiraa. Säkylän ja Köyliön riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Rauli Helin kertoo, että koiria ei suurimmalla osalla Köyliön metsäalueita ole käytetty enää vuosiin. Esimerkiksi tänä vuonna hirvilupia myönnettiin viidennes enemmän kuin edellisvuonna vahvistuneen kannan vuoksi. Ihmisvoimin toteutettava tiivis hirvenajoketju vaatii paljon väkeä ja hyväjalkaisia metsämiehiä. –Koirattomuus vaikeuttaa metsästystä, mutta kyllä me ne hirvet sieltä saamme, Helin sanoo. Riistasuunnittelija Reima Laaja Satakunnan riistakeskuksesta tietää, että susialueilla on osin siirrytty koirattomaan metsästykseen. –Jahti on tehokkaampaa itsenäisesti toimivien koirien kanssa, etenkin kun metsästäjät ikääntyvät. On silti muistettava, että kaikki sudet eivät koiria tapa, ja myös liikenne on koiralle iso riski, samoin hirvi voi koiraa potkaista, Laaja sanoo. Valtakunnallisesti suurin osa susien aiheuttamista koiravahingoista painottuu Itä-Suomeen, jossa erämaita halkovia metsäautoteitä on metsästäjien käyttöön vähän ja koira toimii pitkiä aikoja metsässä yksin. Valtio tarjoaa metsästäjille tiedon siitä, missä pantasudet gps-signaalin perusteella liikkuvat, jotta tiettyjä alueita voidaan välttää. Susilauma voi kuitenkin hajaantua. Lounaisessa Suomessa pantasusia ei ole. Pertti Vuorinen uskoo, että ajometsästys koiralla loppuu vähitellen kokonaan ja vaihtuu hirvien ja peurojen ampumiseen kyttäämällä. Hän itse käyttää koiriaan yhä varovasti ja harkiten metsästyksessä niin, että koira pysyy koko ajan suhteellisen lähellä ihmistä. Paukun 9000 hehtaarin alueella se on metsäautoteiden ansiosta mahdollista. Gps-tutkapanta on Vuorisen koirilla itsestäänselvyys, ja sellaisia koirat käyttävät myös kotipihassa ja lenkillä. Vuorinen on tilannut jämtlanninpystykorvilleen myös mittojen mukaan tehdyn suojaliivin Ruotsista. Se antaa sähköiskun, jos susi puree sitä. Liivi maksaa melkein tuhat euroa. –Ei sitä perheenjäseniään susille viitsi syöttää. Jos niillä ei pysty enää metsästämään, niin lenkkeillään ja hiihdellään sitten, Vuorinen sanoo. Satakunnankansa.fi: Katso videolta, millainen on koiraa suden puremalta suojaava sähköliivi. Tilanteita, joissa susi on vahingoittanut koiraa tai tappanut sen on sattunut tänä vuonna 30. Viime vuonna tapauksia oli 45 ja huippuvuonna 2015 yhteensä 50. Lounais-Suomessa vahinkoja sattuu vahvasta susikannasta huolimatta vähän: tänä vuonna yksi Porissa, viime vuonna yksi Uudessakaupungissa, edellisvuonna yksi Mynämäellä. Valtio korvaa koiran hoitokuluja ja maksaa korvauksen kuolleesta koirasta. Peruskorvaussumma on sekarotuisesta koirasta 800 euroa ja puhdasrotuisesta 1600. Summa nousee koulutuksen, iän ja kilpailumenestyksen perusteella. Tyypillinen korvaus metsästyskoirasta on 4 100 euroa, mutta kalleimmista koirista on korvattu yli 10 000 euroa. Lähde: Jussi Laanikari, maa- ja metsätalousministeriö